yrityksen perustaminen

Yrittämisen sietämätön keveys — kevytyrittäjä älä putoa tyhjän päälle

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan vuosi vuodelta.  Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta. Ehkä tunnetuin kevytyrittäjyyspalvelu Ukko.fi kertoo saavansa tuhat uutta asiakasta kuukausittain.

Kevytyrittäjistä on viime aikoina riittänyt puhetta, koska laki ei tunne kyseistä yrittäjyyden muotoa. Työttömyysturvassa kevytyrittäjien asema on kuitenkin lainsäädännöllä vahvistettu. Lähtökohtana että kaikki henkilöt, jotka eivät ole työ- tai virkasuhteessa, ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjät hankkivat omat työnsä itse ja hoitavat rahaliikenteen laskutusosuuskunnan kautta, joten työ- tai virkasuhdetta ei synny.

Monet laskutusosuuskunnat perivät laskutuksessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja, mutta tuore laskutuspalvelun tarjoaja Omapaja toimii toisin. Se tunnustaa että kyse on yritystoiminnasta, jolloin maksuista ei peritä työntekijöille kuuluvia maksuja. Omapaja myös kannustaa jäseniään ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen YEL:in, jotta omapajalaisille kertyy yrittäjien vakuutusturvaa. Ja mikäli YEL on vähintään 12 564 euroa vuodessa, niin silloin voidaan myös liittyä SYT-kassan jäseneksi ja kerryttää oikeutta yrittäjän ansiopäivärahaan.

Omapajan kehittämispäällikkö Heikki Karjalainen kertoo, että he haluavat olla muutakin kuin laskutuspalveluyritys, eli tarkoituksena on tukea Omapajan jäseniä kokonaisvaltaisesti pajayrittäjyysajatuksella, johon kuuluu laskutuksen lisäksi mm. vakuutusten järjestäminen. Monet kevytyrittäjiksi ryhtyneet ovat olleet aiemmin palkansaajia ja kuuluneet palkansaajien työttömyyskassaan. He näkevät työttömyysvakuutuksen tärkeänä, ja SYT-kassan jäsenyys tulee tällöin luontevana osana vakuutuspakettia.

Kevytyrittäjyys on upea työntekomuoto. Aiemmin ”oma työ” tai ”freelancerit” jäivät usein työttömyys- ja vakuutusturvan ulkopuolelle, mutta nyt yhä erilaisempi työ saadaan vakuutetuksi ja se kerryttää sosiaaliturvaa. Eivätkä muutokset kevytyrittäjyyteen jää, uskon että viiden vuoden päästä meillä on lisää erilaista etenkin digitaalisiin alustoihin perustuvaa työtä, ja sosiaaliturvaankin liittyvät vanhakantaiset rakenteet on saatu päivitettyä joustaviksi ja erilaiset, toinen toistaan mielenkiintoisemmat työntekotavat huomioiviksi.

Myös työttömyyskassojen pitää muuttua niin, että kassassa voidaan yhdistelmävakuuttaa erilaisia työntekomuotoja kun nyt rajaus menee palkansaajiin ja yrittäjiin ja vakuutus kertyy vain toisesta työstä. Meidän kaikkien tavoite on saada työttömyys- ja muu sosiaalivakuutus vastaamaan tämän ajan tarpeita.

Kannattaa muuten tutustua Omapajan palvelukonseptiin omapaja.com

 

hyvää kevättä,

Merja Jokinen

Kassanjohtaja

Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan.

Työttömyysturvaa yrittäjälle, osakkaalle ja yrittäjän perheenjäsenelle- paljonko jäsenyys maksaa?

Paljonko SYT-kassan jäsenyys maksaa?

Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. 

SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. SYT-kassan jäsenmaksu vuonna 2017 on noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus on 2,65 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.

Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-palkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 564 euroa.

Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 564–19 850.

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2017 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.  

Lue lisää www.syt.fi

 Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Jäsenmaksu €/vuosi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 564 14,94  179,25 39,73 854,20 157,60
15 000 20,32  243,80 43,98 945,57 248,97
18 000 26,94  323,30 49,22 1058,23 361,63
20 000 31,36  376,30 52,7 1133,05 436,45
25 000 42,4  508,80 61,42 1320,53 623,93
26 000 44,61  535,30 63,17 1358,16 661,56
30 000 53,44  641,30 70,15 1508,23 811,63
35 000 64,48 773,80 78,87 1695,71 999,11
40 000 75,52  906,30 84,62 1819,33 1122,73
45 000 86,56  1 038,80 88,49 1902,54 1205,94
50 000 108,65 1 303,80 92,37 1985,96 1289,36
60 000 119,69  1436,30 100,12 2152,58 1455,98
70 000 141,75 1 701,30 107,87 2319,21 1622,61
80 000 163,85 1 966,30 115,63 2486,05 1789,45
90 000 185,94 2 231,30 123,38 2652,67 1956,07

 

 

Vihdoinkin vipinää itsensätyöllistäjän työttömyysturvaan

Pari viikkoa sitten oikeus- ja työministeri Jari Lindström kirjoitti Helsingin Sanomissa, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa lainvalmistelun itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiseksi. Ykköskeinoksi on asiaa selvitelleen työryhmän joulukuisen raportin perusteella noussut, että alkavan yrittäjän yritystoiminta katsottaisiin ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimiseksi.

Tämä olisi erittäin hyvä uudistus - yritystoiminnan aloittamisen kynnys madaltuisi.

Asiaa selvitteli Jari Lindströmin asettama työryhmä ahkerasti viime syksyn ajan. Työryhmässä olivat mukana Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstén ja Akavan johtajan Maria Löfgren, jotka kuulivat selittelytyön aikana lukuisia asian tiimoilla toimivia tahoja.

SYT-kassa toi kuulemisissa esiin, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi jopa kuusi kuukautta. Yritystoiminnan käynnistyminen on usein hidasta ja tulovirrat saattavat odotuttaa itseään, joten riittävän pitkä siirtymä takaa sen, että yrittäjäksi alkavan henkilökohtainen talous pysyy riittävissä kantimissa. Kun yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, samalta ajalta voidaan maksaa päivärahaa, josta vähennetään saadut tulot niin, että yli 300 euroa ylittävästä tulosta puolet vähentää päivärahaa.

Entäs se YEL ?

Pidämme tärkeänä myös sitä, että sivutoimisen jakson jälkeen yrittäjät ottaisivat itselleen kunnollisen yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:in. YEL-vakuutuksen alaraja on alle 8000 euroa, mutta raja on niin matala, että sillä ei kerry ansiosidonnaista vakuutusturvaa. Yrittäjän työttömyyskassan alin vakuutustaso on 12 564 euroa vuodessa, eli sillä YEL-tasolla voi saada jo perustasoa tuntuvamman vakuutusturvan. YEL-vakuutuksen mukaan määritellään eläkkeen lisäksi sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja vanhemmuuteen liittyvät päivärahat, joten se ei ole pelkkää eläkettä varten.

YEL-vakuutuksen ympärillä liikkuu keskustelua, joissa toinen ääripää pitää sitä jokseenkin turhana ja hukkaan heitettynä rahana, kun taas toinen laita vakuuttaa itsensä tulojensa mukaan ja pitää sitä parhaana mahdollisena yrittäjän sosiaaliturvan varmistamiskeinona. Se mikä tässä välillä ihmetyttää, on se, että vakuutustaso voi olla valinnainen eikä sen tarvitse vastata yrittäjän todellisia tuloja. Koska YEL-vakuutuksella on liittymäkohta työttömyysvakuutukseenkin, niin meidän mielestä olisi enemmän kuin aiheellista, että YEL-vakuutuksen määräytymistä pohdittaisi uudemman kerran ja se vastaisi paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Tämä karsisi asian ympärillä liikkuvaa ylimääräistä kikkailua, joka johtaa ainoastaan epäluottamukseen yrittäjävakuutuksia kohtaan.

 

Hyvää alkanutta vuotta,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

 

Vuosi alkuun vauhdikkaalla jäsenvyöryllä

Nyt näkyy, kuuluu ja tuntuu, että muutoksia on ilmassa. Yrittäjät ovat liittyneet tammikuun alussa SYT-kassaan muutamaa vuotta selvästi aktiivisemmin. Yhteydenotoissa ovat liittymissyiden osalta nousseet esiin etenkin epätietoisuus tulevien vuosien muutoksista. Eli kärjessä ovat hallituksen isot hankkeet: sote, liikennekaari ja maakuntahallinto. Yrittäjät ovat selvästi huolissaan, miten muutokset vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa toimia yrittäjinä ja miten he pärjäävät tulevaisuuden kilpailussa.

Sosiaali- ja terveysuudistuksen osalta sanotaan, että yhä useampi pieni yritys pääsee mukaan hankintakilpailuihin, mutta nyt on noussut esiin kysymys, millä hinnalla palveluja joudutaan myymään ja tuoko se yrittäjälle riittävästi tuloja. Kela-korvaukset puhuttavat niin ikään, eli jos yksityinen toimija ei kuulu sote-porukkaan, hänen palveluistaan ei korvauksia enää saisi. Tyssääkö yritystoiminta asiakaskatoon?

Liikennekaari huolettaa etenkin taksi-autoilijoita. Kuka jatkossa hoitaa koulukyydit yms, ja onko muilla enää toimintaedellytyksiä? Liikenneministeri Anne Berner keskusteli kanssamme viime kesän Suomi Areenassa Porissa, ja toi vahvasti esiin positiivisen suhtautumisensa kaikkeen jakamistalouteen. Jakamistaloutta ovat AirBNB ja Uberit yms. Uberien toiminta ei edelleenkään ole Suomessa luvallista, mutta miten jatkossa ja miten se vaikuttaa vakiintuneeseen taksiliikenteeseen?

Maakuntahallinto on meille monelle vielä iso kysymysmerkki. Me SYT-kassassa jo tiedämme, että nykyisten työkkäreiden (TE-toimistojen) toiminta työttömyysetuuksien saamiseen liittyen loppuu. Tähän asti työttömäksi jäänyt on käynyt ilmoittautumassa työkkäriin työnhakijaksi, minkä jälkeen työkkäri lähettää päivärahan maksajalle lausunnon voiko päivärahaa maksaa, ja sitten joko Kela tai työttömyyskassa maksaa päivärahan. Jatkossa maksaja tutkii itse voiko päivärahaa maksaa. Me SYT-kassassa otamme tämän muutoksen ilolla vastaan, uskomme että pystymme palvelemaan jäseniämme nopeammin ja tehokkaammin kuin nyt.

Mutta aika paljon tässä on sulateltavaa itse kullakin. Onneksi useat yrittäjät ovat valveutuneita ja tiedostavat, että nyt jos koskaan on hyvä varmistaa oma taloudellinen turvansa ja liittyvät SYT.n jäseneksi. SYT-kassaan voi liittyä osoitteessa http://syt.fi/jaseneksi/

Hyvää alkanutta vuotta,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Työttömyysturvaa yrittäjälle, osakkaalle ja yrittäjän perheenjäsenelle- paljonko jäsenyys maksaa?

Paljonko SYT-kassan jäsenyys maksaa?

Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. 

SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. SYT-kassan jäsenmaksu vuonna 2017 on noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus on 2,65 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.

Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-palkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 564 euroa.

Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 564–19 850.

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2017 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.  

Lue lisää www.syt.fi

 Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Jäsenmaksu €/vuosi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 564 14,94  179,25 39,73 854,20 157,60
15 000 20,32  243,80 43,98 945,57 248,97
18 000 26,94  323,30 49,22 1058,23 361,63
20 000 31,36  376,30 52,7 1133,05 436,45
25 000 42,4  508,80 61,42 1320,53 623,93
26 000 44,61  535,30 63,17 1358,16 661,56
30 000 53,44  641,30 70,15 1508,23 811,63
35 000 64,48 773,80 78,87 1695,71 999,11
40 000 75,52  906,30 84,62 1819,33 1122,73
45 000 86,56  1 038,80 88,49 1902,54 1205,94
50 000 108,65 1 303,80 92,37 1985,96 1289,36
60 000 119,69  1436,30 100,12 2152,58 1455,98
70 000 141,75 1 701,30 107,87 2319,21 1622,61
80 000 163,85 1 966,30 115,63 2486,05 1789,45
90 000 185,94 2 231,30 123,38 2652,67 1956,07

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Nyt kannustetaan yritystoimintaan konkreettisesti

Itsensä työllistävien työttömyysturvaa selvittäneet selvityshenkilöt (Harri Hellsten, Suomen Yrittäjät ja Maria Löfgren, Akava) esittävät, että kun työtön perustaa yrityksen, toiminta katsottaisiin neljän kuukauden sivutoimiseksi.

SYT kiittää ja kannattaa ehdotusta ja toteaa, että muutos kannustaisi merkittävästi yrittäjyyttä suunnittelevan uskallusta yrittäjyyteen, koska tällöin hänelle maksettaisi soviteltua päiväraha eikä henkilökohtainen talous olisi heti veitsen terällä.

”Samalla saisimme aloittavat yrittäjät kiinni, ja heille voitaisi tiedottaa yrittäjän ansiopäivärahaoikeudesta. Nyt on isona ongelmana väärinvakuuttaminen, eli yrittäjät ovat vuosia palkansaajakassojen jäsenenä, eivätkä voi saada ansiopäivärahaa työttömyyden aikana. Yrittäjien tulee vakuuttaa itsensä ylimenokauden jälkeen yrittäjäkassassa saadakseen oikeuden ansiopäivärahaan”, toteaa SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

SYT kassa kiittää myös raportin ajatusta yritystoiminnan ja palkkatyön yhteensovittamisesta työttömyysturvassa.

”Olemme jo pitkään esittäneet, että nykyisten työmarkkinoiden moninaistuessa yrittäjän ja palkansaajan työttömyysturvan yhteensovittaminen on ehdottoman tärkeää. Yhä useamman työelämä koostuu erilaisista työrupeamista palkkatyö-yritystoiminta-toimeksiannot jne.”, sanoo Jokinen

SYT pitää tärkeänä, että toimeenpanon tulisi olla selkeää ja läpinäkyvää, jotta ihmiset voivat ennakoida, miten työttömyysturvajärjestelmä toimii erilaisissa tilanteissa.

”Samalla on tärkeää, että järjestelmä on kannustava sen sijaan että se ohjaisia erilaisiin kannattavuuslaskelmiin, jolloin lopputulemana työtä jätetään tekemättä. Pidämme myös tärkeänä perusajatusta, että yritystoimintaan liittyy aina tietty riski, mitä ei sinällään voi korvata etuusjärjestelmällä”, mainitsee Jokinen.

”Edelleen kehittämistä vaatii kevytyrittäjien aseman parantaminen. Tämän vuoden alusta kevytyrittäjät ovat voineet vakuuttaa itsensä yrittäjien työttömyyskassassa, mutta yrittäjien eläkevakuutus YEL on osoittautunut jäykäksi. Lyhyitä yrittäjämäisiä työrupeamia tekevät ovat luontevasti yrittäjiä, joten heidän tulisi voida ottaa YEL-vakuutus, joka edellytetään yrittäjän työttömyyskassan liittymisehtona”, kertoo Jokinen

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Vaatiiko yrittäjäksi ryhtyminen kohtuuttomasti rohkeutta?

Työmarkkinoilla viuhuu suuntaan jos toiseen, ja töitä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti – mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Yrittäjyyden glooriaa tarjotaan etenkin keinona ulos työttömyydestä ja siihen kehitellään myös erilaisia kannustimia.

Samaan aikaan saamme lukea kauhutarinoita yrittäjäksi ryhtymisen vaaroista ja miinakentistä. Esimerkkinä Hilkka Laikkon kirjoitus http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226887-ala-ryhdy-suomessa-yrittajaksi-kaikilla-ei-ole-sipilaa-appiukkona. Ja kyllä teksti normaalin ihmisen lamauttaakin. Kun tällaisia tarinoita lukee useampia, niin ei varmasti uskaltaudu yrittäjyyden polulle. Aika harmillista.

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kunnollisen liikeidean, tuotteen tai palvelun, joka käy kaupaksi. Ei riitä että itse tykkää omasta jutustansa. Sen lisäksi yrittäjyyteen liittyy velvoitteita. Palkkatyössä olevien osalta työnantaja hoitaa suuren osan velvoitteista, eli juuri ne asiat, joita jokaisen yrittäjän pitää hoitaa.

Yksinyrittäjän tai pienen yrityksen omistajan harteilla on valtava määrä byrokratian pyörittämistä, mikä vie aikaa varsinaisen busineksen pyörittämiseltä eikä siihen usein ole varaa palkata ulkopuolista. Näitä kysymyksiä yrittäjä joutuu pohtimaan ja tekemään kannattavuuslaskelmia, miten yritystoiminta parhaiten tuottaisi.

Yrittäjäksi ryhtymisen aidan madaltamista pohditaan juuri nyt (taas kerran). Pohdinnassa on esimerkiksi ajatus, että yritystoiminta voitaisiin katsoa aluksi sivutoimiseksi. Työttömyysturvan osalta tällä on iso merkitys. Tällöin yrittäjälle voitaisiin alussa maksaa työttömyyspäivärahaa yrittäjyyden aikana eikä se loppuisi y-tunnuksen hankkimiseen. Me SYT-kassassa liputamme tälle ajatukselle.

Myös SYT-kassan jäsenyys on edullinen ja helppo tapa hallita riskiä, jos yritystoiminta ei lähdekään lentoon. Välillä vaan pitää hakea sitä yrittäjyyden oikeaa muotoa ja kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin totesi joitain viikkoja sitten, niin yrittäjällä pitää saada olla oikeus epäonnistua.

SYT:n maksamalla työttömyyden aikaisella ansiopäivärahalla pärjää sen aikaa, kun taas viritellään uutta työllistymisen tapaa. Tässä voisi toivoa amerikkalaista ajatustapaa, eli jos yksi yritystoiminta ei onnistu, niin sitten yritetään toista. SYT-turva on juuri sitä varten, että elämä ja talous on jokseenkin turvattua sillä väliajalla.

 

Merja Jokinen

kassanjohtaja

SYT

 

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Yrittäjät turvaavat selustansa- iso joukko yrittäjiä yhä väärissä kassoissa

Yhä useampi yrittäjä vakuutta itsensä työttömyyden varalta. Pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat saaneet yrittäjät liittymään SYT:n jäseneksi. SYT-kassaan on liittynyt tänä vuonna jo yli 3300 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi yli 4000 yrittäjää.

Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Katsotaanko sinut yrittäjäksi? Tarkasta tilanteesi http://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/

Monet työttömyysturvassa yrittäjiksi luettavista henkilöistä on yhä jäseninä palkansaajakassoissa. Yrittäjä ei kuitenkaan saa tosi paikan tullen palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan.

He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on tänä vuonna vähintään 12 420 €/v.

Vuoden 2017 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla  12 564 €/v SYT:n jäsenmaksu on 14,94 €/kk.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Lue lisää: http://syt.fi/jaseneksi/

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

 

Yritystoiminta ei aina onnistu

Suomen Yrittäjien toimistusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa Savon Sanomissa (http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/torstaivieras/Yritys-ei-aina-onnistu/858439)  arasta aiheesta eli yritystoiminnan epäonnistumisesta.

"Yritystoiminnan luonteeseen kuuluu riskinotto, ja riski joskus väistämättä realisoituu. Se on osa yrittämistä. Aina ei voi onnistua. Sitäkin tärkeämpää on, että yrittäjä saa uuden mahdollisuuden ja pääsee hyödyntämään oppia, jonka kriisi tai sen kolkuttelu antaa. Olisi suurta haaskausta, jos ei olisi uutta mahdollisuutta. Yhdysvalloissa pidetään normaalina tai jopa suotavana, että yrittäjän tielle on myös osunut konkurssi. Se kertoo rohkeudesta ja yrittäjähengestä", kirjoittaa Pentikäinen.

Työttömyys on kurja tilanne, joka voi kohdata ketä tahansa. Myös yrittäjä voi jäädä työttömäksi, jos yrityksen toiminta joudutaan lopettamaan vaikkapa vaikean globaalin taloustilanteen vuoksi.

SYT-kassan jäsenyys on yksi tapa hallita yrittäjyyden riskejä ja turvata toimeentulo työttömyyden sattuessa omalle kohdalla. Yritystoiminnassa kun ei voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nykyinen taloustilanne käy siitä oivana esimerkkinä.

Yrittäjän kannattaa vakuuttaa itsensä työttömyyden varalle silloin, kun yrityksellä menee hyvin, koska ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeuttava jäsenyysaika SYT-kassassa on vähintään 15 kk. Jäsenmaksu alkaen alle 15 €/kk. Lue lisää SYT-kassan jäsenyydestä www.syt.fi

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Oletko yrittäjä, yrityksen osakas tai yrittäjän perheenjäsen? Oletko oikean kassan jäsen?

Työttömyysturvajärjestelmässä käytetty yrittäjän määritelmä ei aina ole yhtenevä muussa lainsäädännössä käytettyjen määritelmien kanssa. Esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät omistussuhteen prosenttiosuudet ovat työttömyysturvalaissa ja yrittäjän eläkelaeissa erisuuruiset.

Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat YEL- ja MYEL -vakuutettujen yrittäjien lisäksi tietyin edellytyksin yrityksessä työskentelevät TyEL-vakuutetut yrityksen osaomistajat sekä yrittäjän yrityksessä työskentelevät ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet. Kts: kuka on yrittäjä työttömyysturvassa http://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi luokitellun ei kannata kuulua palkansaajakassaan , koska palkansaajakassan jäsenyys ei kerrytä yrittäjän päivärahaoikeutta ja sen lisäksi jo ansaittu palkansaajan päivärahaoikeus päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta.

Lue lisää ja liity Suomen Yrittäjän Työttömyyskassan jäseneksi: www.syt.fi . Jäsenmaksu alkaen alle 15 €/kk.

 

Yrittäjäksi työttömyysturvassa katsotaan usein myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen,. Lue lisää http://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/

Mennäänkö vaikeamman kautta työpaikkojen luonnissa

Suomeen pitäisi luoda uusia työpaikkoja – paljon ja nopeasti. Muutama viikko sitten kuulimme mahdollisesta lakimuutoksesta, jonka mukaan työttömät haastateltaisiin kolmen kuukauden välein. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 1,5 miljoonaa haastattelua/tapaamista vuodessa.

Esimerkiksi, jos vaikka yksi TE-toimiston virkailija pystyisi hoitamaan viisi tapaamista/haastattelua päivässä, vuositasolle se tarkoittaisi noin 1200 asiakaskontaktointia. Nopeasti laskettuna Suomeen tarvittaisiin tämä esityksen mukaisesti noin 1200 uutta TE-toimiston virkailijaa/työntekijää hoitamaan kyseiset haastattelut. Samaan sykkeeseen on tulossa muitakin työttömyysturvaan liittyviä lakimuutoksia, jotka työllistävät maksajia (Kelaa ja työttömyyskassoja) ja niiden käyttämien maksatusjärjestelmien suunnittelijoita, kevyesti arvioituna 1000 henkilötyövuotta.

Helsingin Sanomat kertoi 28.9.2016 hallituksen asettaman työllisyystyöryhmän suunnitelmista tai ennemminkin suunnitelmien umpikujasta. Suunnitelman mukaan työtön voisi menettää yhden päivän tuet kuukaudessa, jos hän ei olisi edellisten kolmen kuukauden aikana ollut töissä 18 tunnin ajan tai osallistunut vähintään viiden päivän aikana työvoimapoliittiseen palveluun. Jos työtön olisi aktiivinen seuraavien kolmen kuukauden aikana, hänen työttömyysturvansa palautuisi ennalleen seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.

Työttömyysetuuden maksajien kannalta (Kela, Työttömyyskassat) tämä tarkoittaisi sitä, että hakemukset tulisivat manuaaliseen käsittelyyn ja tarkastuksia jouduttaisiin tekemään aiempaa enemmän, jolloin murtuisi työttömyysturvan maksajien automaattimaksatus. Eli taas tarvittaisiin uusia työntekijöitä, ehkä noin 1000 henkilötyövuotta varovasti arvioituna.

Hallituksen työryhmän tavoitteena on työllistää ansiosidonnaista työttömyysturvaa muuttamalla noin 8 000 työtöntä työnhakijaa. Ja aivan oikein, näillä yllä mainituilla muutoksilla saadaan tuosta tavoitteesta täytettyä jo lähes puolet, kun palkataan uusia työnvälittäjiä, etuudenmaksajia ja maksatusjärjestelmien suunnittelijoita. Ja jos jokainen uusi työnvälittäjä saisi sitten hommattua viisi työtöntä töihin, niin tavoite olisi saavutettu.

Ihan pakko on tässä yhteydessä tuoda esiin laskelma siitä, miten pk-yrittäjät voisivat tähän keitokseen vaikuttaa. Suomessa on noin 175 000 yksinyrittäjää, joista iso osa palkkaisi työntekijöitä, mikäli palkkaamiseen ei liittyisi niin paljon riskejä. Jos vaikkapa vain kolmasosa palkkaisi yhden työntekijän,  sillä luotaisiin 50 000 työpaikkaa. Onko tällä hetkellä järkevää panostaa ansiopäivärahan viilaamiseen, vai luotaisiinko pienyrittäjille edes hippusen verran paremmat mahdollisuudet, tai joitain helpotuksia, työvoiman palkkaamiseen?

Syksyisin terveisin,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Suomen uhkarohkeimmiksi yrittäjiksi Madventuresin luojat

uhkarohkeimmat kolmikko

Suomen uhkarohkeimmat yrittäjät 2016: Riku Rantala, Elise Pietarila ja Tuomas Milonoff

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) järjesti kesäkuussa kilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Kilpailun keulakuvana toimi yrittäjä ja mediapersoona Jethro Rostedt.

Kilpailuun tuli toista sataa ehdotusta. Eniten ehdotuksia perusteluineen sai, muun muassa Madventures- ja Docventures-televisiosarjoja tekevän, GimmeYaWallet Productions Oy:n yrittäjäkolmikko Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila.  SYT:n palkintoraati valitsi kolmikon Suomen uhkarohkeimmiksi yrittäjäksi.

SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.

”Kilpailuun tuli lukuisia hyvin perusteltuja ehdotuksia, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjät, jotka ovat onnistuneet uusiutumaan ja luomaan jotain uutta suomalaiseen yrityselämään ja yhteiskuntaan”, sanoi Jokinen.

GimmeYaWallet Productions Oy:n kolmikon uusin projekti on Startup refugees-verkosto, jonka tarkoituksena on edistää turvapaikanhakijoiden nopeaa työllistymistä yritystoiminnan kautta. Startup Refugees muun muassa jakaa starttirahaa sekä järjestää mentorointia ja koulutusta sitä haluaville vastaanottokeskuksissa. Verkoston kautta on tähän mennessä perustettu 25 yritystä.

Riku Rantalan mukaan projekti on vasta aluillaan, mutta yhteistyötahoja on mukana jo yli 300 mm. Supercell, ME-säätiö, Yle, Maahanmuuttovirasto, Sitra ja Sisäministeriö.

”Mukaan on lähtenyt paljon eri tahoja, businessenkeleitä, viranomaisia, pienyrittäjiä niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajia”,kertoi Rantala.

Rantala halusikin kiittää Startup refugees- verkostoon mukaan lähteneiden yhteisöjen lisäksi myös verkoston projektikoordinaattoria Camilla Nurmea.

”Camilla on yrittäjähenkeä vaikka muille jakaa”, Rantala kiitteli.

SYT jakoi Suomen Uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon nyt ensimmäistä kertaa. Palkinto luovutettiin Porin SuomiAreenassa. Palkinnon jakoi yrittäjä Jethro Rostedt sekä kassanjohtaja Merja Jokinen. Suomen uhkarohkein yrittäjä tullaan palkitsemaan myös ensi vuonna.

uhkarohkeimmat

Riku Rantala vastaanotti Suomen uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon Porin SuomiAreenassa.Palkinnon hänelle jakoi yrittäjä Jethro Rostedt sekä SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen

 

 

Back to work – pohditaan sivutoimisuutta

Kesän kynnyksellä asetettu TEM:n työryhmä pohtii vaihtoehtoja, joilla yritystoiminnan aloittamisen kynnys ja kannustavuus saataisiin toimimaan. Tämän hetken haasteena on tilanne, jossa vähäinenkin yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, ja tällöin henkilö menettää oikeutensa ansiopäivärahaan.

Olisi helppoa ratkaista asia toteamalla, että jos tulo on vaikkapa alle 300 euroa / 500 euroa / 1000 euroa kuukaudessa, niin yritystoiminta olisi aina sivutoimista, ja tällöin voitaisiin maksaa soviteltua päivärahaa tulojen rajoissa. Mutta mutta, entäpä jos teet töitä täysiaikaisesti, ja toinen tienaa siitä 300 euro ja toinen 1500 euroa. Onko reilua, että palkkaa kompensoidaan tukijärjestelmällä?

Seurasin nettikeskustelua, jossa taiteilija oli maalannut taulua kaksi kuukautta ja myi sen 100 eurolla. Joku toinen taiteilija saattaisi myydä taulunsa 2000 eurolla. Jos hyväksyisimme ajatuksen, että pientä tuloa kompensoidaan, niin työmarkkinoita ohjaava vaikutus iskisi uskoakseni salaman nopeasti. Ei hyvä !

Työttömyysturvamme perustuu aika-tarkasteluun, eli sivutoimisuus ja päätoimisuus erotetaan niihin käytetyn ajan mukaan. Ja tämähän sopii huonosti yritystoimintaan, koska yrittäjän työn määrää ei kukaan seuraa. Mutta emme saa tuudittautua vanhoihin kaavoihin, vaan meidän on löydettävä uusia toimintatapoja.

Mitäpä jos, aloittava yrittäjä voitaisiin katsoa ensimmäiset kuusi kuukautta sivutoimiseksi, ja näin hän voisi saada soviteltua päivärahaa, mikäli tulot jäävät pieniksi. Mutta mikäli tulot jäävät jatkuvasti pieniksi, niin myös yrittäjän on syytä miettiä, onko yritystoiminta kannattavaa.

Yritystoiminnan sivutoimisuus edellyttää, että sitä todistetusti tehdään osa-aikaisesti. Tähän tarvitsemme mallin, joka on selkeä ja oikeudenmukainen. Voiko taidemaalari olla sivutoiminen tehdessään keskeneräistä taulua ateljeessaan tai makuuhuoneessa? Toimeksiantoja tekevä yrittäjä voi osoittaa, että hän kävi asiakkaalla torstaina kello 12-15. Osa yrittäjistä voi osoittaa työmäärän/työajan, mutta osa ei. Tätä sapluunaa on nyt rakennettava niin, että järjestelmä ei ole esteenä yrittäjyyden aloittamiselle. Ja kuitenkin pitää hyväksyä myös tosiasia, että työttömyysturvajärjestelmä turvaa työttömyyttä, toimeentulotukijärjestelmä tulojen niukkuutta.

Tästä jatketaan, ja mielellään kuulemme myös teidän kaikkien ajatuksia sivutoimisen ja päätoimisen yrittäjyyden rajanvedosta !

 

Hyvää kesän jatkoa,

Merja Jokinen
Kassanjohtaja

 

Työttömyysturvamme perustuu aika-tarkasteluun, eli sivutoimisuus ja päätoimisuus erotetaan niihin käytetyn ajan mukaan. Ja tämähän sopii huonosti yritystoimintaan, koska yrittäjän työn määrää ei kukaan seuraa.

Työ muuttuu – pysyykö sosiaaliturva perässä?

Kesän yhteiskunnallinen keskustelu huipentui viime viikolla Porissa SuomiAreena- tapahtumassa. Vuoden teemana oli työ ja työn muuttuminen. SYT- kassa oli toista kertaa mukana tapahtunassa omalla teltalla, ja ihan kivaa kuhinaa saimme ympärillemme kerättyä.

Kesäkuun ajan äänestytimme Suomen uhkarohkeinta yrittäjää ja kampanjamme keulakuvana seikkaili Jethro Rostedt. Jethron kanssa sitten Porissa kukitimme kilpailun voittaneen, Madventuresista tutun, GimmeYaWallet Productions Oy:n puheenjohtajan Riku Rantalan. Niin Rostedt kuin Rantalakin kertoivat omaa yrittäjätarinaansa, ja paljon on kumpikin tehnyt töitä nykyiseen asemaansa päästäkseen. Ja pakko sanoa, että menestyksen ymmärtää kun heidän kanssaan tehtiin Porissa yhteistyötä: sujuvaa, ihmistä arvostavaa, innostunutta ja vuorovaikutteista. Iso kiitos Rikulle ja Jethrolle !

Porissa keskustelimme lukuisten kansanedustajien kanssa ja toimme esiin yrittäjien työttömyysturvaan liittyviä epäkohtia. Työ- ja elinkeinoministeriö TEM on juuri perustanut työryhmän pohtimaa näitä asoita. SYT:n listalla ylitse muiden nousevat seuraavat teemat:

– yrittäjän perheenjäsenen katastrofaalisen aseman parantaminen
– päätoimisen ja sivutoimisen yrittäjyyden määrittäminen toimivaksi ja oikeudenmukaiseksi
– yrittäjyyden määrittämisen, alkamisen ja päättymisen arviointi työttömyyskassan/maksajan tehtäväksi, jolloin TE-toimisto voisi keskittyä päätehtäväänsä eli työnvälitykseen.

Keskustelu ja kehittäminen on nyt lähtenyt käyntiin, ja toivoisin teiltä kaikilta kokemuksia ja näkemyksiä niin käytännöistä kuin muistakin nykytilan epäkohdista ja kehittämisehdotuksista heinä-elokuun aikana. Voit lähettää kehittämisehdotuksia sähköpostilla osoitteeseen toimitus@syt.fi.

 

Hyvää kesän jatkoa,

Merja Jokinen
Kassanjohtaja

Riku Rantala vastaanotti Suomen uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon Porin SuomiAreenassa.Palkinnon hänelle jakoi Jethro Rostedt ja SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen

Riku Rantala vastaanotti Suomen uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon Porin SuomiAreenassa.Palkinnon hänelle jakoi Jethro Rostedt ja SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen

SYT SuomiAreenassa 11.-13.7.2016

SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 11. – 15.7.2016. SYT on mukana SuomiAreenan kansalaistorilla ma-ke 11-13.7, telttapaikka nro. 50. Puheenvuorot MTV:n lavalla ma 11.7 klo 15-15.20, lavalla yrittäjä ja mediapersoona Jethro Rostedt, Suomen uhkarohkein yrittäjä sekä kassanjohtaja Merja Jokinen, ja ti 12.7 klo 12.40-13.00, lavalla yrittäjä Jarmo Laine sekä kassanjohtaja Merja Jokinen.

Tule vierailemaan SYT:n teltalla ja kuuntelemaan puheenvuorojamme. Maanantaina 11.7. julkistetaan Suomen uhkarohkein yrittäjä.

Kansalaistorin kartan löydät tästä.SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.

SYT:n puheenvuorot MTV:n lavalla ma 11.7 klo 15-15.20 ja ti 12.7 klo 12.40-13.00

SYT:n puheenvuorot MTV:n lavalla ma 11.7 klo 15-15.20 ja ti 12.7 klo 12.40-13.00