yrittäjän puoliso

Väärin vakuuttaminen yleinen ongelma – useat yrittäjät väärään kassan jäseniä

Ainakin satoja, mutta ehkä jopa tuhansia yrittäjiä ja työttömyysturvassa yrittäjäksi luokiteltavia henkilöitä on jäseninä palkansaajien työttömyyskassoissa. Erityisesti yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannattaa selvittää ovatko he työttömyysturvalain mukaisia palkansaajia vai yrittäjiä.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT) kassanjohtaja Merja Jokinen on erittäin huolestunut etenkin yrittäjän perheenjäsenten tilanteesta. Jokisen mukaan yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu. Jos esimerkiksi puoliso omistaa vähintään puolet yrityksestä, kaikki samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet eli myös avopuolisot, lapset ja vanhemmat, lasketaan työttömyysturvan puolesta yrittäjiksi, jos he työskentelevät perheyrityksessä.

”Moni perheyrityksestä palkkaa saava perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.  Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen

Työntekijästä osakkaaksi- status saattaa muuttua jo 15 % omistusosuudella

Vääriä kassajäsenyyksiä paljastuu runsaasti myös sellaisten työntekijöiden keskuudesta, jotka siirtyvät yrityksessä työntekijöistä osakkaiksi. Asia tulee yleensä ilmi vasta, kun henkilö hakee palkansaajakassasta päivärahaa ja saakin kielteisen päätöksen

”Yrityksen osakkaista tulee työttömyysturvan näkökulmasta katsottuna yrittäjiä jo 15 % omistuksella, jos he toimivat yrityksessä johtavassa asemassa joko hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana. Moni osaomistaja ei ole tajunnut vaihtaa kassaa, kun status on muuttunut, koska eläkejärjestelmässä heitä pidetään normaaleina palkansaajina. Moni mieltää siirtyvänsä yrittäjäksi vasta, kun alkaa maksamaan yrittäjien eläkevakuutusta”, mainitsee Jokinen

Yrittäjät tai ne, joilla on omistusosuuksia yrityksissä, huomataan palkansaajakassoissa ja ammattiliitoissa liittymisvaiheessa. Sen jälkeen on jokaisen omalla vastuulla tietää, mihin kassaan pitäisi kuulua mikäli oma tilanne muuttuu. Tilastojen mukaan Suomessa on kuitenkin noin 300 000 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää, osaomistajaa tai yrittäjän perheenjäsentä, jotka voisivat olla yrittäjäkassan jäseniä. Silti vain noin 12 % kuuluu yrittäjäkassoihin.

SYT-kassan jäseneksi voi liittyä netissä: https://syt.fi/jaseneksi/

Työttömyysturvaa yrittäjälle, osakkaalle ja yrittäjän perheenjäsenelle- paljonko jäsenyys maksaa?

Paljonko SYT-kassan jäsenyys maksaa?

Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. 

SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. SYT-kassan jäsenmaksu vuonna 2017 on noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus on 2,65 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.

Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-palkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 564 euroa.

Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 564–19 850.

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2017 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.  

Lue lisää www.syt.fi

 Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Jäsenmaksu €/vuosi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 564 14,94  179,25 39,73 854,20 157,60
15 000 20,32  243,80 43,98 945,57 248,97
18 000 26,94  323,30 49,22 1058,23 361,63
20 000 31,36  376,30 52,7 1133,05 436,45
25 000 42,4  508,80 61,42 1320,53 623,93
26 000 44,61  535,30 63,17 1358,16 661,56
30 000 53,44  641,30 70,15 1508,23 811,63
35 000 64,48 773,80 78,87 1695,71 999,11
40 000 75,52  906,30 84,62 1819,33 1122,73
45 000 86,56  1 038,80 88,49 1902,54 1205,94
50 000 108,65 1 303,80 92,37 1985,96 1289,36
60 000 119,69  1436,30 100,12 2152,58 1455,98
70 000 141,75 1 701,30 107,87 2319,21 1622,61
80 000 163,85 1 966,30 115,63 2486,05 1789,45
90 000 185,94 2 231,30 123,38 2652,67 1956,07

 

 

Vaatiiko yrittäjäksi ryhtyminen kohtuuttomasti rohkeutta?

Työmarkkinoilla viuhuu suuntaan jos toiseen, ja töitä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti – mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Yrittäjyyden glooriaa tarjotaan etenkin keinona ulos työttömyydestä ja siihen kehitellään myös erilaisia kannustimia.

Samaan aikaan saamme lukea kauhutarinoita yrittäjäksi ryhtymisen vaaroista ja miinakentistä. Esimerkkinä Hilkka Laikkon kirjoitus http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226887-ala-ryhdy-suomessa-yrittajaksi-kaikilla-ei-ole-sipilaa-appiukkona. Ja kyllä teksti normaalin ihmisen lamauttaakin. Kun tällaisia tarinoita lukee useampia, niin ei varmasti uskaltaudu yrittäjyyden polulle. Aika harmillista.

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kunnollisen liikeidean, tuotteen tai palvelun, joka käy kaupaksi. Ei riitä että itse tykkää omasta jutustansa. Sen lisäksi yrittäjyyteen liittyy velvoitteita. Palkkatyössä olevien osalta työnantaja hoitaa suuren osan velvoitteista, eli juuri ne asiat, joita jokaisen yrittäjän pitää hoitaa.

Yksinyrittäjän tai pienen yrityksen omistajan harteilla on valtava määrä byrokratian pyörittämistä, mikä vie aikaa varsinaisen busineksen pyörittämiseltä eikä siihen usein ole varaa palkata ulkopuolista. Näitä kysymyksiä yrittäjä joutuu pohtimaan ja tekemään kannattavuuslaskelmia, miten yritystoiminta parhaiten tuottaisi.

Yrittäjäksi ryhtymisen aidan madaltamista pohditaan juuri nyt (taas kerran). Pohdinnassa on esimerkiksi ajatus, että yritystoiminta voitaisiin katsoa aluksi sivutoimiseksi. Työttömyysturvan osalta tällä on iso merkitys. Tällöin yrittäjälle voitaisiin alussa maksaa työttömyyspäivärahaa yrittäjyyden aikana eikä se loppuisi y-tunnuksen hankkimiseen. Me SYT-kassassa liputamme tälle ajatukselle.

Myös SYT-kassan jäsenyys on edullinen ja helppo tapa hallita riskiä, jos yritystoiminta ei lähdekään lentoon. Välillä vaan pitää hakea sitä yrittäjyyden oikeaa muotoa ja kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin totesi joitain viikkoja sitten, niin yrittäjällä pitää saada olla oikeus epäonnistua.

SYT:n maksamalla työttömyyden aikaisella ansiopäivärahalla pärjää sen aikaa, kun taas viritellään uutta työllistymisen tapaa. Tässä voisi toivoa amerikkalaista ajatustapaa, eli jos yksi yritystoiminta ei onnistu, niin sitten yritetään toista. SYT-turva on juuri sitä varten, että elämä ja talous on jokseenkin turvattua sillä väliajalla.

 

Merja Jokinen

kassanjohtaja

SYT

 

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Yrittäminen on rohkeaa, joskus jopa uhkarohkeaa

Kilpailukykysopimus naulattiin viime viikolla, talous osoittaa virkoamista, sote etenee ja hallitus virittelee uutta keskustelua yritystoiminnan aloittamisen esteiden purkamisesta. Tämä voisi olla hyvä hetki myös yrittäjille ja mahdollisille tuleville yrittäjille ottaa rohkea askel yrittämiseen tai yritystoiminnan kasvattamiseen.

SYT-kassassa uusien työttömien määrä on ollut viime kuukausina laskussa kun verrataan viime vuoteen. Toisaalta kaikkien hakijoiden määrä ei ole laskenut, mikä kertoo siitä, että työttömyysjaksot kestävät pitempään. Keskimäärin kassan jäsenten työttömyys on vuoden vaihteen tilastojen mukaan kestänyt noin 200 päivää ja päivärahaa on maksettu kuukaudessa noin tuhannelle jäsenelle. Heille kaikille SYT-kassan jäsenyydestä on ollut merkittävä hyöty ja ansiopäiväraha on taannut kohtuullisen toimeentulon kun yritystoiminta on pitänyt lopettaa.

Jäsenyys SYT-kassassa on hyvä tapa hallita henkilökohtaista riskiä, mikä on hyvä huomioida yritystoimintaa suunnitellessa. Yrittäjä ei jää tyhjän päälle, jos yritystoiminta jostain syystä epäonnistuu.

Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, joka uhkarohkeita yrittäjiä kampanjasivustollamme. SYT:n kampanja pyörii nyt netissä osoitteessa www.yrittajaklinikka.fi 1.7.2016 asti. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lippu Nordic Business Forumiin. Katsokampanjavideoltamme monialayrittäjä Jethro Rostedtin ehdokas Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi.

Hyvää kesää,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

 

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille osoitteessa http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin.

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille osoitteessa http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin.

Ovatko ansiopäivärahapäätökset mielestäsi ymmärrettäviä?Osallistu ansiopäivärahapäätösten kehittämiseen

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (Tyj) ylläpitää päätösmalleja, joita käytetään työttömyyskassojen antamien ansiopäivärahapäätösten pohjana. Päätösmallit uudistetaan vuosien 2015-2016 aikana.

TYJ kerää nyt palautetta ansiopäivärahapäätösten ymmärrettävyydestä. Vastaa verkkokyselyyn ja osallistu päätöstekstien kehittämiseseen.

Linkki verkkokyselyyn: https://docs.google.com/…/1lpR-yRlq_q0Tsr2oaoK38mM…/viewform

Kysely on avoinna 1.-31.3.2016.

Uudistuksen tavoitteena on tuottaa sellaisia ansiopäivärahapäätöksiä, jotka sisältävät asiakkaan kannalta keskeiset tiedot mahdollisimman helposti ymmärrettävässä muodossa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry on työttömyyskassojen edunvalvonta- ja koulutusjärjestö sekä yhteistoimintaelin. Yhteisjärjestö kehittää työttömyysturvaa ja kassojen toimintaa sekä ylläpitää niiden tietotaitoa. Kaikki Suomessa toimivat 28 työttömyyskassaa ovat jäseninä Yhteisjärjestössä. Lisätietoja: www.tyj.fi

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Suomen Yrittäjät julkaisi viime viikolla PK-barometrin, jonka mukaan yhä useampi yrittäjä näkee tulevan vuoden kääntyvän parempaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin usea yrittäjä on haastavassa tilanteessa ja yritystoiminnan pyörittäminen on veitsenterällä, jolloin kaikista mahdollisista ylimääräisitä maksuista tingitään. Yksi tinkimisen kohde voi olla myös työttömyyskassan jäsenyys ja jäsenmaksu, mitä me täällä työttömyyskassassa seuraamme huolestuneena.

Työttömyyskassan jäsenyys on kuitenkin riskinhallintaa, eli jos yritystoiminta pitää lopettaa kannattamattomana, niin kassa maksaa ansiopäivärahaa. Esimerkkinä mainittakoon, että 25 000 euron vuositulolla päiväraha on reilut 1300 euroa kuukaudessa, ja verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on noin 508 euroa vuodessa. Eli mikäli kassan jäsen lopettaa yritystoiminnan, jäsenmaksu tuottaa moninkertaisesti takaisin sen summan, mitä kassaan on maksettu.

SYT:n jäsenistön työttömyysaste on noin 4 prosenttia, mikä on aika paljon pienempi kuin palkansaajilla. Emme odota tähän radikaalia muutosta tänä vuonna, kylläkin tasaista kasvua samalla kun uskomme talouden vauhdittuvan niin, että työttömyys kääntyy ensi vuonna laskuun. Tällä hetkellä maksamme työttömyysetuutta noin 1000 jäsenelle kuukaudessa, ja määrä on ollut hitaassa kasvussa, mikä isolta osalta on ollut selitettävissä jäsenmäärämme kasvulla.

Iso haasteemme on edelleen se, että monet yrittäjät eivät tunne kassajärjestelmää, ja kaupunkilegendoissa toistellaan, kuinka ”yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa”. Eli jatkamme edelleen tiedottamista ja yrittäjien tavoittamista, jotta yhä useampi tiedostaisi SYT-kassan jäsenyyden tuoman turvan.

SYT-kassan voi liittyä netissä http://syt.fi/jaseneksi/liity-jaseneksi/

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kevytyrittäjyys ei ole peikko

Kevytyrittäjyys eli laskutusosuuskuntien kautta tehty työ on täyttänyt työttömyysturvassa yrittäjä-määritelmän vuoden 2016 alusta lähtien. Muutos on aiheuttanut huolta etenkin pienimuotoisten toimeksiantojen kohdalla, jotka lähtökohtaisesti ovat jatkossakin sivutoimista yritystoimintaa, mutta mietitäänpä mitä hyötyä muutoksesta voi olla.

Laskutusosuuskuntien kautta tehdään myös muuta kuin pienimuotoista työtä. Erään osuuskunnan edustajan mukaan heidän kauttansa työllistyvien keskiansio on 30 000-40 000 euroa vuodessa. Nyt he voivat vakuuttaa itsensä yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:n kautta ja työstä kertyy sitten eläkettä. Samoin he voivat liittyä yrittäjän työttömyyskassaan ja saada oikeuden ansiopäivärahaa, mitä oikeutta heillä ei aiemmin ole ollut.

Aiemmin ansiopäivärahaa ovat saaneet ne, joilla päivärahaoikeus on kerrytetty joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla ennen laskutusosuuskunnan kautta työllistymistä, ja ansiopäivärahaa on voitu maksaa siihen perustuen, mikäli päivärahapäiviä on jäljellä.

Nyt kannustaisinkin kevytyrittäjiä ottamaan itselleen YEL-vakuutuksen ja liittymään yrittäjien työttömyyskassaan SYT:iin. Päivärahaoikeuden voi saada 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydelllä.

15 kuukauden jälkeen kassa voi maksaa päivärahaa toimeksiantojen välisiltä ajoilta. Päivärahan maksaminen edellyttää, että kevytyrittäjänä työskentelevä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hän lakkauttaa YEL-vakuutuksen työnhaun ajaksi. Päivärahakauden aikana voi etsiä uusia toimeksiantoja ja työtehtäviä, ja kun sellaisen saa, niin YEL-vakuutus tulee laittaa taas uudelleen voimaan.

Muutos on hyvä askel siihen suuntaan, että kaikki erilainen työ on vakuutuksenalaista työtä ja se kerryttää niin eläke- kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaoikeutta.

Talvisin terveisin,

Merja Jokinen

Kassanjohtaja

Kevytyrittäjä voi nykyisin liittyä työttömyyskassaan. Liittymisen edellytyksenä on, että kevytyrittäjä ottaa itselleen YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 €/vuosityötulolla.

Kevytyrittäjä voi nykyisin liittyä työttömyyskassaan. Liittymisen edellytyksenä on, että kevytyrittäjä ottaa itselleen YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulolla.

Omasta mielestä palkansaaja, lain mukaan yrittäjä

Yrittäjän työttömyysturvan kannalta on tärkeää hahmottaa, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa.

Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana (18kk yritystoiminnan aloittamisesta lähtien), eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen.

Yrittäjän on kuuluttava yrittäjäkassaan ja palkansaajan palkansaajakassaan, jotta voisi työttömänä saada ansiopäivärahaa. Ongelmatilanteita syntyy siitä, kun palkansaajana itseään pitävä henkilö onkin työttömyysturvalaissa määritelty yrittäjäksi. Palkansaajakassa ei maksa ansiopäivärahaa henkilölle, joka työttömyysturvan määritelmien mukaan on ollut yrittäjänä yli 18 kuukautta.

Valinta palkansaajakassan ja yrittäjäkassan välillä on tehtävä työttömyysturvalain pohjalta eikä esimerkiksi eläkevakuutuksen määritelmien mukaan. YEL -vakuutuksen piiriin kuuluvat mieltävät itsensä yleensä yrittäjiksi. TyEL-palkkaa nostavat osaomistajat ja yrittäjän  perheenjäsenet voivat kuulua virheellisesti palkansaajakassaan, vaikka he työttömyysturvalain mukaan olisivatkin yrittäjiä.

Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysvakuutus yleensä järjestää palkansaajakassan kautta.

Valitse oikea kassa

Yrittäjäkassaan voivat liittyä päätoimiset yrittäjät. Päätoimisia yrittäjiä ovat kaikki YEL- ja MYEL -vakuutetut, joilla eläkevakuutuksen vuosituloksi on valittu vähintään 12 420 euroa.

Yrittäjiksi katsotaan myös osa TyEL -vakuutetuista osakkaista ja perheenjäsenistä. Tällöin tarkastellaan omaa ja samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten omistusosuuksia siitä yrityksestä, jossa
työskentelee päätoimisesti. Omistusosuuden ja äänivallan lisäksi johtava asema ratkaisee onko työttömyysturvan kannalta yrittäjä vai palkansaaja ja mihin kassaan pitäisi kuulua.

Toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet

Johtavassa asemassa oleminen tarkoittaa työskentelyä toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenyyttä. Jos työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta omistaa itse vähintään 15 prosenttia, on työttömyysturvan kannalta yrittäjä.

Samoin yrittäjäksi katsotaan johtavassa asemassa oleva henkilö, joka ei itse omista osakkeita, mutta samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet omistavat vähintään 30 prosenttia osakkeista.

Yrittäjäksi katsotaan myös johtavassa asemassa oleva henkilö, jonka oma omistus on 5 prosenttia ja perheen 25 prosenttia eli oma ja perheen omitus on yhteenlaskettuna vähintään tuo 30 prosenttia.

Jos äänivalta ei ole saman suuruinen kuin omistusosuus, on äänivalta ratkaiseva. TyEL-vakuutetun vuosituloraja on sama kuin YEL -vakuutetuilla: palkkaa, jonka perusteella eläkevakuutusta maksetaan, täytyy nostaa vähintään 1035 euroa kuussa eli 12 420 euroa vuodessa.

Perheyrityksessä työssä ilman johtavaa asemaa

Työttömyysturvan kannalta henkilöt, jotka työskentelevät ilman johtavaa asemaa, voidaan myös katsoa yrittäjiksi. Tällöin oma omistus siitä yrityksestä, jossa työskentelee tavallisen palkansaajan asemassa, on oltava vähintään puolet. Myös perheen omistus voi olla ratkaiseva. Yrittäjäksi katsotaan myös henkilö, joka ei itse omista yrityksestä mitään eikä ole johtavassa asemassa, mutta puoliso omistaa yrityksestä puolet. Lisäksi perheen yhteenlaskettu, vähintään 50 prosentin
omistusosuus on ratkaiseva. Esimerkiksi jos työskentelee ilman johtavaa asemaa yrityksessä, josta itse omistaa 10 prosenttia ja puoliso 40 prosenttia, on työttömyysturvan kannalta yrittäjä. Palkkatulon alaraja on  12 420 euroa vuodessa.

Jos työskentelet perheyrityksessä, kannattaa johtavan aseman ja omistusosuuksien pohjalta tarkistaa, oletko työttömyysturvan kannalta yrittäjä vai palkansaaja. Oikean kassan jäsenyys mahdollistaa, kaikken edellytysten täyttyessä, ansiosidonnaisenpäivärahan yritystoiminnan loppuessa.

Kuka voi liittyä yrittäjäkassaan

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva yrittäjä, jolla on vähintään 12 420 euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, TyEL).

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee työntekijänä (ilman johtavaa asemaa)

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen
jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Lisätietoja: www.syt.fi

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Kuka on työttömyysturvalain mukaan yrittäjä?

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. Freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ). Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysvakuutus yleensä järjestää palkansaajakassan kautta.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy siten että hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 420 euroa vuodessa.

SYT-kassaan voi liittyä henkilö,  joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.

Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.

Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).

Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

SYT-kassaan voi liittyä osoitteessa www.syt.fi

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan.

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan.

Yhä useampi yrittäjä liittyy työttömyyskassaan

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan SYT-kassaan liittyi viime vuonna yli 4000 jäsentä. SYT-kassaan kuuluu nykyisin yli 26 000 yrittäjää.

-Yrittäjät ovat huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.

-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi.

Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa.

-Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, täsmentää Jokinen

-Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.

SYT-kassaan voi liittyä jäseneksi osoitteessa www.syt.fi

Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.

Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.

Yrittäjän perheenjäsenen asemasta

Sosiaalinen media pursui toissa viikolla tarinoita yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvasta ja miten hankalaa asiointi TE-toimistossa on asian tiimoilta. Tällaiset tarinat ja keskustelut huolettavat meitä asiantuntijoita; niissä kerrotaan osat taustoista, mutta jotain jää pois, jolloin tarina saa vääristyneen lopputuleman.

Ilman että kertaan yksityiskohtaisetsi tarinaa, jossa perheenjäsenen edellytettiin täyttävän 12-sivuinen selvitys puolisonsa yrityksestä kun hän jäi omasta palkkatyöstään työttömäksi ja kuinka häntä painostettiin työllistymään perheyritykseen, niin korostan muutamaa perusasiaa.

Työttömyysturvalain säädökset yrittäjästä ja yrityksessä työllistymisestä ovat yksiselitteisiä. Perhesuhde yrittäjään ei tee kenestäkään työttömyysturvalain silmissä yrittäjää eikä mikään laki myöskään velvoita yrittäjää työllistämään perheenjäseniään missään tilanteessa. Perheenjäsen ei siis ole työttömyysturvassa yrittäjä, ellei hän työskentele perheyrityksessä.

Toinen asia on sitten se, että asia aina tutkitaan, kun ilmenee että perheenjäsen harjoittaa yritystoimintaa. Tästä TE-toimistoilla on toimintamalli. Selvittäminenhän sinänsä on perusteltavissa, tiedä sitten pitääkö lomakkeen olla 12-sivuinen… Mutta mikäli perheenjäsenen yrityksessä ei työllistytä, niin toiselle puolisolle/muulle perheenjäsenelle voitaisiin maksaa päivärahaa. Valitettavaahan tässä on se, että tämän asian selvittäminen vie aikaa, koska asiantuntijoita on vähän ja asioiden tutkimisessa lienee erilaisia käytäntöjä eri puolella maata.

Tämä asian vatvominen on harmillista, koska se antaa signaalin yritystoiminnan hankaluudesta ja kuinka silloin pitää pelätä etujen menettämistä lähes mielivaltaisesti. Eli selvästi este halukkuuteen aloittaa yritystoimintaa. TE-toimistoissa on monen asian osalta siirrytty kevennettyyn ilmoitusvelvollisuuteen ja toiminnan painopistettä on tarkoitus siirtää työnvälitykseen ennemminkin kun työttömyyteen liittyvien selvitysten tekemiseen. Hyvä niin. Tällöin olisi perusteltua, että yritystoiminnan selvittäminen annettaisi maksajan tehtäväksi, eli joko työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle. Ainakin meillä SYT-kassalla on rautainen ammattitaito asian hoitamiseen ja hakemusten käsittelyaika on vain muutama viikko, niin uskon vakaasti että tilanne hoituisi aika lailla rivakammin kun me kassat voisimme tehdä selvityksen ja ratkaista asian.

 

Merja Jokinen SYT. Helsinki 01. syyskuuta 2011.

Merja Jokinen,

kassanjohtaja,

SYT-kassa

Minkälainen on yrittäjän julkisuuskuva?

Jokainen hallitus ja melkein jokainen poliitikko sanoo ääneen: ”Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä ja yrityksiä”. Kuitenkaan mitään ei tapahdu. Yrityksiä syntyy, mutta ei siihen tahtiin kuin hallitukset toivovat. Miksi näin?

Yksi syy on varmasti siinä, ettei kaikista ole yrittäjiksi. Ehkä askel yrittäjyyteen lyhenee kun työpaikka menee alta ja muita työllistymiskeinoja ei ole näkyvissä. Korkeasti koulutettujen keskuudessa yrittäjyys ei ole ensimmäinen vaihtoehto työllistymiseen eikä yrittäjyydessä ole muutenkaan tarpeeksi imua. Johtuisiko tämä osaksi vääränlaisesta yrittäjän julkisuuskuvasta?

Jos esimerkiksi kysymme kadulla, mitä mieltä ihmiset ovat yrittäjistä? Usein kuulemme väitteen, että yrittäjähän on se rikas kroisos, joka asuu isossa talossa. Hän ajaa Mersulla tai Bemarilla. Hän harrastaa golfia, pukeutuu merkkivaatteisiin ja hän on aina hyvällä tuulella jne.

Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa Suomen yrityksistä on yhden naisen tai miehen yrityksiä, missä yrittäjä tienaa (jos hyvin menee) oman palkkansa ja hän joutuu itse maksamaan omat sosiaalikulunsa eli hän maksaa lakisääteistä YEL-vakuutusta (Yrittäjäeläkettä). Tämän lisäksi hän maksaa kaikki muut liiketoimintaan kuuluvat vakuutukset, verot ja kulut. Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään.

Kun asiaa katsoo tältä kantilta, niin yrittäjä ehkä ei olekaan niin rikas. Hän ei välttämättä aja sillä Bemarilla, harrasta golfia, pukeudu merkkivaatteisiin, eikä hän edes hymyile koko ajan. Tavallisen palkannauttijan kun ei tarvitse ajatella sosiaaliturvansa kuluja. Hänhän on vaan töissä ja saa siitä palkkansa – työnantaja huolehtii hänestä. Yrittäjän pitää sopeuttaa tulot, menot, varat ja velat, jotta hän pystyisi huolehtimaan myös omasta sosiaaliturvastaan.

Jotta hallituksen kaavailemat uudet yritykset syntyvät niin Suomeen on luotava vahva pohja sille, ettei yrittäjä yhtäkkiä jää tyhjän päälle, jos hänen työt loppuvat tai hän sairastuu vakavasti. SYT (Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa) on viimeisten 20 vuoden aikana tehnyt valtavasti töitä yrittäjien sosiaaliturvan eteen ja niin teemme jatkossakin

SYT:ssa on tällä hetkellä 26.000 jäsentä mikä on hyvä luku, mutta suhteutettuna yrittäjien kokonaislukuun se on kuitenkin suhteellisen pieni. Miksiköhän näin?

Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Moni aloitteleva yrittäjä ajattelee, että hänen liikeideansa on niin timantti, ettei mikään voi estää menestystä, mainetta ja mammonaa. Tällöin SYT:n luoma turvaverkko tuntuu kaukaiselta ja mahdottomalta ajatukselta. Eihän yrittäjä voi jäädä työttömäksi. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksestä menee todella hyvin. Mitä jos homma ei menekään niin kuin oppikirjoissa?

Kuka uskaltaa tai haluaa ajaa autoa ilman turvavöitä? Kuka uskaltaa kävellä kadun yli silmät peitettyinä? Tuskin kukaan, mutta yrittäjissä on monia, jotka luulevat ja uskovat, että heillä menee aina hyvin, koska he ovat tähänkin saakka pärjänneet.

Jospa palataan tuohon ensimmäiseen lauseeseen: Suomi tarvitsee lisää yrityksiä. Niitä syntyy varmasti, jos yrittäjillä on turvaverkkoja. Jos yrittäjä tietää, että hän voi elää suhteellisen hyvää elämää vaikka työt loppuu.

En ole pakottamisen puolestapuhuja, mutta olisiko politiikkojen syytä tarkistaa tilanne? Jos halutaan lisää yrittäjiä ja yrityksiä, niin turvankin pitäisi olla yrittäjillä kunnossa.

 

Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään.

Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään. 

Christoffer Wiik

SYT- kassan hallituksen jäsen

Mediatoimisto Christoffer Wiik Oy

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Kuka on yrittäjä? Yrittäjän määritelmä ei aina ole itsestään selvä. Valtiolla on jopa neljä erilaista tapaa määrittää henkilölle yrittäjä-status.

Yrittäjien eläkevakuutuslaki (YEL) listaa ne henkilöt, jotka pitää vakuuttaa YEL:n mukaan. Yrittäjiä määritellään omaan malliin myös tapaturmavakuutuslainsäädännössä ja työttömyysturvalainsäädännössä. Lisäksi verottajalla on vielä neljäs tapa määritellä yrittäjänä pidettävät henkilöt. Yrittäjältä itseltään vaaditaan kyllä valppautta ottaa niistä kaikesta selvää.

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää. Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysvakuutus yleensä järjestää palkansaajakassan kautta.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä, jos hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 326 euroa vuodessa.

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.

Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.

Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).

Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

Lisätietoja www.syt.fi

 

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

 

Yrittäjä voi kuulua väärään työttömyyskassaan

Mo­net yrit­tä­jät ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi kuulua yrit­tä­jä­kas­saan. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan.

Väärän kassan ongelma paljastuu ikävästi yleensä juuri silloin kun työttömyyskassasta haetaan apua. Erityisesti osaomistajat tai perheenjäsenet, jotka työskentelevät puolisonsa kokonaan omistamassa yrityksessä, eivät useinkaan miellä itseään yrittäjiksi. Henkilö voi siis olla TyEL-vakuutuksen piirissä, vaikka työttömyysturvassa hänet luokiteltaisiinkin yrittäjäksi.

Väärän kassan ongelmaan on törmätty myös Yleisessä työttömyyskassassa eli YTK:ssa. Ja tässä tapauksessa tuo y-kirjain tarkoittaa yleistä eikä yrittäjää, minkä moni voi helposti sekoittaa.

Parin viime vuoden tilaston mukaan YTK on tehnyt yrittäjyyden perusteella kielteisiä jäsenyyspäätöksiä noin 200 vuodessa. Yrittäjyyden perusteella erotetaan tai kirjataan eronneeksi myös noin 200 jäsentä vuodessa.

 – Suhteutettuna YTK-kassan suureen jäsenmäärään, lähes 350.000, nämä määrät ovat melko pieniä. Kuitenkin jokainen henkilö, joka jää ilman ansioturvaa siitä syystä, että on vakuuttanut itsensä väärässä työttömyyskassassa, on liikaa, sanoo Loimaalla työskentelevä YTK:n toimitusjohtaja, VT Auli Hänninen.

YTK:n liittymislomakkeessa kysytään tarkasti yritystoiminnasta, omistuksesta ja perheenjäsenen omistuksesta.

– Jos näihin kohtiin ilmoitetaan jotakin yritystoimintaan viittaavaa, selvitämme asiaa ennen jäsenyyden hyväksymistä tai hylkäämistä, kertoo Hänninen.

Hänen mukaansa jokainen YTK:hon liittynyt jäsen saa postitse ”Jäsenyyden ABC:n”, jossa kerrotaan perusasiat työttömyyskassan jäsenyydestä.

Tässä oppaassa kerrotaan myös siitä, että YTK on palkansaajakassa ja yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa.

– Vaikka väärään työttömyyskassaan pyrkivien määrät ovat tilastojen valossa pienet, on asia yksittäisen jäsenen kannalta aina hyvin tärkeä. Tästä syystä pidämme asiaa säännöllisesti esillä. Käsityksemme mukaan liittymistilanne ei ole ongelmallinen, koska saamme tässä kohtaa hyvin kiinni ne, jotka ovat väärässä käsityksessä.

– Ongelmana ovat ne jäsenet, jotka jäsenyyden aikana aloittavat yritystoiminnan, eivätkä ole asiasta yhteydessä YTK:hon. Heitä ei saa oikein millään tavalla kiinni, huokaa Hänninen.

– Jos jäsen on YTK:hon yhteydessä, hänelle kerrotaan mahdollisuudesta liittyä yrittäjäkassaan tai säilyttää palkansaajakassan jäsenyys enintään 18 kuukauden ajan. Suosittelemme kuitenkin niin nettisivuilla kuin asiakaspalvelussakin sitä, että jäsen siirtyisi heti yrittäjäkassaan, koska vain yrittäjäkassan jäsenenä voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoa.

 Vasta päivärahahakemus paljastaa

 Myös akavalaisen 195.000 jäsenen IAET-kassassa väärän kassan ongelma paljastuu usein vasta päiväraha-anomuksen yhteydessä.

– Emme törmää ennen päivärahan käsittelyä kovin usein tapauksiin, että henkilö on väärässä kassassa. Tällaisia tapauksia on joitakin vuodessa ja kyseessä ovat tilanteet, jossa henkilöt ryhtyvät yrittäjiksi jossain vaiheessa meillä jo jäsenenä ollessaan, sanoo IAET-kassan viestintävastaava Melina Argillander.

– Tiedotamme oikean kassan valinnasta heti jäseneksi liittymisvaiheessa ja yleisesti kotisivuillamme sekä oppaissamme. Päätoimisia yrittäjiä ei juurikaan yritä liittyä meidän kassaamme.

IAET-kassa on tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä antanut 6 hylkäävää päivärahapäätöstä, jossa henkilö on ollut yrittäjä yli 18 kuukautta sekä 41 hylkäävää työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittiseen lausuntoon perustuvaa päätöstä yrittäjyydestä. Määrä on pieni, koska kokonaisuudessaan päivärahapäätöksiä on samaan aikaan tehty IAET-kassassa lähes 40.000 kappaletta.

 – Käytäntönämme on, että kun saamme tietoomme, että henkilöllä on yritystoimintaa, lähetämme hänelle kirjeen, jossa kerromme palkansaaja- ja yrittäjäkassan jäsenyyksistä, jotta henkilö voi harkita kumpaan kassaan hänen kannattaa kuulua, selvittää Argillander.

Hänen mielestä työttömyysturva-asioiden tiedotus on ensiarvoisen tärkeää. IAET-kassalla ei ole omaa jäsenlehteä, mutta kassa tukee liittojensa (mm. Suomen Ekonomiliitto ja Insinööriliitto)

tiedotusta kirjoittamalla työttömyysturvaa käsitteleviä artikkeleja liittojensa jäsenlehtiin.

Työelämän muutos huomioon turvassa

YTK:n Hännisen mielestä työttömyysturvalaki on jäljessä nykyisen työelämän kehityksestä. Vielä 15 vuotta sitten työtä tehtiin huomattavan paljon enemmän perinteisesti palkansaajana tai yrittäjänä. Urat olivat myös pidempiä kuin nykyisin.

– Tällä hetkellä työura voi muodostua hyvinkin limittäin kulkevista palkansaajatöistä, yrittäjätöistä sekä töistä, jotka eivät ole kumpaakaan, kuvaa Hänninen.

– Työttömyysturvalain pitäisi tunnistaa tämä kehitys ja vakuuttaminen työttömyyden varalle pitäisi onnistua niin, että siinä pystyy yhdistämään erilaisilla tavoilla tehtyä työtä.

Tietynlaista yhdistelmävakuutusta pitäisi Hännisen mielestä selvitellä ja siinä pitäisi huomioida myös erilaiset palkansaajan ja yrittäjyyden välimaastossa tehtävät työt.

– Tässäkin haasteena on se, miten saamme tiedon siitä, mistä ja millä tavalla jäsen on tulonsa hankkinut. Tämä vaatisi tietojärjestelmien kehittämistä ja automaattisen tietojen siirron lisäämistä, jolloin esimerkiksi eläkevakuutuksen muuttumisesta tulisi työttömyyskassaan heti tieto, sanoo Hänninen.

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa: http://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/

Juttu julkaistu alun perin SYT-kassan toimittamassa SYTY 2/14 lehdessä.

 

sukupolvenvaihdos

Yritystoiminnan aloittaminen kannattaa ilmoittaa heti omaan palkansaajakassaan, jotta ei maksa turhaan väärään kassaan

 

 

Työttömyysturvaa tulisi kehittää

Ansiopäivärahan kehittämisestä keskustellaan nyt laajasti. Asiantuntijaryhmä nosti esiin kysymyksen järjestelmän oikeutuksesta, koska kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta vain työttömyyskassan jäsenet saavat ansiopäivärahaa. Kassaan kuulumattomille maksetaan Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työryhmä ehdottikin, että kaikki palkansaajat kuulusivat ansiopäivärahan piiriin, mutta samalla 500 päivän enimmäisaikaa lyhennettäisi puoleen, jotta järjestelmän rahoitus katettaisi.

Tämä on se ydinasia, mikä erottaa palkansaajan ja yrittäjän ansiopäivärahan. Eli meillä yrittäjäkassassa valtio korvaa peruspäivärahan ja lapsikorotuksen, mutta ansio-osa maksetaan kassan jäseniltään keräämällä jäsenmaksulla. Eli se saa joka maksaa. Työryhmä ei sen vuoksi esityksessään puuttunutkaan yrittäjien työttömyysturvajärjestelmään, mutta toki muilla sisältömuutoksilla, kuten enimmäisajan kestolla, olisi vaikutuksia myös yrittäjäpuolelle. Rahoitus on juuri se syy, miksi yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat korkeammat kuin palkansaajakassoissa.

AY-liike torppasi aika tehokkaasti työryhmän ehdotukset. Pääargumenttina huomio, että enimmäisajan lyhentäminen johtaisi yhä useamman työttömän siirtymisen perusturvalle ja toimeentulo-ongelmiin. Samaan aikaan on kuitenkin todettu, että järjestelmää on kehitettävä. Yhtenä isona kehityskohteena on omaa työtä tekevien oikeus ansiopäivärahaan. Tällä hetkellä he eivät ole oikein palkansaajia eivätkä yrittäjiä, joten eivät voi myöskään työllään kerryttää oikeutta ansiopäivärahaan. Kaikki työ on kuitenkin arvokasta, ja yhä useammin työhistoriamme koostuu erilaisista jaksoista palkkatyötä, yrittäjyyttä, omaa työtä jne, joten niiden yhteensovittaminen työttömyysturvajärjestelmän kanssa on perusteltua.

Keskustelu on merkittävä avaus, ja keskustelu jatkunee eduskuntavaalien kynnyksellä ja hallitusneuvotteluissa.

Merja Jokinen, kassanjohtaja, SYT