yrittäjien

Työttömyysturvaa yrittäjälle, osakkaalle ja yrittäjän perheenjäsenelle- paljonko jäsenyys maksaa?

Paljonko SYT-kassan jäsenyys maksaa?

Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. 

SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. SYT-kassan jäsenmaksu vuonna 2017 on noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus on 2,65 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.

Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-palkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 564 euroa.

Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 564–19 850.

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2017 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.  

Lue lisää www.syt.fi

 Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Jäsenmaksu €/vuosi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 564 14,94  179,25 39,73 854,20 157,60
15 000 20,32  243,80 43,98 945,57 248,97
18 000 26,94  323,30 49,22 1058,23 361,63
20 000 31,36  376,30 52,7 1133,05 436,45
25 000 42,4  508,80 61,42 1320,53 623,93
26 000 44,61  535,30 63,17 1358,16 661,56
30 000 53,44  641,30 70,15 1508,23 811,63
35 000 64,48 773,80 78,87 1695,71 999,11
40 000 75,52  906,30 84,62 1819,33 1122,73
45 000 86,56  1 038,80 88,49 1902,54 1205,94
50 000 108,65 1 303,80 92,37 1985,96 1289,36
60 000 119,69  1436,30 100,12 2152,58 1455,98
70 000 141,75 1 701,30 107,87 2319,21 1622,61
80 000 163,85 1 966,30 115,63 2486,05 1789,45
90 000 185,94 2 231,30 123,38 2652,67 1956,07

 

 

Vihdoinkin vipinää itsensätyöllistäjän työttömyysturvaan

Pari viikkoa sitten oikeus- ja työministeri Jari Lindström kirjoitti Helsingin Sanomissa, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa lainvalmistelun itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiseksi. Ykköskeinoksi on asiaa selvitelleen työryhmän joulukuisen raportin perusteella noussut, että alkavan yrittäjän yritystoiminta katsottaisiin ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimiseksi.

Tämä olisi erittäin hyvä uudistus - yritystoiminnan aloittamisen kynnys madaltuisi.

Asiaa selvitteli Jari Lindströmin asettama työryhmä ahkerasti viime syksyn ajan. Työryhmässä olivat mukana Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstén ja Akavan johtajan Maria Löfgren, jotka kuulivat selittelytyön aikana lukuisia asian tiimoilla toimivia tahoja.

SYT-kassa toi kuulemisissa esiin, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi jopa kuusi kuukautta. Yritystoiminnan käynnistyminen on usein hidasta ja tulovirrat saattavat odotuttaa itseään, joten riittävän pitkä siirtymä takaa sen, että yrittäjäksi alkavan henkilökohtainen talous pysyy riittävissä kantimissa. Kun yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, samalta ajalta voidaan maksaa päivärahaa, josta vähennetään saadut tulot niin, että yli 300 euroa ylittävästä tulosta puolet vähentää päivärahaa.

Entäs se YEL ?

Pidämme tärkeänä myös sitä, että sivutoimisen jakson jälkeen yrittäjät ottaisivat itselleen kunnollisen yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:in. YEL-vakuutuksen alaraja on alle 8000 euroa, mutta raja on niin matala, että sillä ei kerry ansiosidonnaista vakuutusturvaa. Yrittäjän työttömyyskassan alin vakuutustaso on 12 564 euroa vuodessa, eli sillä YEL-tasolla voi saada jo perustasoa tuntuvamman vakuutusturvan. YEL-vakuutuksen mukaan määritellään eläkkeen lisäksi sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja vanhemmuuteen liittyvät päivärahat, joten se ei ole pelkkää eläkettä varten.

YEL-vakuutuksen ympärillä liikkuu keskustelua, joissa toinen ääripää pitää sitä jokseenkin turhana ja hukkaan heitettynä rahana, kun taas toinen laita vakuuttaa itsensä tulojensa mukaan ja pitää sitä parhaana mahdollisena yrittäjän sosiaaliturvan varmistamiskeinona. Se mikä tässä välillä ihmetyttää, on se, että vakuutustaso voi olla valinnainen eikä sen tarvitse vastata yrittäjän todellisia tuloja. Koska YEL-vakuutuksella on liittymäkohta työttömyysvakuutukseenkin, niin meidän mielestä olisi enemmän kuin aiheellista, että YEL-vakuutuksen määräytymistä pohdittaisi uudemman kerran ja se vastaisi paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Tämä karsisi asian ympärillä liikkuvaa ylimääräistä kikkailua, joka johtaa ainoastaan epäluottamukseen yrittäjävakuutuksia kohtaan.

 

Hyvää alkanutta vuotta,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

 

Vaatiiko yrittäjäksi ryhtyminen kohtuuttomasti rohkeutta?

Työmarkkinoilla viuhuu suuntaan jos toiseen, ja töitä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti – mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Yrittäjyyden glooriaa tarjotaan etenkin keinona ulos työttömyydestä ja siihen kehitellään myös erilaisia kannustimia.

Samaan aikaan saamme lukea kauhutarinoita yrittäjäksi ryhtymisen vaaroista ja miinakentistä. Esimerkkinä Hilkka Laikkon kirjoitus http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226887-ala-ryhdy-suomessa-yrittajaksi-kaikilla-ei-ole-sipilaa-appiukkona. Ja kyllä teksti normaalin ihmisen lamauttaakin. Kun tällaisia tarinoita lukee useampia, niin ei varmasti uskaltaudu yrittäjyyden polulle. Aika harmillista.

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kunnollisen liikeidean, tuotteen tai palvelun, joka käy kaupaksi. Ei riitä että itse tykkää omasta jutustansa. Sen lisäksi yrittäjyyteen liittyy velvoitteita. Palkkatyössä olevien osalta työnantaja hoitaa suuren osan velvoitteista, eli juuri ne asiat, joita jokaisen yrittäjän pitää hoitaa.

Yksinyrittäjän tai pienen yrityksen omistajan harteilla on valtava määrä byrokratian pyörittämistä, mikä vie aikaa varsinaisen busineksen pyörittämiseltä eikä siihen usein ole varaa palkata ulkopuolista. Näitä kysymyksiä yrittäjä joutuu pohtimaan ja tekemään kannattavuuslaskelmia, miten yritystoiminta parhaiten tuottaisi.

Yrittäjäksi ryhtymisen aidan madaltamista pohditaan juuri nyt (taas kerran). Pohdinnassa on esimerkiksi ajatus, että yritystoiminta voitaisiin katsoa aluksi sivutoimiseksi. Työttömyysturvan osalta tällä on iso merkitys. Tällöin yrittäjälle voitaisiin alussa maksaa työttömyyspäivärahaa yrittäjyyden aikana eikä se loppuisi y-tunnuksen hankkimiseen. Me SYT-kassassa liputamme tälle ajatukselle.

Myös SYT-kassan jäsenyys on edullinen ja helppo tapa hallita riskiä, jos yritystoiminta ei lähdekään lentoon. Välillä vaan pitää hakea sitä yrittäjyyden oikeaa muotoa ja kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin totesi joitain viikkoja sitten, niin yrittäjällä pitää saada olla oikeus epäonnistua.

SYT:n maksamalla työttömyyden aikaisella ansiopäivärahalla pärjää sen aikaa, kun taas viritellään uutta työllistymisen tapaa. Tässä voisi toivoa amerikkalaista ajatustapaa, eli jos yksi yritystoiminta ei onnistu, niin sitten yritetään toista. SYT-turva on juuri sitä varten, että elämä ja talous on jokseenkin turvattua sillä väliajalla.

 

Merja Jokinen

kassanjohtaja

SYT

 

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kuka on Suomen uhkarohkein yrittäjä?

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa.

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin, Pohjoismaiden suurimpaan yrittäjyystapahtumaan (www.nbforum.com)

Suomen uhkarohkein yrittäjä-kilpailulla etsitään yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.

Kilpailun järjestää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT). Suomen uhkarohkeimman yrittäjän valitsee nelihenkinen valintaraati. Kilpailun voittaja julkistetaan 11.7.2016 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 15 alkaen.  Lavalla on mukana myös kampanjan keulakuva Jethro Rostedt.

Kilpailuun voit osallistua: http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html

Katso kilpailun mainosvideo: https://www.youtube.com/watch?v=YP0JahZ-fGU

 

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä?

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä?Ilmianna hänet meille http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html

SYT-kassaan liittyi yli 4000 yrittäjää

Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla. SYT-kassaan liittyy jatkuvasti paljon uusia jäseniä, esimerkiksi alkuvuonna 2016 jo noin 1800 yrittäjää, viime vuonna SYT-kassaan liittyi yli 4 000 yrittäjää, joista suurin osa oli yksinyrittäjiä.

”Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana”, totesi Jyväskylässä 27.5.2016 pidetyssä SYT:n sääntömääräisessä kassan kokouksessa puheenjohtaja Juhani Hopsu.

Yrittäjien työttömyys on kuitenkin kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin.

”3-4 % kassan jäsenistä saa kuukausittain ansiopäivärahaa, mikä osoittaa selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan.” ”Vaikka yrittäjä kuinka uskoisi itseensä ja mahdollisuuksiinsa, hänen kannattaa varautua myös oman työttömyytensä varalle”, muistutti Hopsu

Yrittäjien työttömyys jatkoi kasvua, etuuksia maksettiin 24 % enemmän

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa maksoi työttömyysetuuksia vuonna 2015 lähes 15 milj. euroa eli noin 24 % enemmän kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 12 milj. €. Koko vuoden aikana etuuksia maksettiin 1760 jäsenelle.

”Etuusmaksatuksen nousu oli budjetoitua suurempi, selvensi Hopsu.

Työttömyys osui nimenomaan yksinyrittäjiin, ja Hopsu toikin esiin huolen yksinyrittäjien toimeentulosta työttömyysaikana.

”Suomessa on nykyisin jo yli 170 000 yksinyrittäjää. Esimerkiksi palvelualla toimivien yrittäjien asema ja tulotaso on heikentynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana, osaltaan arvonlisäveron korotuksen, mutta myös digitalisaation ja asiakaskunnan vähentymisen myötä. Silti vain noin 12 % suomalaisista yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan”.

"Kun yrittäjyyden merkitys korostuu entisestään juuri viime päiväisten Microsoft ja Talvivaara- tyyppisten uutisten jälkipuinnissa, niin yrittäjyyden aloittamiseen tarvitaan kannusteita, ei pelotteita. Työttömyyskassan jäsenyys on järkevä tapa riskien hallintaan", Hopsu kertoi.

Vuoden alussa yrittäjäksi on voitu lukea myös ns. kevytyrittäjät, eli yhä useammalla on mahdollisuus vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta.

”Nyt tarvitaan vielä uutta ajattelua sen suhteen, että yrittäjyys ja palkkatyö voisivat rinnakkain kerryttää vakuutuskautta ja toisaalta, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi”, sanoi Hopsu.

Kevytyrittäjä on itsensä työllistäjä, yrittäjä ilman omaa yritystä. Kevytyrittäjä hankkii itse toimeksiantajansa, tekee sovitut työt ja antaa laskutuksen hoidettavaksi siihen erikoistuneelle palveluntarjoajalle. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 50 000 kevytyrittäjää. Kevytyrittäjät ovat vuoden 2016 alusta lähtien olleet työttömyysturvalain mukaan yrittäjiä. Kevytyrittäjä voivat liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos he ottavat itsellensä YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulolla.

 

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Yrittäjille porkkanoita, kiitos !

Hallituksen julkaisemassa yrittäjyys- ja työllisyyspaketin linjauksessa yrittäjyyden aloittamisen kynnystä madalletaan ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Tämä kuulostaa hyvältä ja tutulta, toivottavasti tällä kertaa päästään aidosti toteutusvaiheeseen, niin ettei eri intressiryhmien päät kolise yhteen.

Kun yhtä porukkaa tuetaan, niin usein se johtaa kilpailun vääristymiseen ja tällöin joku toinen kärsiin. No erilaisia palkkatukimuotoja ja starttirahoja on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, joten toivokaamme että tällä kertaa löytyy malli, jota uskalletaan kokeilla eikä toteutus kaadu yksittäisen intressiryhmän venkoiluun. Tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mitkä ovat toki tervetulleita, ja mitä yrittäjät lupaavat, mikäli uskaltavat palkata uutta henkilökuntaa.

Yritystoiminnan aloittaminen on iso taloudellinen riski tällä hetkellä. Tämä on johtanut siihen, että töitä pyritään tekemään lukuisilla tavoilla, jotka olisivat luonteeltaan jotain muuta kuin yritystoimintaa. Se taas johtaa siihen, että työnteko ei välttämättä ole sellaista vakuutettua työtä/yrittäjyyttä, joka kerryttäisi tekijälleen sosiaaliturvaa.

Meidän on korkea aika hyväksyä erilaiset työnteon muodot perinteisen palkkatyön tai yritystoiminnan lisäksi ”normaalityöksi” ja muokata sosiaali- ja vakuutusjärjestelmämme tämän vuosituhannen edellytyksiä vastaavaksi. Uskon että nykyiset uberit, airbnb:t, feissaamiset, bloggaamiset yms. on vasta alkua ja vakuutusjärjestelmämme on taivuttava aikaslailla akrobaattiseen joustoon jatkossa. Kun mietimme mitä on perustuslakiin liittyvä yhdenvertaisuus ja oikeusturva, niin jotain tarttee tehdä jo nopealla aikataululla näiden periaatteiden painikkeeksi nyky-yhteiskunnassa.

Merja Jokinen

Kassanjohtaja

SYT-kassa

www.syt.fi

 

Työttömyysturvajärjestelmä on rakennettu perinteisten työntekomuotojen aikana, joten uudet työntekotavat poikkeavat niistä useasti.

Työttömyysturvajärjestelmä on rakennettu perinteisten työntekomuotojen aikana, joten uudet työntekotavat poikkeavat niistä useasti.

Uudet työnteonmuodot ja työttömyysturva

Työmarkkinat ovat murroksessa. Työ- ja toimeksiantosuhteet pätkittyvät ja työtä tehdään yhä erilaisimmilla ammattistatuksilla. Suomen työttömyysturvajärjestelmä on rakennettu perinteisten työntekomuotojen aikana, joten uudet työntekotavat poikkeavat niistä useasti. Aika usein uusissa työntekotavoissa toiminta siirtyy tietoverkkoihin ja puhutaan digitalisaatiosta.

Muutamia tyypillisiä uusia ansaintatapoja ovat esimerkiksi Airbnb, Google AdSense ja Affiliate- markkinointi, bloggaus ja uber-taksipalvelu.

Airbnb yhteisöpalvelussa kuka tahansa voi ilmoittaa asuntonsa vuokratavaksi. Verottaja pitää siitä saatua tuloa pääomatulona. Työttömyysturvassa pääsääntönä on, että pääomatulot eivät vaikuta työttömyysetuuden maksamiseen. Pienimuotoisena Airbnb- toiminnalla ei näin ole pienentävää vaikutusta työttömyysetuuden maksamiseen. Jos vuokraustoiminta on kuitenkin säännönmukaista, ammattimaista ja jatkuvaa, sen voidaan katsoa olevan yritystoimintaa ja silloin siitä saatu tulo huomioidaan työttömyysetuuden maksamisessa sovitellun päivärahan sääntöjen mukaan.

Googler AdSense on Googlen ohjelma, jonka avulla voi ansaita tuloja sijoittamalla mainoksia omalle verkkosivulleen. Google tilastoi klikkaukset, laskuttaa mainostajaa ja maksaa julkaisijalle mainostuloa.

Affiliate-markkinoinnissa blogin yhteyteen liitetään mainosmateriaalia ja mainostaja maksaa korvausta mainoksesta. Nämäkin tulot ovat luonteeltaan yritystuloa, ja ne pääsääntöisesti huomioidaan työttömyysetuuden maksamisen yhteydessä soviteltuna päivärahana.

Bloggaaja voi olla työsuhteessa blogiportaaliin, mutta useimmiten bloggaus tehdään toimeksiantosopimuksella. Tällöinkin kyseessä on sivutoiminen yritystoiminta ja etuus voidaan maksaa soviteltuna päivärahana tulot huomioiden.

Entä jos palkkio maksetaan tavarana, matkana tai lahjakorttina? Näiden arvo tulee silloin määrittää euroina jotta tulo voidaan sovitella oikein. Jos blogiteksti voidaan katsoa teokseksi, voidaan bloggaajan katsoa saavan tekijänoikeustuloa ja sekin huomioidaan etuuden maksatuksessa.

Kaikista työttömänä tehdyistä töistä tulee kuitenkin ilmoittaa TE-toimistoon. TE-toimisto tutkii onko palkkatyö osa-aikaista tai yrittäjäasemassa työskentely sivutoimista ja antaa asiasta lausunnon kassaan. Jos lausunto on myönteinen kassa voi maksaa soviteltua ansiopäivärahaa.

Uudet työnteon mallit tuovat lisää mielenkiintoa perinteisen yrittäjyyden ja palkkatyön rinnalle ja näin myös kassatyöskentely saa uusia ulottuvuuksia.

Lisätietoa sovitellusta päivärahasta http://syt.fi/yrittajan-tyottomyysturva/ansiotulojen-ja-sosiaalietuuksien-vaikutus-paivarahaan/ 

 

keväisin terveisin,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

SYT

Työttömyysturvajärjestelmä on rakennettu perinteisten työntekomuotojen aikana, joten uudet työntekotavat poikkeavat niistä useasti.

Työttömyysturvajärjestelmä on rakennettu perinteisten työntekomuotojen aikana, joten uudet työntekotavat poikkeavat niistä useasti.

Kuka on työttömyysturvalain mukaan yrittäjä?

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. Freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ). Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysvakuutus yleensä järjestää palkansaajakassan kautta.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy siten että hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 420 euroa vuodessa.

SYT-kassaan voi liittyä henkilö,  joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.

Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.

Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).

Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

SYT-kassaan voi liittyä osoitteessa www.syt.fi

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan.

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan.

SYT-kassaan liittyi lähes 5400 yrittäjää

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT -kassa) liittyi viime vuonna ennätysmäärä uusia jäseniä eli 5398 jäsentä. Edellisvuonna SYT-kassaan liittyi lähes 4700 yrittäjää. SYT-kassan jäsenmäärä on kasvanut yli 2000 jäsenen nettokasvulla viime vuosien aikana, jäsenmäärän ollessa nykyisin yli 24 000.

 -Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla", sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja viime vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset edesauttoivat jäsenmäärän kasvua.     

-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan. Yrittäjistä vain noin 12 % on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi, mainitsee Jokinen

Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäsenistä, jotka on vakuutettu väärin.

-Moni perheyrityksestä palkkaa saava maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa.

Päivärahan saajia 20 % enemmän

SYT-kassa maksoi viime vuonna päivärahoja 20 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa sai joulukuussa 667 jäsentä eli noin 2,75 % kassan jäsenistä kun vuotta aiemmin joulukuussa päivärahaa sai 485 jäsentä.

-Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa, päättää Jokinen.

Yrittäjän työttömyysturva paranee 2014 ja 2015

Yrittäjän työttömyysturvaa ollaan hallituksen esityksen mukaisesti parantamassa vuosina 2014 ja 2015.  Työttömyysturvaan ehdotetut muutokset perustuvat hallitusohjelmaan ja työmarkkinajärjestöjen keväällä 2012 sopimaan työurasopimukseen. Muutosten tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen ja selkiyttäminen. Lisäksi muutoksilla lisätään työttömyysturvan kannustavuutta ja tavoitellaan nykyistä nopeampaa työllistymistä.

Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Mikäli muutosesitykset toteutuvat, niin yrittäjän turva paranee.

Ensi vuoden alusta lukien ns. työssäoloehdon ylimääräinen hyvityssääntö poistuu. Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtyvällä olisi oikeus 18 kuukauden palkansaajan jälkisuojaan riippumatta siitä, missä vaiheessa yritystoimintansa alkamisesta lukien hän siirtyy yrittäjäkassaan. Jälkisuoja alkaisi edelleen kulua siitä päivästä, jolloin päätoiminen yritystoiminta on alkanut.

Samaan aikaan tulisi voimaan muutos päivärahanhakijoilta vaadittavaan myyntivoiton selvitykseen. Mahdollista myyntivoittoa ei enää jaksotettaisi, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai yrityksen viimeisen täyden tilikauden taseen loppusumma on enintään 20.000 euroa (nykyisin 10.000 euroa).

Työttömyyden alkaessa asetetaan omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta etuutta. Omavastuuaika lyhenee vuodenvaihteessa seitsemästä (7) arkipäivästä (ma-pe) viiteen arkipäivään (5). Tämän lisäksi omavastuuaika asetetaan vuodenvaihteen jälkeen enintään kerran vuodessa.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksettaisiin nykyisen 500 päivän sijasta vain 400 päivältä, jos henkilön työhistoria on alle kolme vuotta. Ansiosidonnainen päivärahakausi lyhenisi 100 päivällä myös silloin, jos työnhakija kieltäytyisi ilman pätevää syytä työllistymistä edistävistä palveluista 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana.

Yrittäjä, joka työttömänä saa ansiopäivärahaa, voi ensi vuonna tienata 300 euroa ilman että ansaittu työtulo vaikuttaa vähentävästi päivärahan määrään. Soviteltuun päivärahaan tulee siten 300 euron suojaosa. Kaikki työtunnit on silti selvitettävä edelleen työttömyyskassalle ja TE-toimistolle.

Muutokset vuoden 2015 alusta

Yrittäjän työssäolo- ja jäsenyysehto laskisivat esityksen mukaan vuoden 2015 alussa nykyisestä 18 kuukaudesta 15 kuukauteen.

Yrittäjän työssäoloehtoon liittyvä työtulon vähimmäismäärä on tällä hetkellä 710 euroa kuukaudessa. Työssäoloehdon täyttyminen vaatisi jatkossa, että vakuutettu työtulo on ollut vähintään 1.000 euroa kuukaudessa.

Yrittäjäkassan jäsenyyteen vaadittavan vuosityötulon vähimmäismäärä nousisi siten vuoden 2015 alusta nykyisestä 8.520 eurosta 12.000 euroon. Vuoden 2015 jälkeen yrittäjän vähimmäistyötulon määrää korotetaan vuosittain palkkakertoimella.

Lisäksi vuodesta 2015 alkaen olisi mahdollista laskea yhteen kaikki vakuutetut työtulot eri yritystoimista eli YEL-, MyEL ja TyEL -työtulot.

Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan seuraavista linkeistä: http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+90/2013&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+176/2013&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Lisätietoa yrittäjän työttömyysturvasta www.syt.fi

 

 

 

 

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenmaksu vuonna 2014

Finanssivalvonta on vahvistanut työttömyyskassalain 19§:n 1 momentin nojalla Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan vuoden 2014 jäsenmaksuksi 2 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta 25 000 euron tuloon saakka, jonka ylittävästä tulosta jäsenmaksu on 1,5 %.

SYT-kassan alin jäsenmaksu on vahvistetun laskukaavan mukaisesti 1.1.2014 alkaen 8.520€ työtulolla 54,40 €/vuosi. Jäsenmaksun voi maksaa, joko yhdessä tai neljässä erässä. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen yrittäjän henkilökohtaisessa tuloverotuksessa. Lisätietoja www.syt.fi

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2014.

Päiväraha maksetaan korotettuna alle 18-vuotiaiden lastenhuoltajille. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 5,27, kahdesta lapsesta 7,74 ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 euroa päivässä.

Työtulo Jäsenmaksu Päiväraha Päiväraha
€/vuosi €/vuosi €/arkipäivä €/kuukausi
8 520 54,4 32,66 702,19
10 000 84 34,88 749,92
11 000 104 37,15 798,73
12 000 124 38,89 836,14
14 000 164 42,38 911,17
15 000 184 44,13 948,80
17 000 224 47,61 1023,62
18 000 244 49,36 1061,24
20 000 284 52,85 1136,28
21 000 304 54,59 1173,69
22 000 324 56,34 1211,31
25 000 384 61,57 1323,76
28 000 429 66,8 1436,20
30 000 459 70,29 1511,24
32 500 496,5 74,65 1604,98
35 000 534 79,01 1698,72
40 000 609 87,73 1886,20
45 000 684 92,72 1993,48
50 000 759 96,6 2076,90
55 000 834 100,47 2160,11
60 000 909 104,35 2243,53
65 000 984 108,23 2326,95
70 000 1 059,00 112,1 2410,15
75 000 1 134,00 115,98 2493,57
80 000 1 209,00 119,85 2576,78
85 000 1 284,00 123,73 2660,20
90 000 1 359,00 127,61 2743,6

 

Yrittäjäkassan jäsenmaksut suhteessa palkansaajakassoihin

Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat korkeammat palkansaajakassoihin verrattuna, koska yrittäjän päivärahasta valtion osuus (n. 60 %) on peruspäivärahan (v.2014 32,66€) suuruinen, loppuosa eli kassan maksama omavastuuosa päivärahasta kerätään kassan jäsenmaksuilla.

Palkansaajapuolella valtio maksaa peruspäivärahan osuuden, palkansaajakassan maksama omavastuuosa päivärahasta on 5,5 %, ja muilta osin siitä vastaa työttömyysvakuutusrahasto eli TVR. Lisäksi palkansaajakassojen saamat hallintoavustukset ovat selvästi suurempia kuin yrittäjäkassojen.

Työttömyyskassojen valvontaviranomainen Finanssivalvonta edellyttää, että yrittäjäkassoilla pitäisi omavaraisuusaste olla vähintään 250 %, mikä tarkoittaa kahden ja puolenvuoden kulujen määrää (omavastuu korvauskuluista ja hallintokulut).

Yhä useampi yrittäjä liittyy työttömyyskassaan

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT -kassa) on tämän vuoden aikana liittynyt ennätysmäärä uusia jäseniä eli yli 4500 jäsentä. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi lähes 4700 yrittäjää.

"Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla", sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.

”Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima.

Palkansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan. Yrittäjistä vain noin 12 % on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi, mainitsee Jokinen

Päivärahan saajia 17 % enemmän

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 7,6 %. SYT-kassa maksoi syyskuussa päivärahoja 17 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa sai syyskuussa 639 jäsentä eli noin 2,75 % kassan jäsenistä.

”Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa”, päättää Jokinen.

Omasta mielestä palkansaaja, lain mukaan yrittäjä

Yrittäjän työttömyysturvan kannalta on tärkeää hahmottaa, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa.

Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen.

Yrittäjän on kuuluttava yrittäjäkassaan ja palkansaajan palkansaajakassaan, jotta voisi työttömänä saada ansiopäivärahaa. Ongelmatilanteita syntyy siitä, kun palkansaajana itseään pitävä henkilö onkin työttömyysturvalaissa määritelty yrittäjäksi. Palkansaajakassa ei maksa ansiopäivärahaa henkilölle, joka työttömyysturvan määritelmien mukaan on ollut yrittäjänä yli 18 kuukautta.

Valinta palkansaajakassan ja yrittäjäkassan välillä on tehtävä työttömyysturvalain pohjalta eikä esimerkiksi eläkevakuutuksen määritelmien mukaan. YEL -vakuutuksen piiriin kuuluvat mieltävät itsensä yleensä yrittäjiksi. TyEL-palkkaa nostavat voivat kuulua virheellisesti palkansaajakassaan, vaikka he työttömyysturvalain mukaan olisivatkin yrittäjiä.

Valitse oikea kassa

Yrittäjäkassaan voivat liittyä päätoimiset yrittäjät. Päätoimisia yrittäjiä ovat kaikki YEL- ja MYEL -vakuutetut, joilla eläkevakuutuksen vuosituloksi on valittu vähintään 8 520 euroa.

Yrittäjiksi katsotaan myös osa TyEL -vakuutetuista osakkaista ja perheenjäsenistä. Tällöin tarkastellaan omaa ja samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten omistusosuuksia siitä yrityksestä, jossa
työskentelee päätoimisesti. Omistusosuuden ja äänivallan lisäksi johtava asema ratkaisee onko työttömyysturvan kannalta yrittäjä vai palkansaaja ja mihin kassaan pitäisi kuulua.

Toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet

Johtavassa asemassa oleminen tarkoittaa työskentelyä toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenyyttä. Jos työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta omistaa itse vähintään 15 prosenttia, on työttömyysturvan kannalta yrittäjä. Samoin
yrittäjäksi katsotaan johtavassa asemassa oleva henkilö, joka ei itse omista osakkeita, mutta samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet omistavat vähintään 30 prosenttia osakkeista. Yrittäjäksi katsotaan myös johtavassa asemassa oleva
henkilö, jonka oma omistus on 5 prosenttia ja perheen 25 prosenttia eli oma ja perheen omitus on yhteenlaskettuna vähintään tuo 30 prosenttia.

Jos äänivalta ei ole saman suuruinen kuin omistusosuus, on äänivalta ratkaiseva. Vuosituloraja on sama kuin YEL -vakuutetuilla: palkkaa, jonka perusteella eläkevakuutusta maksetaan, täytyy nostaa vähintään 710 euroa kuussa eli 8520
euroa vuodessa.

Perheyrityksessä työssä ilman johtavaa asemaa

Työttömyysturvan kannalta henkilöt, jotka työskentelevät ilman johtavaa asemaa, voidaan myös katsoa yrittäjiksi. Tällöin oma omistus siitä yrityksestä, jossa työskentelee tavallisen palkansaajan asemassa, on oltava vähintään puolet. Myös perheen omistus voi olla ratkaiseva. Yrittäjäksi katsotaan myös henkilö, joka ei itse omista yrityksestä mitään eikä ole johtavassa asemassa, mutta puoliso omistaa yrityksestä puolet. Lisäksi perheen yhteenlaskettu, vähintään 50 prosentin
omistusosuus on ratkaiseva. Esimerkiksi jos työskentelee ilman johtavaa asemaa yrityksessä, josta itse omistaa 10 prosenttia ja puoliso 40 prosenttia, on työttömyysturvan kannalta yrittäjä. Palkkatulon alaraja on  8520 euroa vuodessa.

Jos työskentelet perheyrityksessä, kannattaa johtavan aseman ja omistusosuuksien pohjalta tarkistaa, oletko työttömyysturvan kannalta yrittäjä vai palkansaaja. Oikean kassan jäsenyys mahdollistaa, kaikken edellytysten täyttyessä, ansiosidonnaisenpäivärahan yritystoiminnan loppuessa.

Kuka voi liittyä yrittäjäkassaan

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva yrittäjä, jolla on vähintään 8 520 euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, TyEL).

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, jos hän

  • omistaa yksin
    vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa
  • omistaa yksin
    tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen
jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Lisätietoja: www.syt.fi

 

 

 

Yrittäjälläkin on oma työttömyyskassa – Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Ansiosidonnainen päiväraha ei ole vain palkansaajien yksinoikeus. Suomessa myös yrittäjät voivat kuulua työttömyyskassaan, joka maksaa työttömäksi jääneelle jäsenelleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Suomessa on 32 työttömyyskassaa, joista kaksi on tarkoitettu päätoimisille yrittäjille. Työttömyyskassaan kuuluminen on vapaaehtoista, mutta kassojen yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaissa.

Jos työttömäksi jäänyt henkilö ei ole kassan jäsen, hän voi hakea peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. Peruspäivärahan suuruus on tänä vuonna 32,46 € per arkipäivä eli noin 698 euroa kuukaudessa.

Yrittäjä vai palkansaaja?

Yrittäjän työttömyysturvan kannalta on tärkeää hahmottaa, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei
omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta.
Erityisesti osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa.

Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen.

18 kuukauden jäsenyys- ja työssäoloehto

Yrittäjän pitää olla yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 18 kuukautta ja työssäoloehdon on täytyttävä, jotta hän voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Jotta jäsenyysaika voidaan lukea työssäoloehtoon, yrittäjyyden tulee lain mukaan olla laajuudeltaan olennaista. Toiminnan laajuus on olennaista, kun yrittäjän lakisääteisen eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo (YEL-vakuutetuilla vahvistettu työtulo) on vähintään 8 520 €/vuosi.Eläkevakuutusmaksujen tulee myös olla maksettu.

Palkansaajakassanjäsen, joka ryhtyy yrittäjäksi ja liittyy kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittaessaan yrittäjäkassaan saa hyvityksenä kuusi kuukautta jäsenyysaikaa ja työssäoloehtoa. Tällöin yrittäjän päivärahaoikeus voi lyhyimmillään alkaa 12 kuukaudessa.

Sen lisäksi palkansaajakassasta siirtyvät yrittäjät on suojattu niin, että mikäli yrittäjän päivärahaoikeus ei ole vielä täyttynyt, voidaan hänelle maksaa palkkatyöhön perustuvaa päivärahaa eikä väliinputoamistilanteita synny.

Työttömyysturvaan parannuksia vuoden alusta lähtien

Vuoden 2013 alussa yrittäjän työttömyysturvaan tuli lakimuutoksia, jotka sisältää merkittäviä parannuksia yrittäjän ja tämän perheenjäsenen työttömyysturvaan. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on
lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä.

Perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän TyEL-vakuutetulle perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta, jos yritys on lomauttanut tai irtisanonut myös muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.

Yritystoiminnan uudelleen käynnistys myös helpottui, koska yritys saa jäädä kaupparekisteriin. Päivärahan saamiseksi nykyisin riittää, että yrityksen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on lopetettu, ja henkilö on tehnyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä sekä luopunut yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä.

Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautuakotipaikkakuntansa työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Paikallinen työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon työttömyydestä. Lausunto on työttömyyskassaa sitova.

Kuka voi liittyä yrittäjäkassaan

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva yrittäjä, jolla on vähintään 8 520 euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, TyEL).

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

  • on YEL- tai
    MYEL-vakuutusvelvollinen

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin
kuuluva henkilö, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 %
    tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän
    työskentelee johtavassa asemassa
  • omistaa yksin tai jos hänen
    perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa
taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan
yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön
yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Yrittäjä, liity SYT-kassan jäseneksi: http://www.syt.fi/index.php/fi/liittymislomake

Yrittäjät liittyvät vilkkaasti työttömyyskassaan

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT -kassa) liittyi viime vuoden aikana lähes 4700 yrittäjää, joista noin 2000 siirtyi palkansaajien työttömyyskassoista.

"Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla", sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan SYT -kassan jäsenmäärä ylitti alkuvuonna 22 000 jäsenen rajan.

”Suomessa on, laskutavasta riippuen, noin 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan työttömyysturvalain mukaan yrittäjiksi. Työttömyysvakuutus on kuitenkin vasta vain noin 13 % yrittäjistä.
On edelleen paljon yrittäjiä, jotka eivät tiedä koko ansioturvajärjestelmästä mitään. Meillä on suuri haaste tiedottaa asiasta”.

”Yrittäjät myös olettavat työttömyysvakuutuksen olevan kallis investointi, vaikkakin SYT-kassan alin jäsenmaksu on 46,24 euroa vuodessa ja se on kokonaan vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Jäsenmaksut ovat vuositasolla noin 0,5 - 1,5 prosenttia YEL-vakuutuksen vuosityötulosta tai TyEL-vuosipalkasta”, kertoo Jokinen

SYT-kassa on voinut useana vuonna peräkkäin alentaa jäsenmaksuaan, sillä yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään noin 3-4 prosentissa ja kassan jäsenmäärä on kasvanut vuosittain noin 2000 jäsenen nettolisäyksellä.

”Tulevaisuutemme näyttää hyvältä, taloutemme on kunnossa ja olemme vakavarainen työttömyyskassa”, lopettaa Jokinen

Kassaan voi liittyä osoitteessa www.syt.fi