yrittäjäksi

Kuka on Suomen uhkarohkein yrittäjä?

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa.

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin, Pohjoismaiden suurimpaan yrittäjyystapahtumaan (www.nbforum.com)

Suomen uhkarohkein yrittäjä-kilpailulla etsitään yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.

Kilpailun järjestää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT). Suomen uhkarohkeimman yrittäjän valitsee nelihenkinen valintaraati. Kilpailun voittaja julkistetaan 11.7.2016 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 15 alkaen.  Lavalla on mukana myös kampanjan keulakuva Jethro Rostedt.

Kilpailuun voit osallistua: http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html

Katso kilpailun mainosvideo: https://www.youtube.com/watch?v=YP0JahZ-fGU

 

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä?

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä?Ilmianna hänet meille http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html

Yrittäminen on rohkeaa, joskus jopa uhkarohkeaa

Kilpailukykysopimus naulattiin viime viikolla, talous osoittaa virkoamista, sote etenee ja hallitus virittelee uutta keskustelua yritystoiminnan aloittamisen esteiden purkamisesta. Tämä voisi olla hyvä hetki myös yrittäjille ja mahdollisille tuleville yrittäjille ottaa rohkea askel yrittämiseen tai yritystoiminnan kasvattamiseen.

SYT-kassassa uusien työttömien määrä on ollut viime kuukausina laskussa kun verrataan viime vuoteen. Toisaalta kaikkien hakijoiden määrä ei ole laskenut, mikä kertoo siitä, että työttömyysjaksot kestävät pitempään. Keskimäärin kassan jäsenten työttömyys on vuoden vaihteen tilastojen mukaan kestänyt noin 200 päivää ja päivärahaa on maksettu kuukaudessa noin tuhannelle jäsenelle. Heille kaikille SYT-kassan jäsenyydestä on ollut merkittävä hyöty ja ansiopäiväraha on taannut kohtuullisen toimeentulon kun yritystoiminta on pitänyt lopettaa.

Jäsenyys SYT-kassassa on hyvä tapa hallita henkilökohtaista riskiä, mikä on hyvä huomioida yritystoimintaa suunnitellessa. Yrittäjä ei jää tyhjän päälle, jos yritystoiminta jostain syystä epäonnistuu.

Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, joka uhkarohkeita yrittäjiä kampanjasivustollamme. SYT:n kampanja pyörii nyt netissä osoitteessa www.yrittajaklinikka.fi 1.7.2016 asti. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lippu Nordic Business Forumiin. Katsokampanjavideoltamme monialayrittäjä Jethro Rostedtin ehdokas Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi.

Hyvää kesää,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

 

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille osoitteessa http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin.

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille osoitteessa http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin.

Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa

Työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan joko työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha voi olla joko ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Kansaneläkelaitos huolehtii perusturvan eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen maksamisesta. Työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana.

Kelan maksamat työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat noin 702 € kuukaudessa. Ansiopäiväraha määräytyy työttömyyttä edeltävän ansiotason tai vakuutustason mukaan. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kerryttää eläkettä 1,5 % alle 63-vuotiailla. Kelan maksamista työttömyysetuuksista ei kerry eläkettä.

Työttömyysetuuksien maksaminen edellyttää, että hakija on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Hakijan tulee uusia työnhakunsa säännöllisesti työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla.

Työttömyysturvaa sääntelee vuonna 2002 annettu työttömyysturvalaki. Laki sisältää säännökset Suomessa asuvan työttömän työnhakijan työnhaun taloudellisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn ja paluun edellytysten parantamisen turvaamiseksi, korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.

Ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassan jäsenille

Pääsääntöisesti palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat ja yrittäjäkassat vakuuttavat yrittäjät. Kahden kassan jäsen ei voi olla samanaikaisesti. Työttömyyskassa kannattaa valita aina päätoimen mukaan. Jos henkilö toimii sekä yrittäjänä että palkansaajana voi hän valita kumpaan kassaan kuuluu. Tällöin vain toinen työ kerryttää oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa. Korvausaika on maksimissaan 500 työttömyyspäivää. Omavastuuaika on viisi arkipäivää.

Ansiopäivärahan ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään kuitenkin 100 päivää, jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös silloin, jos henkilö kieltäytyy työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttää palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana.

Vähennystä ei tehdä työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai palvelun keskeyttämisen perusteella, jos henkilö osallistuu palveluun 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana vähintään 40 päivän ajan ja hän saa tältä ajalta korotettua ansio-osaa.

Silloin, kun ansio-osan enimmäismaksuaikaa on lyhennetty, työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajalta. Yrittäjillä ei ole palkansaajien tavoin lisäpäiväoikeutta 500 päivän enimmäismäärän jälkeen.

Yrittäjän ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja yrittäjän vuosityötulon tai vakuutustason mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Perusosa on 1.1.2016 lähtien 32,68 euroa.

Päiväraha maksetaan korotettuna alle 18-vuotiaiden lasten huoltajille. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 5,27 e, kahdesta lapsesta 7,74 ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 euroa päivässä. Lisäksi yrittäjät voivat saada korotettua ansio-päivärahaa enintään 200 päivältä esim. työvoimapoliittiseen koulutukseen ja omaehtoiseen opiskeluun.

Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.

Laske jäsenmaksun ja päivärahan suuruus SYT:n nettisivujen laskureilla http://syt.fi/laskurit/

 

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

 

 

 

 

 

 

Omasta mielestäsi olet palkansaaja,lain mukaan oletkin yrittäjä

Työttömyysturvajärjestelmässä käytetty yrittäjän määritelmä ei aina ole yhtenevä muussa lainsäädännössä käytettyjen määritelmien kanssa. Esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät omistussuhteen prosenttiosuudet ovat työttömyysturvalaissa ja yrittäjän eläkelaeissa erisuuruiset. Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat YEL- ja MYEL -vakuutettujen yrittäjien lisäksi tietyin edellytyksin yrityksessä työskentelevät yrityksen osaomistajat sekä yrittäjän yrityksessä työskentelevät ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet.

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi luokitellun ei kannata kuulua palkansaajakassaan , koska palkansaajakassan jäsenyys ei kerrytä yrittäjän päivärahaoikeutta ja sen lisäksi jo ansaittu palkansaajan päivärahaoikeus päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy siten että hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 420 euroa vuodessa.

SYT-kassaan voi liittyä henkilö,  joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.

Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.

Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).

Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

Lue lisää ja liity SYT:n jäseneksi: www.syt.fi . Jäsenmaksu alkaen alle 15 €/kk.

syt_logo_11

 

SYT-kassaan liittyi yli 4000 yrittäjää

Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla. SYT-kassaan liittyy jatkuvasti paljon uusia jäseniä, esimerkiksi alkuvuonna 2016 jo noin 1800 yrittäjää, viime vuonna SYT-kassaan liittyi yli 4 000 yrittäjää, joista suurin osa oli yksinyrittäjiä.

”Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana”, totesi Jyväskylässä 27.5.2016 pidetyssä SYT:n sääntömääräisessä kassan kokouksessa puheenjohtaja Juhani Hopsu.

Yrittäjien työttömyys on kuitenkin kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin.

”3-4 % kassan jäsenistä saa kuukausittain ansiopäivärahaa, mikä osoittaa selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan.” ”Vaikka yrittäjä kuinka uskoisi itseensä ja mahdollisuuksiinsa, hänen kannattaa varautua myös oman työttömyytensä varalle”, muistutti Hopsu

Yrittäjien työttömyys jatkoi kasvua, etuuksia maksettiin 24 % enemmän

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa maksoi työttömyysetuuksia vuonna 2015 lähes 15 milj. euroa eli noin 24 % enemmän kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 12 milj. €. Koko vuoden aikana etuuksia maksettiin 1760 jäsenelle.

”Etuusmaksatuksen nousu oli budjetoitua suurempi, selvensi Hopsu.

Työttömyys osui nimenomaan yksinyrittäjiin, ja Hopsu toikin esiin huolen yksinyrittäjien toimeentulosta työttömyysaikana.

”Suomessa on nykyisin jo yli 170 000 yksinyrittäjää. Esimerkiksi palvelualla toimivien yrittäjien asema ja tulotaso on heikentynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana, osaltaan arvonlisäveron korotuksen, mutta myös digitalisaation ja asiakaskunnan vähentymisen myötä. Silti vain noin 12 % suomalaisista yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan”.

"Kun yrittäjyyden merkitys korostuu entisestään juuri viime päiväisten Microsoft ja Talvivaara- tyyppisten uutisten jälkipuinnissa, niin yrittäjyyden aloittamiseen tarvitaan kannusteita, ei pelotteita. Työttömyyskassan jäsenyys on järkevä tapa riskien hallintaan", Hopsu kertoi.

Vuoden alussa yrittäjäksi on voitu lukea myös ns. kevytyrittäjät, eli yhä useammalla on mahdollisuus vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta.

”Nyt tarvitaan vielä uutta ajattelua sen suhteen, että yrittäjyys ja palkkatyö voisivat rinnakkain kerryttää vakuutuskautta ja toisaalta, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi”, sanoi Hopsu.

Kevytyrittäjä on itsensä työllistäjä, yrittäjä ilman omaa yritystä. Kevytyrittäjä hankkii itse toimeksiantajansa, tekee sovitut työt ja antaa laskutuksen hoidettavaksi siihen erikoistuneelle palveluntarjoajalle. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 50 000 kevytyrittäjää. Kevytyrittäjät ovat vuoden 2016 alusta lähtien olleet työttömyysturvalain mukaan yrittäjiä. Kevytyrittäjä voivat liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos he ottavat itsellensä YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulolla.

 

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Yrittäjille porkkanoita, kiitos !

Hallituksen julkaisemassa yrittäjyys- ja työllisyyspaketin linjauksessa yrittäjyyden aloittamisen kynnystä madalletaan ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista helpotetaan. Tämä kuulostaa hyvältä ja tutulta, toivottavasti tällä kertaa päästään aidosti toteutusvaiheeseen, niin ettei eri intressiryhmien päät kolise yhteen.

Kun yhtä porukkaa tuetaan, niin usein se johtaa kilpailun vääristymiseen ja tällöin joku toinen kärsiin. No erilaisia palkkatukimuotoja ja starttirahoja on ollut käytössä jo vuosikymmeniä, joten toivokaamme että tällä kertaa löytyy malli, jota uskalletaan kokeilla eikä toteutus kaadu yksittäisen intressiryhmän venkoiluun. Tavoitteena on saada kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja, mitkä ovat toki tervetulleita, ja mitä yrittäjät lupaavat, mikäli uskaltavat palkata uutta henkilökuntaa.

Yritystoiminnan aloittaminen on iso taloudellinen riski tällä hetkellä. Tämä on johtanut siihen, että töitä pyritään tekemään lukuisilla tavoilla, jotka olisivat luonteeltaan jotain muuta kuin yritystoimintaa. Se taas johtaa siihen, että työnteko ei välttämättä ole sellaista vakuutettua työtä/yrittäjyyttä, joka kerryttäisi tekijälleen sosiaaliturvaa.

Meidän on korkea aika hyväksyä erilaiset työnteon muodot perinteisen palkkatyön tai yritystoiminnan lisäksi ”normaalityöksi” ja muokata sosiaali- ja vakuutusjärjestelmämme tämän vuosituhannen edellytyksiä vastaavaksi. Uskon että nykyiset uberit, airbnb:t, feissaamiset, bloggaamiset yms. on vasta alkua ja vakuutusjärjestelmämme on taivuttava aikaslailla akrobaattiseen joustoon jatkossa. Kun mietimme mitä on perustuslakiin liittyvä yhdenvertaisuus ja oikeusturva, niin jotain tarttee tehdä jo nopealla aikataululla näiden periaatteiden painikkeeksi nyky-yhteiskunnassa.

Merja Jokinen

Kassanjohtaja

SYT-kassa

www.syt.fi

 

Työttömyysturvajärjestelmä on rakennettu perinteisten työntekomuotojen aikana, joten uudet työntekotavat poikkeavat niistä useasti.

Työttömyysturvajärjestelmä on rakennettu perinteisten työntekomuotojen aikana, joten uudet työntekotavat poikkeavat niistä useasti.

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Suomen Yrittäjät julkaisi viime viikolla PK-barometrin, jonka mukaan yhä useampi yrittäjä näkee tulevan vuoden kääntyvän parempaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin usea yrittäjä on haastavassa tilanteessa ja yritystoiminnan pyörittäminen on veitsenterällä, jolloin kaikista mahdollisista ylimääräisitä maksuista tingitään. Yksi tinkimisen kohde voi olla myös työttömyyskassan jäsenyys ja jäsenmaksu, mitä me täällä työttömyyskassassa seuraamme huolestuneena.

Työttömyyskassan jäsenyys on kuitenkin riskinhallintaa, eli jos yritystoiminta pitää lopettaa kannattamattomana, niin kassa maksaa ansiopäivärahaa. Esimerkkinä mainittakoon, että 25 000 euron vuositulolla päiväraha on reilut 1300 euroa kuukaudessa, ja verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on noin 508 euroa vuodessa. Eli mikäli kassan jäsen lopettaa yritystoiminnan, jäsenmaksu tuottaa moninkertaisesti takaisin sen summan, mitä kassaan on maksettu.

SYT:n jäsenistön työttömyysaste on noin 4 prosenttia, mikä on aika paljon pienempi kuin palkansaajilla. Emme odota tähän radikaalia muutosta tänä vuonna, kylläkin tasaista kasvua samalla kun uskomme talouden vauhdittuvan niin, että työttömyys kääntyy ensi vuonna laskuun. Tällä hetkellä maksamme työttömyysetuutta noin 1000 jäsenelle kuukaudessa, ja määrä on ollut hitaassa kasvussa, mikä isolta osalta on ollut selitettävissä jäsenmäärämme kasvulla.

Iso haasteemme on edelleen se, että monet yrittäjät eivät tunne kassajärjestelmää, ja kaupunkilegendoissa toistellaan, kuinka ”yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa”. Eli jatkamme edelleen tiedottamista ja yrittäjien tavoittamista, jotta yhä useampi tiedostaisi SYT-kassan jäsenyyden tuoman turvan.

SYT-kassan voi liittyä netissä http://syt.fi/jaseneksi/liity-jaseneksi/

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kuka on työttömyysturvalain mukaan yrittäjä?

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. Freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ). Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysvakuutus yleensä järjestää palkansaajakassan kautta.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy siten että hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 420 euroa vuodessa.

SYT-kassaan voi liittyä henkilö,  joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.

Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.

Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).

Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

SYT-kassaan voi liittyä osoitteessa www.syt.fi

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan.

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan.

Yhä useampi yrittäjä liittyy työttömyyskassaan

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan SYT-kassaan liittyi viime vuonna yli 4000 jäsentä. SYT-kassaan kuuluu nykyisin yli 26 000 yrittäjää.

-Yrittäjät ovat huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.

-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi.

Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa.

-Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, täsmentää Jokinen

-Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.

SYT-kassaan voi liittyä jäseneksi osoitteessa www.syt.fi

Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.

Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.

SYT:n jäsenmaksu pysyy ennallaan ensi vuonna

Finanssivalvonta vahvisti SYT:n jäsenmaksuesityksen vuodelle 2016, jonka mukaisesti jäsenmaksu säilyy ennallaan. Jäsenmaksu on 2,65 % 5 800 euron ylittävältä osuudelta. Vähimmäistyötulolla 12 420 €/v jäsenmaksu on 14,62 €/kk.

Esimerkkejä jäsenmaksusta ja päivärahasta 2016

Peruspäivärahan osuus kassan päivärahasta 32,68. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana alle 18 vuotta vanha lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorouksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,27 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,74 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,98 euroa. Päivärahat ovat veronalaista tuloa. Päivärahaa maksetaan maksimissaan 500 arkipäivältä.

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 420  175,43  14,62 39,64 852,26 149,64
15 000  243,80 20,32 44,14 949,01 246,39
18 000  323,30  26,94 49,37 1 061,45 358,83
20 000  376,30  31,36 52,86 1 136,49 433,87
25 000  508,80  42,40 61,58 1 323,97 621,35
26 000  535,30  44,61 63,32 1 361,38 658,76
30 000  641,30 53,44 70,30 1 511,45 808,83
35 000 773,80 64,48 79,02 1 698,93 996,31
40 000  906,30 75,52 85,08 1 829,22 1 126,60
45 000  1 038,80  86,56 88,96 1 912,64 1 210,02
50 000 1 303,80 108,65 92,83 1995,84 1 293,22
60 000  1 436,30 119,69 100,59 2 162,68 1 460,06
70 000 1 701,30 141,75 108,34 2 329,31 1 626,69
80 000 1 966,30 163,85 116,09 2 495,93 1 793,31
90 000 2 231,30 185,94 123,84 2 662,56 1 959,94

 

 

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Ansiopäivärahan verotus muuttuu vuodenvaihteessa

Ansiopäiväraha verotetaan ansiotulona. SYT-kassa saa alkuvuodesta verohallinnolta kassan jäsenten palkkaa varten määrätyt alkuperäiset ennakonpidätysprosentit muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta (esim. portaikkoverokortti).

Ensi vuonna palkkaa varten annettua ennakonpidätysprosenttia korotetaan ansiopäivärahaa maksettaessa niin, että ennakkopidätys on vähintään 25 %. Jos etuudensaaja kuitenkin toimittaa työttömyyskassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.

Verohallinto ja SYT-kassa suosittelevat muutosverokortin hakemista etuutta varten. Etuutta varten haetun verokortin pidätysprosenttia käytetään sellaisenaan. Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä.

Jos jäsen hakee verovuoden aikana ennakonpidätystietoihinsa muutosta, on hänen toimitettava työttömyyskassalle alkuperäinen muutosverokortti etuutta varten.

Lisätietoja verohallinnon sivuilta.

 

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Yrittäjämääritelmä laajenee – meneekö helpommaksi vai vaikeammaksi ?

Vuoden vaihteessa saamme lakimuutoksen yrittäjämääritelmästä. Tästä johtuen ja suoraviivaisesti oikoen ns. oma työ rinnastetaan yritystoimintaan. Muutos tarkoittaa sitä, että TE-toimisto arvioi jatkossakin, onko tämä tehty oma työ luonteeltaan sivutoimista vai päätoimista yritystoimintaa. Jos päätoimista, niin etuuden hakijalla ei ole oikeutta päivärahaan, jos taas sivutoimista, niin etuuden hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa niin että kalenterikuukauden yli 300 euron työtuloista puolet huomioidaan vähentävästi. TE-toimiston rooli on merkittävä ja edellyttää, että ratkaisu-/arviointikäytäntö on yhtenäinen ja johdonmukainen joka puolella Suomea.

Mikä sitten muuttuu? Muutos juontaa erityisten laskutusosuuskuntien kautta tehtävän, laskutettavan työn lisääntymiseen. Eli ihmiset ovat hankkineet itsellensä työtehtäviä, joista laskutus tehdään laskutusosuuskunnan kautta, ja tällöin työn tekijän ei tarvitse perustaa yritystä. Tällaista työtä kutsutaan työttömyysturvassa omaksi työksi. Ja kun tehdään omaa työtä, niin samaan aikaan voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli työtulot eivät ole suuremmat kuin päiväraha. Maksaminen on edellyttänyt, että hakija on aiemmin kerryttänyt päivärahaoikeuden joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla. Oma työ ei ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa, eikä sillä voi kerryttää ns. työssäoloehtoa, eli vakuutuskautta, joka edellytetään päivärahan maksamiseen (palkansaajilla 26 viikkoa, yrittäjillä 15 kuukautta).

Eli jatkossa jää nähtäväksi, mitä tälle porukalle tapahtuu. Millä kriteereillä TE-toimisto katsoo heidät sivutoimisiksi tai päätoimisiksi yrittäjiksi? Jos alkaa näyttää siltä, että heidät katsotaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, niin halukkuus näihin työtehtäviin vähenee. Kuitenkin kaikki työ on arvokasta ja ihmisiä pitäisi kannustaa kaikin keinoin työn tekoon. Toisaalta yrittäjämääritelmä avittaa siinä, että jatkossa tällä ns. omalla työllä voidaan kerryttää yrittäjäkassassa päivärahaoikeutta. Se taas edellyttää, että henkilö ottaa YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulotasolla.

Lisäinfoa tulevasta lakimuutoksesta voit lukea Suomen Yrittäjien nettisivulta: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/etusivun-uutiset/suomen-yrittajat-lakimuutos-ei-heikenna-omassa-tyossa-tyollistyvien-tyottomyysturvaa

Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp173312

 

Merja Jokinen,

kassanjohtaja,

SYT-kassa

 

Merja Jokinen SYT.

Uusi yrittäjämääritelmä avittaa siinä, että jatkossa tällä ns. omalla työllä voidaan kerryttää yrittäjäkassassa päivärahaoikeutta. Se taas edellyttää, että henkilö ottaa YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulotasolla ja liittyy SYT:n jäseneksi.

 

 

Minkälainen on yrittäjän julkisuuskuva?

Jokainen hallitus ja melkein jokainen poliitikko sanoo ääneen: ”Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä ja yrityksiä”. Kuitenkaan mitään ei tapahdu. Yrityksiä syntyy, mutta ei siihen tahtiin kuin hallitukset toivovat. Miksi näin?

Yksi syy on varmasti siinä, ettei kaikista ole yrittäjiksi. Ehkä askel yrittäjyyteen lyhenee kun työpaikka menee alta ja muita työllistymiskeinoja ei ole näkyvissä. Korkeasti koulutettujen keskuudessa yrittäjyys ei ole ensimmäinen vaihtoehto työllistymiseen eikä yrittäjyydessä ole muutenkaan tarpeeksi imua. Johtuisiko tämä osaksi vääränlaisesta yrittäjän julkisuuskuvasta?

Jos esimerkiksi kysymme kadulla, mitä mieltä ihmiset ovat yrittäjistä? Usein kuulemme väitteen, että yrittäjähän on se rikas kroisos, joka asuu isossa talossa. Hän ajaa Mersulla tai Bemarilla. Hän harrastaa golfia, pukeutuu merkkivaatteisiin ja hän on aina hyvällä tuulella jne.

Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa Suomen yrityksistä on yhden naisen tai miehen yrityksiä, missä yrittäjä tienaa (jos hyvin menee) oman palkkansa ja hän joutuu itse maksamaan omat sosiaalikulunsa eli hän maksaa lakisääteistä YEL-vakuutusta (Yrittäjäeläkettä). Tämän lisäksi hän maksaa kaikki muut liiketoimintaan kuuluvat vakuutukset, verot ja kulut. Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään.

Kun asiaa katsoo tältä kantilta, niin yrittäjä ehkä ei olekaan niin rikas. Hän ei välttämättä aja sillä Bemarilla, harrasta golfia, pukeudu merkkivaatteisiin, eikä hän edes hymyile koko ajan. Tavallisen palkannauttijan kun ei tarvitse ajatella sosiaaliturvansa kuluja. Hänhän on vaan töissä ja saa siitä palkkansa – työnantaja huolehtii hänestä. Yrittäjän pitää sopeuttaa tulot, menot, varat ja velat, jotta hän pystyisi huolehtimaan myös omasta sosiaaliturvastaan.

Jotta hallituksen kaavailemat uudet yritykset syntyvät niin Suomeen on luotava vahva pohja sille, ettei yrittäjä yhtäkkiä jää tyhjän päälle, jos hänen työt loppuvat tai hän sairastuu vakavasti. SYT (Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa) on viimeisten 20 vuoden aikana tehnyt valtavasti töitä yrittäjien sosiaaliturvan eteen ja niin teemme jatkossakin

SYT:ssa on tällä hetkellä 26.000 jäsentä mikä on hyvä luku, mutta suhteutettuna yrittäjien kokonaislukuun se on kuitenkin suhteellisen pieni. Miksiköhän näin?

Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Moni aloitteleva yrittäjä ajattelee, että hänen liikeideansa on niin timantti, ettei mikään voi estää menestystä, mainetta ja mammonaa. Tällöin SYT:n luoma turvaverkko tuntuu kaukaiselta ja mahdottomalta ajatukselta. Eihän yrittäjä voi jäädä työttömäksi. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksestä menee todella hyvin. Mitä jos homma ei menekään niin kuin oppikirjoissa?

Kuka uskaltaa tai haluaa ajaa autoa ilman turvavöitä? Kuka uskaltaa kävellä kadun yli silmät peitettyinä? Tuskin kukaan, mutta yrittäjissä on monia, jotka luulevat ja uskovat, että heillä menee aina hyvin, koska he ovat tähänkin saakka pärjänneet.

Jospa palataan tuohon ensimmäiseen lauseeseen: Suomi tarvitsee lisää yrityksiä. Niitä syntyy varmasti, jos yrittäjillä on turvaverkkoja. Jos yrittäjä tietää, että hän voi elää suhteellisen hyvää elämää vaikka työt loppuu.

En ole pakottamisen puolestapuhuja, mutta olisiko politiikkojen syytä tarkistaa tilanne? Jos halutaan lisää yrittäjiä ja yrityksiä, niin turvankin pitäisi olla yrittäjillä kunnossa.

 

Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään.

Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään. 

Christoffer Wiik

SYT- kassan hallituksen jäsen

Mediatoimisto Christoffer Wiik Oy

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Kuka on yrittäjä? Yrittäjän määritelmä ei aina ole itsestään selvä. Valtiolla on jopa neljä erilaista tapaa määrittää henkilölle yrittäjä-status.

Yrittäjien eläkevakuutuslaki (YEL) listaa ne henkilöt, jotka pitää vakuuttaa YEL:n mukaan. Yrittäjiä määritellään omaan malliin myös tapaturmavakuutuslainsäädännössä ja työttömyysturvalainsäädännössä. Lisäksi verottajalla on vielä neljäs tapa määritellä yrittäjänä pidettävät henkilöt. Yrittäjältä itseltään vaaditaan kyllä valppautta ottaa niistä kaikesta selvää.

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää. Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysvakuutus yleensä järjestää palkansaajakassan kautta.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä, jos hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 326 euroa vuodessa.

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.

Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.

Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).

Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

Lisätietoja www.syt.fi

 

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

 

Kevytyrittäjä voi pudota tyhjän päälle työttömyysturvassaan

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan. Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta.

Työttömyysturvajärjestelmässä kyse on kuitenkin ns. omasta työstä, joka ei kerrytä oikeutta työttömyyspäivärahaan, koska työtä ei tehdä yrittäjäasemassa eikä työntekijänä.

– Jos kevytyrittäjä on ollut palkansaaja ja saa nyt työttömyysetuuden palkansaajan työttömyyskassasta, jatkuu päivärahan saaminen pääsäännön mukaan osittain soviteltuna päivärahana jonkin aikaa. Pidemmällä tähtäimellä kevytyrittäjän olisi syytä selvittää oma tilanteensa, ettei hän menetä työttömyysturvaoikeuttaan, muistuttaa SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

Hänen mukaansa tässä on vähän kaksinainen tilanne.

– Jos henkilöllä jo on oikeus työttömyysturvaan, niin sitä ei pääsääntöisesti menetä kevytyrittäjyydellä. Toisaalta kevytyrittäjyystyö ei tuo siihen uutta turvaa.

– Jos taas henkilöllä ei ole aiempaa työttömyyskassataustaa, niin hän ei pääse minkään työttömyyskassan jäseneksi vain omaa työtä tekemällä laskutuspalvelussa, selvittää Jokinen.

SYT-kassa on huolissaan tilanteesta

Palkansaajakassan jäsenyysaika kerryttää työssäoloehtoa vain palkkatyöllä ja yrittäjäkassassa aikaa tulee vain yritystoiminnalla. ”Oma työ” ei kerrytä uutta työssäoloehtoa kummassakaan kassassa.

Jokisen mukaan tilanne on kevytyrittäjien kannalta epäreilu.

– Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan. Tämä ongelma pitäisi ratkaista nopeasti, sillä laskutuspalvelujen suosio on kasvanut nopeasti ja tänä päivänä näitä ns. kevytyrittäjiä on tuhansia.

Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan.

Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan.