aloittava yrittäjä

Yhä useampi yrittäjä liittyy työttömyyskassaan

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan SYT-kassaan liittyi viime vuonna yli 4000 jäsentä. SYT-kassaan kuuluu nykyisin yli 26 000 yrittäjää.

-Yrittäjät ovat huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.

-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi.

Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa.

-Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa, täsmentää Jokinen

-Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.

SYT-kassaan voi liittyä jäseneksi osoitteessa www.syt.fi

Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.

Moni yrittäjäksi luokiteltava henkilö maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on vähintään 12 420 €/v.

Ovatko Pop Up- kaupat tulleet jäädäkseen?

Talouden tilanne näkyy monessa asiassa, mm. yrittäjien riskinsietokyvyssä ja –halusta. Ensimmäinen Iloinen keittiö- liikkeemme avattiin vuonna 2006 ja laajentuminen alkoi 2011. Tällöin avattiin toinen liike ja sitten vuosittain pari liikettä lisää.

Tänä vuonna liiketilatarjouksia on taas tullut yllin kyllin, mutta (erikois)kaupan haasteellisuudesta johtuen, emme ole tarjouksiin tarttuneet. Emme ole ainoita, sillä kauppakeskuksilla, ainakin uusilla, on pulaa vuokralaisista.

Avasimme erääseen kauppakeskukseen pop up- kaupan, joka palvelee asiakkaita marraskuusta tammikuuhun. Pop up- kauppoja taitaa olla siellä viitisen kappaletta. Kauppakeskus tulee näyttämään melko autiolta helmikuun alussa, kun pop up:it sulkevat ovensa.

Pop up- kauppa joulun aikaan antaa meille yrittäjille mahdollisuuden myydä tuotteitamme pienemmällä riskillä. Riskiämme pienentää myös se, että kauppaa hoitavat meillä jo töissä olevat henkilöt, jolloin vältymme myös rekrytointiriskiltä. Ja näin lyhyeksi aikaa hyvän henkilökunnan löytyminen olisikin vaikeaa.

Aika näyttää, onko pop-upien lisääntyminen tulevaisuuden suuntaus, pidentyneiden aukioloaikojen, kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosten ja nettikauppojen paineessa.

Hyvää Joulun odotusta,

Susan Äijälä
S&M Decor Oy / Iloinen Keittiö
SYT-kassan hallituksen varapuheenjohtaja

Iloinen Keittiö tarjoaa välineitä ja keinoja toteuttaa itseään ruoanlaiton, leivonnan ja sisustuksen maailmassa. www.iloinenkeittio.fi/

Iloinen Keittiö tarjoaa välineitä ja keinoja toteuttaa itseään ruoanlaiton, leivonnan ja sisustuksen maailmassa. www.iloinenkeittio.fi

 

SYT:n jäsenmaksu pysyy ennallaan ensi vuonna

Finanssivalvonta vahvisti SYT:n jäsenmaksuesityksen vuodelle 2016, jonka mukaisesti jäsenmaksu säilyy ennallaan. Jäsenmaksu on 2,65 % 5 800 euron ylittävältä osuudelta. Vähimmäistyötulolla 12 420 €/v jäsenmaksu on 14,62 €/kk.

Esimerkkejä jäsenmaksusta ja päivärahasta 2016

Peruspäivärahan osuus kassan päivärahasta 32,68. Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavana alle 18 vuotta vanha lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorouksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,27 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,74 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,98 euroa. Päivärahat ovat veronalaista tuloa. Päivärahaa maksetaan maksimissaan 500 arkipäivältä.

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 420  175,43  14,62 39,64 852,26 149,64
15 000  243,80 20,32 44,14 949,01 246,39
18 000  323,30  26,94 49,37 1 061,45 358,83
20 000  376,30  31,36 52,86 1 136,49 433,87
25 000  508,80  42,40 61,58 1 323,97 621,35
26 000  535,30  44,61 63,32 1 361,38 658,76
30 000  641,30 53,44 70,30 1 511,45 808,83
35 000 773,80 64,48 79,02 1 698,93 996,31
40 000  906,30 75,52 85,08 1 829,22 1 126,60
45 000  1 038,80  86,56 88,96 1 912,64 1 210,02
50 000 1 303,80 108,65 92,83 1995,84 1 293,22
60 000  1 436,30 119,69 100,59 2 162,68 1 460,06
70 000 1 701,30 141,75 108,34 2 329,31 1 626,69
80 000 1 966,30 163,85 116,09 2 495,93 1 793,31
90 000 2 231,30 185,94 123,84 2 662,56 1 959,94

 

 

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Yrittäjämääritelmä laajenee – meneekö helpommaksi vai vaikeammaksi ?

Vuoden vaihteessa saamme lakimuutoksen yrittäjämääritelmästä. Tästä johtuen ja suoraviivaisesti oikoen ns. oma työ rinnastetaan yritystoimintaan. Muutos tarkoittaa sitä, että TE-toimisto arvioi jatkossakin, onko tämä tehty oma työ luonteeltaan sivutoimista vai päätoimista yritystoimintaa. Jos päätoimista, niin etuuden hakijalla ei ole oikeutta päivärahaan, jos taas sivutoimista, niin etuuden hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa niin että kalenterikuukauden yli 300 euron työtuloista puolet huomioidaan vähentävästi. TE-toimiston rooli on merkittävä ja edellyttää, että ratkaisu-/arviointikäytäntö on yhtenäinen ja johdonmukainen joka puolella Suomea.

Mikä sitten muuttuu? Muutos juontaa erityisten laskutusosuuskuntien kautta tehtävän, laskutettavan työn lisääntymiseen. Eli ihmiset ovat hankkineet itsellensä työtehtäviä, joista laskutus tehdään laskutusosuuskunnan kautta, ja tällöin työn tekijän ei tarvitse perustaa yritystä. Tällaista työtä kutsutaan työttömyysturvassa omaksi työksi. Ja kun tehdään omaa työtä, niin samaan aikaan voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli työtulot eivät ole suuremmat kuin päiväraha. Maksaminen on edellyttänyt, että hakija on aiemmin kerryttänyt päivärahaoikeuden joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla. Oma työ ei ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa, eikä sillä voi kerryttää ns. työssäoloehtoa, eli vakuutuskautta, joka edellytetään päivärahan maksamiseen (palkansaajilla 26 viikkoa, yrittäjillä 15 kuukautta).

Eli jatkossa jää nähtäväksi, mitä tälle porukalle tapahtuu. Millä kriteereillä TE-toimisto katsoo heidät sivutoimisiksi tai päätoimisiksi yrittäjiksi? Jos alkaa näyttää siltä, että heidät katsotaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, niin halukkuus näihin työtehtäviin vähenee. Kuitenkin kaikki työ on arvokasta ja ihmisiä pitäisi kannustaa kaikin keinoin työn tekoon. Toisaalta yrittäjämääritelmä avittaa siinä, että jatkossa tällä ns. omalla työllä voidaan kerryttää yrittäjäkassassa päivärahaoikeutta. Se taas edellyttää, että henkilö ottaa YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulotasolla.

Lisäinfoa tulevasta lakimuutoksesta voit lukea Suomen Yrittäjien nettisivulta: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/etusivun-uutiset/suomen-yrittajat-lakimuutos-ei-heikenna-omassa-tyossa-tyollistyvien-tyottomyysturvaa

Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp173312

 

Merja Jokinen,

kassanjohtaja,

SYT-kassa

 

Merja Jokinen SYT.

Uusi yrittäjämääritelmä avittaa siinä, että jatkossa tällä ns. omalla työllä voidaan kerryttää yrittäjäkassassa päivärahaoikeutta. Se taas edellyttää, että henkilö ottaa YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulotasolla ja liittyy SYT:n jäseneksi.

 

 

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja vuonna 2016

Ylen aamu-tv:ssä keskusteltiin maanantaina 2.11.2015 yrittäjyyden sudenkuopista. Yksi esiin tulleista ongelmakohdista oli yrittäjän työttömyysturvan alaraja. Yrittäjä on työttömyysturvanpiirissä (kassan maksama ansiosidonnainen, Kelan maksama peruspäiväraha), jos hänen YEL, MYEL-työtulonsa tai yrityksen osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-palkka on vähintään 12326 € vuodessa. Ensi vuonna työssäoloehtoa kerryttävä alaraja on 12 420 €/v. Noin kolmasosa yrittäjistä maksaa kuitenkin YEL-maksua alle tämän eivätkä ole siten oikeutettuja edes peruspäivärahaan, saati sitten ansiosidonnaiseen, mikäli jäävät työttömäksi.

Yrittäjän työttömyysturvan alaraja nousi tämän vuoden alussa 8520 eurosta 12326 euroon. SYT:n jäsenet, joiden YEL-työtulo alittaa nykyisen alarajan voivat hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua (5 €/kk). Lisätietoja: http://syt.fi/tietoa-jasenille/huojennettu-jasenmaksu/ Voit muuttaa vakuutustasoasi: http://syt.fi/tietoa-jasenille/tietojen-muutos/

Katso Ylen aamu tv:n keskustelu http://areena.yle.fi/1-3125172

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Yrittäjän perheenjäsenen asemasta

Sosiaalinen media pursui toissa viikolla tarinoita yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvasta ja miten hankalaa asiointi TE-toimistossa on asian tiimoilta. Tällaiset tarinat ja keskustelut huolettavat meitä asiantuntijoita; niissä kerrotaan osat taustoista, mutta jotain jää pois, jolloin tarina saa vääristyneen lopputuleman.

Ilman että kertaan yksityiskohtaisetsi tarinaa, jossa perheenjäsenen edellytettiin täyttävän 12-sivuinen selvitys puolisonsa yrityksestä kun hän jäi omasta palkkatyöstään työttömäksi ja kuinka häntä painostettiin työllistymään perheyritykseen, niin korostan muutamaa perusasiaa.

Työttömyysturvalain säädökset yrittäjästä ja yrityksessä työllistymisestä ovat yksiselitteisiä. Perhesuhde yrittäjään ei tee kenestäkään työttömyysturvalain silmissä yrittäjää eikä mikään laki myöskään velvoita yrittäjää työllistämään perheenjäseniään missään tilanteessa. Perheenjäsen ei siis ole työttömyysturvassa yrittäjä, ellei hän työskentele perheyrityksessä.

Toinen asia on sitten se, että asia aina tutkitaan, kun ilmenee että perheenjäsen harjoittaa yritystoimintaa. Tästä TE-toimistoilla on toimintamalli. Selvittäminenhän sinänsä on perusteltavissa, tiedä sitten pitääkö lomakkeen olla 12-sivuinen… Mutta mikäli perheenjäsenen yrityksessä ei työllistytä, niin toiselle puolisolle/muulle perheenjäsenelle voitaisiin maksaa päivärahaa. Valitettavaahan tässä on se, että tämän asian selvittäminen vie aikaa, koska asiantuntijoita on vähän ja asioiden tutkimisessa lienee erilaisia käytäntöjä eri puolella maata.

Tämä asian vatvominen on harmillista, koska se antaa signaalin yritystoiminnan hankaluudesta ja kuinka silloin pitää pelätä etujen menettämistä lähes mielivaltaisesti. Eli selvästi este halukkuuteen aloittaa yritystoimintaa. TE-toimistoissa on monen asian osalta siirrytty kevennettyyn ilmoitusvelvollisuuteen ja toiminnan painopistettä on tarkoitus siirtää työnvälitykseen ennemminkin kun työttömyyteen liittyvien selvitysten tekemiseen. Hyvä niin. Tällöin olisi perusteltua, että yritystoiminnan selvittäminen annettaisi maksajan tehtäväksi, eli joko työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle. Ainakin meillä SYT-kassalla on rautainen ammattitaito asian hoitamiseen ja hakemusten käsittelyaika on vain muutama viikko, niin uskon vakaasti että tilanne hoituisi aika lailla rivakammin kun me kassat voisimme tehdä selvityksen ja ratkaista asian.

 

Merja Jokinen SYT. Helsinki 01. syyskuuta 2011.

Merja Jokinen,

kassanjohtaja,

SYT-kassa

Hallitus uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa

Työttömyysturvan leikkauksia valmistellut työryhmä on antanut ehdotuksensa työttömyysturvalakiin vuoden 2017 alussa tulevista muutoksista.

Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahaa voitaisiin jatkossa maksaa enintään 400 päivän ajalta nykyisen 500 päivän sijaan. 58 vuotta täyttäneillä kesto säilyisi 500 päivänä. Niille henkilöille, joilla on alle kolmen vuoden työhistoria, voitaisiin maksaa ansiopäivärahaa enintään 300 päivältä. Lisäksi työttömyyden alussa asetettava korvaukseton omavastuuaika pitenisi viidestä päivästä seitsemään päivään. Ehdotuksen mukaan myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotusosan taso laskisi ja pitkän työhistorian perusteella ei enää maksettaisi korotusosaa

Hallitus tavoittelee työllisyysasteen merkittävää nostoa. Hallitusohjelman mukaan hallitus uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa tavalla, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja.

Lisätietoja: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-uudistaa-sosiaali-ja-tyottomyysturvaa

Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua. SYT-kassan jäsenyys on helppo tapa varmistaa oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua. SYT-kassan jäsenyys on helppo tapa varmistaa oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.

 

Minkälainen on yrittäjän julkisuuskuva?

Jokainen hallitus ja melkein jokainen poliitikko sanoo ääneen: ”Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä ja yrityksiä”. Kuitenkaan mitään ei tapahdu. Yrityksiä syntyy, mutta ei siihen tahtiin kuin hallitukset toivovat. Miksi näin?

Yksi syy on varmasti siinä, ettei kaikista ole yrittäjiksi. Ehkä askel yrittäjyyteen lyhenee kun työpaikka menee alta ja muita työllistymiskeinoja ei ole näkyvissä. Korkeasti koulutettujen keskuudessa yrittäjyys ei ole ensimmäinen vaihtoehto työllistymiseen eikä yrittäjyydessä ole muutenkaan tarpeeksi imua. Johtuisiko tämä osaksi vääränlaisesta yrittäjän julkisuuskuvasta?

Jos esimerkiksi kysymme kadulla, mitä mieltä ihmiset ovat yrittäjistä? Usein kuulemme väitteen, että yrittäjähän on se rikas kroisos, joka asuu isossa talossa. Hän ajaa Mersulla tai Bemarilla. Hän harrastaa golfia, pukeutuu merkkivaatteisiin ja hän on aina hyvällä tuulella jne.

Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa Suomen yrityksistä on yhden naisen tai miehen yrityksiä, missä yrittäjä tienaa (jos hyvin menee) oman palkkansa ja hän joutuu itse maksamaan omat sosiaalikulunsa eli hän maksaa lakisääteistä YEL-vakuutusta (Yrittäjäeläkettä). Tämän lisäksi hän maksaa kaikki muut liiketoimintaan kuuluvat vakuutukset, verot ja kulut. Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään.

Kun asiaa katsoo tältä kantilta, niin yrittäjä ehkä ei olekaan niin rikas. Hän ei välttämättä aja sillä Bemarilla, harrasta golfia, pukeudu merkkivaatteisiin, eikä hän edes hymyile koko ajan. Tavallisen palkannauttijan kun ei tarvitse ajatella sosiaaliturvansa kuluja. Hänhän on vaan töissä ja saa siitä palkkansa – työnantaja huolehtii hänestä. Yrittäjän pitää sopeuttaa tulot, menot, varat ja velat, jotta hän pystyisi huolehtimaan myös omasta sosiaaliturvastaan.

Jotta hallituksen kaavailemat uudet yritykset syntyvät niin Suomeen on luotava vahva pohja sille, ettei yrittäjä yhtäkkiä jää tyhjän päälle, jos hänen työt loppuvat tai hän sairastuu vakavasti. SYT (Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa) on viimeisten 20 vuoden aikana tehnyt valtavasti töitä yrittäjien sosiaaliturvan eteen ja niin teemme jatkossakin

SYT:ssa on tällä hetkellä 26.000 jäsentä mikä on hyvä luku, mutta suhteutettuna yrittäjien kokonaislukuun se on kuitenkin suhteellisen pieni. Miksiköhän näin?

Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Moni aloitteleva yrittäjä ajattelee, että hänen liikeideansa on niin timantti, ettei mikään voi estää menestystä, mainetta ja mammonaa. Tällöin SYT:n luoma turvaverkko tuntuu kaukaiselta ja mahdottomalta ajatukselta. Eihän yrittäjä voi jäädä työttömäksi. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksestä menee todella hyvin. Mitä jos homma ei menekään niin kuin oppikirjoissa?

Kuka uskaltaa tai haluaa ajaa autoa ilman turvavöitä? Kuka uskaltaa kävellä kadun yli silmät peitettyinä? Tuskin kukaan, mutta yrittäjissä on monia, jotka luulevat ja uskovat, että heillä menee aina hyvin, koska he ovat tähänkin saakka pärjänneet.

Jospa palataan tuohon ensimmäiseen lauseeseen: Suomi tarvitsee lisää yrityksiä. Niitä syntyy varmasti, jos yrittäjillä on turvaverkkoja. Jos yrittäjä tietää, että hän voi elää suhteellisen hyvää elämää vaikka työt loppuu.

En ole pakottamisen puolestapuhuja, mutta olisiko politiikkojen syytä tarkistaa tilanne? Jos halutaan lisää yrittäjiä ja yrityksiä, niin turvankin pitäisi olla yrittäjillä kunnossa.

 

Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään.

Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään. 

Christoffer Wiik

SYT- kassan hallituksen jäsen

Mediatoimisto Christoffer Wiik Oy

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Kuka on yrittäjä? Yrittäjän määritelmä ei aina ole itsestään selvä. Valtiolla on jopa neljä erilaista tapaa määrittää henkilölle yrittäjä-status.

Yrittäjien eläkevakuutuslaki (YEL) listaa ne henkilöt, jotka pitää vakuuttaa YEL:n mukaan. Yrittäjiä määritellään omaan malliin myös tapaturmavakuutuslainsäädännössä ja työttömyysturvalainsäädännössä. Lisäksi verottajalla on vielä neljäs tapa määritellä yrittäjänä pidettävät henkilöt. Yrittäjältä itseltään vaaditaan kyllä valppautta ottaa niistä kaikesta selvää.

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää. Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysvakuutus yleensä järjestää palkansaajakassan kautta.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä, jos hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 326 euroa vuodessa.

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.

Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.

Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).

Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

Lisätietoja www.syt.fi

 

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

 

Yrittäjä voi kuulua väärään työttömyyskassaan

Mo­net yrit­tä­jät ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi kuulua yrit­tä­jä­kas­saan. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan.

Väärän kassan ongelma paljastuu ikävästi yleensä juuri silloin kun työttömyyskassasta haetaan apua. Erityisesti osaomistajat tai perheenjäsenet, jotka työskentelevät puolisonsa kokonaan omistamassa yrityksessä, eivät useinkaan miellä itseään yrittäjiksi. Henkilö voi siis olla TyEL-vakuutuksen piirissä, vaikka työttömyysturvassa hänet luokiteltaisiinkin yrittäjäksi.

Väärän kassan ongelmaan on törmätty myös Yleisessä työttömyyskassassa eli YTK:ssa. Ja tässä tapauksessa tuo y-kirjain tarkoittaa yleistä eikä yrittäjää, minkä moni voi helposti sekoittaa.

Parin viime vuoden tilaston mukaan YTK on tehnyt yrittäjyyden perusteella kielteisiä jäsenyyspäätöksiä noin 200 vuodessa. Yrittäjyyden perusteella erotetaan tai kirjataan eronneeksi myös noin 200 jäsentä vuodessa.

 – Suhteutettuna YTK-kassan suureen jäsenmäärään, lähes 350.000, nämä määrät ovat melko pieniä. Kuitenkin jokainen henkilö, joka jää ilman ansioturvaa siitä syystä, että on vakuuttanut itsensä väärässä työttömyyskassassa, on liikaa, sanoo Loimaalla työskentelevä YTK:n toimitusjohtaja, VT Auli Hänninen.

YTK:n liittymislomakkeessa kysytään tarkasti yritystoiminnasta, omistuksesta ja perheenjäsenen omistuksesta.

– Jos näihin kohtiin ilmoitetaan jotakin yritystoimintaan viittaavaa, selvitämme asiaa ennen jäsenyyden hyväksymistä tai hylkäämistä, kertoo Hänninen.

Hänen mukaansa jokainen YTK:hon liittynyt jäsen saa postitse ”Jäsenyyden ABC:n”, jossa kerrotaan perusasiat työttömyyskassan jäsenyydestä.

Tässä oppaassa kerrotaan myös siitä, että YTK on palkansaajakassa ja yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa.

– Vaikka väärään työttömyyskassaan pyrkivien määrät ovat tilastojen valossa pienet, on asia yksittäisen jäsenen kannalta aina hyvin tärkeä. Tästä syystä pidämme asiaa säännöllisesti esillä. Käsityksemme mukaan liittymistilanne ei ole ongelmallinen, koska saamme tässä kohtaa hyvin kiinni ne, jotka ovat väärässä käsityksessä.

– Ongelmana ovat ne jäsenet, jotka jäsenyyden aikana aloittavat yritystoiminnan, eivätkä ole asiasta yhteydessä YTK:hon. Heitä ei saa oikein millään tavalla kiinni, huokaa Hänninen.

– Jos jäsen on YTK:hon yhteydessä, hänelle kerrotaan mahdollisuudesta liittyä yrittäjäkassaan tai säilyttää palkansaajakassan jäsenyys enintään 18 kuukauden ajan. Suosittelemme kuitenkin niin nettisivuilla kuin asiakaspalvelussakin sitä, että jäsen siirtyisi heti yrittäjäkassaan, koska vain yrittäjäkassan jäsenenä voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoa.

 Vasta päivärahahakemus paljastaa

 Myös akavalaisen 195.000 jäsenen IAET-kassassa väärän kassan ongelma paljastuu usein vasta päiväraha-anomuksen yhteydessä.

– Emme törmää ennen päivärahan käsittelyä kovin usein tapauksiin, että henkilö on väärässä kassassa. Tällaisia tapauksia on joitakin vuodessa ja kyseessä ovat tilanteet, jossa henkilöt ryhtyvät yrittäjiksi jossain vaiheessa meillä jo jäsenenä ollessaan, sanoo IAET-kassan viestintävastaava Melina Argillander.

– Tiedotamme oikean kassan valinnasta heti jäseneksi liittymisvaiheessa ja yleisesti kotisivuillamme sekä oppaissamme. Päätoimisia yrittäjiä ei juurikaan yritä liittyä meidän kassaamme.

IAET-kassa on tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä antanut 6 hylkäävää päivärahapäätöstä, jossa henkilö on ollut yrittäjä yli 18 kuukautta sekä 41 hylkäävää työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittiseen lausuntoon perustuvaa päätöstä yrittäjyydestä. Määrä on pieni, koska kokonaisuudessaan päivärahapäätöksiä on samaan aikaan tehty IAET-kassassa lähes 40.000 kappaletta.

 – Käytäntönämme on, että kun saamme tietoomme, että henkilöllä on yritystoimintaa, lähetämme hänelle kirjeen, jossa kerromme palkansaaja- ja yrittäjäkassan jäsenyyksistä, jotta henkilö voi harkita kumpaan kassaan hänen kannattaa kuulua, selvittää Argillander.

Hänen mielestä työttömyysturva-asioiden tiedotus on ensiarvoisen tärkeää. IAET-kassalla ei ole omaa jäsenlehteä, mutta kassa tukee liittojensa (mm. Suomen Ekonomiliitto ja Insinööriliitto)

tiedotusta kirjoittamalla työttömyysturvaa käsitteleviä artikkeleja liittojensa jäsenlehtiin.

Työelämän muutos huomioon turvassa

YTK:n Hännisen mielestä työttömyysturvalaki on jäljessä nykyisen työelämän kehityksestä. Vielä 15 vuotta sitten työtä tehtiin huomattavan paljon enemmän perinteisesti palkansaajana tai yrittäjänä. Urat olivat myös pidempiä kuin nykyisin.

– Tällä hetkellä työura voi muodostua hyvinkin limittäin kulkevista palkansaajatöistä, yrittäjätöistä sekä töistä, jotka eivät ole kumpaakaan, kuvaa Hänninen.

– Työttömyysturvalain pitäisi tunnistaa tämä kehitys ja vakuuttaminen työttömyyden varalle pitäisi onnistua niin, että siinä pystyy yhdistämään erilaisilla tavoilla tehtyä työtä.

Tietynlaista yhdistelmävakuutusta pitäisi Hännisen mielestä selvitellä ja siinä pitäisi huomioida myös erilaiset palkansaajan ja yrittäjyyden välimaastossa tehtävät työt.

– Tässäkin haasteena on se, miten saamme tiedon siitä, mistä ja millä tavalla jäsen on tulonsa hankkinut. Tämä vaatisi tietojärjestelmien kehittämistä ja automaattisen tietojen siirron lisäämistä, jolloin esimerkiksi eläkevakuutuksen muuttumisesta tulisi työttömyyskassaan heti tieto, sanoo Hänninen.

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa: http://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/

Juttu julkaistu alun perin SYT-kassan toimittamassa SYTY 2/14 lehdessä.

 

sukupolvenvaihdos

Yritystoiminnan aloittaminen kannattaa ilmoittaa heti omaan palkansaajakassaan, jotta ei maksa turhaan väärään kassaan

 

 

Onko yrittäjällä työttömyysturvaa?

Yleisin käsityksen mukaan yrittäjällä  ei ole Suomessa minkäänlaista työttömyysturvaa. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä yrittäjällä on oikeus työttömyysturvaan siinä missä palkansaajallakin.

Voiko yrittäjä olla oikeasti työtön? Tähän on yksinkertainen vastaus: kyllä. Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän on täyttänyt yrittäjän 15kk työssäoloehdon ja on lopettanut yritystoimintansa todisteellisesti. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun yritys on myyty, asetettu konkurssiin, selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön yhtiömiesten kesken on tehty sopimus yhtiön purkamisesta.

Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksestaan, jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakko- ja työnantajarekisteristä ja jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä. Yritys saa jäädä kaupparekisteriin, joten yritystoiminnan uudelleenkäynnistys on nykyisin mahdollista.

Kassan jäsenelle ansiosidonnaista päivärahaa

Työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan joko työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha voi olla joko ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Kansaneläkelaitos huolehtii perusturvan eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen maksamisesta. SYT-kassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiosidonnaisena päivärahana.

Kelan maksamat työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat noin 705 € kuukaudessa. Ansiosidonnainen päiväraha määräytyy työttömyyttä edeltävän ansiotason tai vakuutustason mukaan. Halutessasi voit laskea ansiosidonnaisen päivärahasi suuruuden kotisivujemme laskureilla http://syt.fi/laskurit/.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa. Korvausaika on maksimissaan 500 työttömyyspäivää eli ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan melkein kaksi vuotta. Omavastuuaika on viisi arkipäivää. Päivärahat ovat veronalaista tuloa.

Työttömyysetuuksien maksaminen edellyttää, että hakija on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Hakijan tulee uusia työnhakunsa säännöllisesti työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla.

Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua. SYT-kassan jäsenyys on helppo tapa varmistaa oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua. SYT-kassan jäsenyys on helppoa riskienhallintaa.

 

Kevytyrittäjä voi pudota tyhjän päälle työttömyysturvassaan

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan. Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta.

Työttömyysturvajärjestelmässä kyse on kuitenkin ns. omasta työstä, joka ei kerrytä oikeutta työttömyyspäivärahaan, koska työtä ei tehdä yrittäjäasemassa eikä työntekijänä.

– Jos kevytyrittäjä on ollut palkansaaja ja saa nyt työttömyysetuuden palkansaajan työttömyyskassasta, jatkuu päivärahan saaminen pääsäännön mukaan osittain soviteltuna päivärahana jonkin aikaa. Pidemmällä tähtäimellä kevytyrittäjän olisi syytä selvittää oma tilanteensa, ettei hän menetä työttömyysturvaoikeuttaan, muistuttaa SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

Hänen mukaansa tässä on vähän kaksinainen tilanne.

– Jos henkilöllä jo on oikeus työttömyysturvaan, niin sitä ei pääsääntöisesti menetä kevytyrittäjyydellä. Toisaalta kevytyrittäjyystyö ei tuo siihen uutta turvaa.

– Jos taas henkilöllä ei ole aiempaa työttömyyskassataustaa, niin hän ei pääse minkään työttömyyskassan jäseneksi vain omaa työtä tekemällä laskutuspalvelussa, selvittää Jokinen.

SYT-kassa on huolissaan tilanteesta

Palkansaajakassan jäsenyysaika kerryttää työssäoloehtoa vain palkkatyöllä ja yrittäjäkassassa aikaa tulee vain yritystoiminnalla. ”Oma työ” ei kerrytä uutta työssäoloehtoa kummassakaan kassassa.

Jokisen mukaan tilanne on kevytyrittäjien kannalta epäreilu.

– Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan. Tämä ongelma pitäisi ratkaista nopeasti, sillä laskutuspalvelujen suosio on kasvanut nopeasti ja tänä päivänä näitä ns. kevytyrittäjiä on tuhansia.

Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan.

Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan.

Vapaus rulettaa

Yrittäjien mielestä ylivoimaisesti parasta yrittämisessä on siihen liittyvä vapaus. Testasimme asian kesäisellä kyselyllä, ja tulos osoittaa, että vapauden merkitys voittaa lukemattomat haasteet mennen tulleen. Yrittäjiähän jurppii loputon byrokratia ja työntekijöiden palkkaamisen hankaluus, mitkä myös syövät varsinaiselta yrittämiseltä aikaa.

Samalla kun valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat viime päivinä latoneet madonlukuja Suomen taloudesta pöytään, niin yrittäjät edelleen uskovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita ehkä elämään vähän tiukemmalla vaikean ajan yli. Yrittäjien venymiskyky on huikeaa ja hyvä toimintamalli monistettavaksi muuhunkin työelämään. Malli lienee myös vapaasti käytettävissä vaikkapa yhteiskuntasopimuksesta neuvoteltaessa.

Kesäähän on vielä jäljellä, mutta aamuviileiden hiipiessä on mukava muistella kesän kohokohtia. SYT-kassa osallistui Porissa Suomi-Areena tapahtumaan ensimmäistä kertaa, ja tapahtuman vetovoima kyllä imee. Teimme Porissa jossain määrin viihteellistä katugallupia teemalla ”ovatko kaikki yrittäjät rikkaita kroisoksia”? Aluksi näytti siltä, että vastaajista 60 % puolsi väitettä, mutta tapahtuman edetessä enää 40 % oli sitä mieltä. Tosiasiassahan suurin osa yrittäjistä on aika tavanomaiseen työntekijäporukkaan verrattavissa, tosin yrittäjien keskimääräinen tulotaso jää palkansaajista. Varsinainen haaste on eläköitymisvaihe, kun eläkemaksut on pitänyt yrittäjäuran aikana maksaa itse, niin jos siinä vaiheessa on säästellyt, niin eläke saattaa jäädä aika pieneksi, jopa koko eläkkeelle siirtymistä pitää siitä johtuen siirtää.

Myös työttömyyteen tai yritystoiminnan yllättävään loppumiseen on varaudutta aika huonosti. Me SYT-kassassa olemme kontaktoineet kymmeniä tuhansia yrittäjiä tämän vuoden aikana ja muistuttaneet asiasta. Työttömyyskassan jäsenyys on simppeli keino turvata oma ja perheen talous siinä tilanteessa. Aiomme edelleen jatkaa kontaktointia, joten olkaahan kuulolla !

merja ja koira

Merja Jokinen,

kassanjohtaja,

SYT-kassa

Yrittäjien työttömyys kasvussa - etuuksia maksettiin 30 % enemmän

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) maksoi työttömyysetuuksia vuonna 2014 yli 12 milj. euroa eli noin 30 % enemmän kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 9,2 milj. €. Koko vuoden aikana etuuksia maksettiin 1481 jäsenelle.

”Etuusmaksatuksen nousu oli oletettua suurempi”, totesi Raumalla 22.5.2015 pidetyssä SYT:n sääntömääräisessä kassan kokouksessa uudelleen puheenjohtajaksi valittu Talousjuristien lakimies ja osakas Juhani Hopsu.

Työttömyys osuu nimenomaan yksinyrittäjiin, ja Hopsu toikin esiin huoleen ja epäkohdan yksinyrittäjien toimeentulosta verrattuna palkansaajiin.

”Esimerkiksi parturi-kampaajien asema ja tulotaso on merkittävästi heikentynyt muutaman viime vuoden aikana, osaltaan arvonlisäveron korotuksen, mutta myös asiakaskunnan vähentymisen myötä”.

Yrittäjät ovat Hopsun mukaan heikommassa asemassa kuin palkansaajat, ja tähän SYT-kassa vaatii seuraavalta hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä ja ratkaisuja.

”Yritystoimintaan liittyy aina riskejä, mutta pelko riskeistä ei saisi olla niin suuri, että se estää yritystoiminnan aloittamisen kokonaan. Myös työvoiman palkkaamisen pitäisi olla helpompaa, koska lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät PK-sektorille. Tämän potentiaalin hyödyntäminen toisi nopeasti 100 000 uutta työpaikkaa”, Hopsu muistutti.

Etuusmaksatuksen kasvu perustui osittain kassan lisääntyneeseen jäsenmäärään, mutta myös työttömyysturvalakiin tehtyihin muutoksiin sekä heikentyneeseen taloustilanteeseen. Yrittäjän työttömyysturvaan on viime vuosina tehty huomattavia parannuksia, mutta yrittäjän asema on edelleen heikompi kuin palkansaajan.

Vain noin 12 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan

Kassan kokouksessa kiinnitettiin huomiota ja huolta siihen, kuinka pieni osa yrittäjistä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta. SYT-kassaan liittyy jatkuvasti paljon uusia jäseniä, esimerkiksi alkuvuonna 2015 jo noin 2300 yrittäjää, mutta edelleen noin 300 000 yrittäjästä, perheenjäsenestä tai osa-omistajasta vain reilut 12 % on liittynyt työttömyyskassaan.

”Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana”, totesi Hopsu.

Yrittäjien työttömyys on kuitenkin kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin.

”3-4 % kassan jäsenistä saa kuukausittain ansiopäivärahaa, mikä osoittaa selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan. Ehdot etuuden saamiselle eivät SYT-kassan mukaan saa olla niin tiukat, että se muodostuu esteeksi kassaan liittymiselle, vaan kassajäsenyyden tulisi olla yhtä luonteva asia kuin palkansaajien keskuudessa. SYT-kassan mukaan etenkin yritystoiminnassa työllistyvien perheenjäsenten asemaa tulisi edelleen parantaa ja varmistaa ansioturvaan saaminen entistä kattavammin”, Hopsu täsmensi.

 

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

 

Yrittäjät turvaavat selustansa: SYT-kassaan yli 1700 uutta jäsentä

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan on tänä vuonna liittynyt jo yli 1700 yrittäjää. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi ennätysmäärä uusia jäseniä eli 5923 jäsentä. SYT-kassan kuuluu tällä hetkellä lähes 27 000 yrittäjää.

”Yrittäjien tulevaisuudenusko on viime vuosien aikana heikentynyt radikaalisti. Kevään pk-yritysbarometrin mukaan lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän kuluvan vuoden aikana. Pitkään jatkunut matalasuhdanne sekä taloudellinen epävarmuus ovat saaneet yrittäjät liittymään työttömyyskassan jäseneksi”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Yrittäjien työttömyys kasvussa, päivärahan saajia 22 % enemmän

SYT-kassa maksoi viime vuonna työttömyyskorvauksia 22 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa maksettiin vuoden aikana 1481 jäsenelle.

Työttömyyspäivärahan saajien määrän kasvu on jatkunut myös alkuvuonna. Ansiosidonnaista päivärahaa sai helmikuussa 862 jäsentä eli noin 3 % kassan jäsenistä kun vuotta aiemmin helmikuussa päivärahaa sai 710 jäsentä.

”Lisääntynyt päivärahan saajien määrä johtuu yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista sekä kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa”, täsmentää Jokinen.

lisätietoa www.syt.fi