Kuukausittainen arkisto: maaliskuu 2015

Yrittäjät turvaavat selustansa: SYT-kassaan yli 1700 uutta jäsentä

Artikkelit.

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan on tänä vuonna liittynyt jo yli 1700 yrittäjää. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi ennätysmäärä uusia jäseniä eli 5923 jäsentä. SYT-kassan kuuluu tällä hetkellä lähes 27 000 yrittäjää.

”Yrittäjien tulevaisuudenusko on viime vuosien aikana heikentynyt radikaalisti. Kevään pk-yritysbarometrin mukaan lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän kuluvan vuoden aikana. Pitkään jatkunut matalasuhdanne sekä taloudellinen epävarmuus ovat saaneet yrittäjät liittymään työttömyyskassan jäseneksi”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Yrittäjien työttömyys kasvussa, päivärahan saajia 22 % enemmän

SYT-kassa maksoi viime vuonna työttömyyskorvauksia 22 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa maksettiin vuoden aikana 1481 jäsenelle.

Työttömyyspäivärahan saajien määrän kasvu on jatkunut myös alkuvuonna. Ansiosidonnaista päivärahaa sai helmikuussa 862 jäsentä eli noin 3 % kassan jäsenistä kun vuotta aiemmin helmikuussa päivärahaa sai 710 jäsentä.

”Lisääntynyt päivärahan saajien määrä johtuu yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista sekä kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa”, täsmentää Jokinen.

lisätietoa www.syt.fi

 

 

           

 

Työttömyysturvaa tulisi kehittää

Artikkelit.

Ansiopäivärahan kehittämisestä keskustellaan nyt laajasti. Asiantuntijaryhmä nosti esiin kysymyksen järjestelmän oikeutuksesta, koska kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta vain työttömyyskassan jäsenet saavat ansiopäivärahaa. Kassaan kuulumattomille maksetaan Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työryhmä ehdottikin, että kaikki palkansaajat kuulusivat ansiopäivärahan piiriin, mutta samalla 500 päivän enimmäisaikaa lyhennettäisi puoleen, jotta järjestelmän rahoitus katettaisi.

Tämä on se ydinasia, mikä erottaa palkansaajan ja yrittäjän ansiopäivärahan. Eli meillä yrittäjäkassassa valtio korvaa peruspäivärahan ja lapsikorotuksen, mutta ansio-osa maksetaan kassan jäseniltään keräämällä jäsenmaksulla. Eli se saa joka maksaa. Työryhmä ei sen vuoksi esityksessään puuttunutkaan yrittäjien työttömyysturvajärjestelmään, mutta toki muilla sisältömuutoksilla, kuten enimmäisajan kestolla, olisi vaikutuksia myös yrittäjäpuolelle. Rahoitus on juuri se syy, miksi yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat korkeammat kuin palkansaajakassoissa.

AY-liike torppasi aika tehokkaasti työryhmän ehdotukset. Pääargumenttina huomio, että enimmäisajan lyhentäminen johtaisi yhä useamman työttömän siirtymisen perusturvalle ja toimeentulo-ongelmiin. Samaan aikaan on kuitenkin todettu, että järjestelmää on kehitettävä. Yhtenä isona kehityskohteena on omaa työtä tekevien oikeus ansiopäivärahaan. Tällä hetkellä he eivät ole oikein palkansaajia eivätkä yrittäjiä, joten eivät voi myöskään työllään kerryttää oikeutta ansiopäivärahaan. Kaikki työ on kuitenkin arvokasta, ja yhä useammin työhistoriamme koostuu erilaisista jaksoista palkkatyötä, yrittäjyyttä, omaa työtä jne, joten niiden yhteensovittaminen työttömyysturvajärjestelmän kanssa on perusteltua.

Keskustelu on merkittävä avaus, ja keskustelu jatkunee eduskuntavaalien kynnyksellä ja hallitusneuvotteluissa.

Merja Jokinen, kassanjohtaja, SYT