yrittäjäkassa

Yrittämisen sietämätön keveys — kevytyrittäjä älä putoa tyhjän päälle

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan vuosi vuodelta.  Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta. Ehkä tunnetuin kevytyrittäjyyspalvelu Ukko.fi kertoo saavansa tuhat uutta asiakasta kuukausittain.

Kevytyrittäjistä on viime aikoina riittänyt puhetta, koska laki ei tunne kyseistä yrittäjyyden muotoa. Työttömyysturvassa kevytyrittäjien asema on kuitenkin lainsäädännöllä vahvistettu. Lähtökohtana että kaikki henkilöt, jotka eivät ole työ- tai virkasuhteessa, ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjät hankkivat omat työnsä itse ja hoitavat rahaliikenteen laskutusosuuskunnan kautta, joten työ- tai virkasuhdetta ei synny.

Monet laskutusosuuskunnat perivät laskutuksessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja, mutta tuore laskutuspalvelun tarjoaja Omapaja toimii toisin. Se tunnustaa että kyse on yritystoiminnasta, jolloin maksuista ei peritä työntekijöille kuuluvia maksuja. Omapaja myös kannustaa jäseniään ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen YEL:in, jotta omapajalaisille kertyy yrittäjien vakuutusturvaa. Ja mikäli YEL on vähintään 12 564 euroa vuodessa, niin silloin voidaan myös liittyä SYT-kassan jäseneksi ja kerryttää oikeutta yrittäjän ansiopäivärahaan.

Omapajan kehittämispäällikkö Heikki Karjalainen kertoo, että he haluavat olla muutakin kuin laskutuspalveluyritys, eli tarkoituksena on tukea Omapajan jäseniä kokonaisvaltaisesti pajayrittäjyysajatuksella, johon kuuluu laskutuksen lisäksi mm. vakuutusten järjestäminen. Monet kevytyrittäjiksi ryhtyneet ovat olleet aiemmin palkansaajia ja kuuluneet palkansaajien työttömyyskassaan. He näkevät työttömyysvakuutuksen tärkeänä, ja SYT-kassan jäsenyys tulee tällöin luontevana osana vakuutuspakettia.

Kevytyrittäjyys on upea työntekomuoto. Aiemmin ”oma työ” tai ”freelancerit” jäivät usein työttömyys- ja vakuutusturvan ulkopuolelle, mutta nyt yhä erilaisempi työ saadaan vakuutetuksi ja se kerryttää sosiaaliturvaa. Eivätkä muutokset kevytyrittäjyyteen jää, uskon että viiden vuoden päästä meillä on lisää erilaista etenkin digitaalisiin alustoihin perustuvaa työtä, ja sosiaaliturvaankin liittyvät vanhakantaiset rakenteet on saatu päivitettyä joustaviksi ja erilaiset, toinen toistaan mielenkiintoisemmat työntekotavat huomioiviksi.

Myös työttömyyskassojen pitää muuttua niin, että kassassa voidaan yhdistelmävakuuttaa erilaisia työntekomuotoja kun nyt rajaus menee palkansaajiin ja yrittäjiin ja vakuutus kertyy vain toisesta työstä. Meidän kaikkien tavoite on saada työttömyys- ja muu sosiaalivakuutus vastaamaan tämän ajan tarpeita.

Kannattaa muuten tutustua Omapajan palvelukonseptiin omapaja.com

 

hyvää kevättä,

Merja Jokinen

Kassanjohtaja

Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan.

Yrittäjäkassan jäsenmaksut suhteessa palkansaajakassaan

SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. Työttömyyskassan jäsenmaksu on määrättävä siten, että se yhdessä rahoitusosuuksien kanssa riittää työttömyyskassan sitoumusten täyttämiseen eli etuuksien maksuun. Lisäksi jäsenmaksua vahvistettaessa on otettava huomioon se, että työttömyyskassalla tulee olla työttömyyskassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahasto, johon siirretään työttömyyskassan vuotuinen ylijäämä.

Yrittäjäkassan tasoitusrahaston pitää olla merkittävästi korkeampi. Yrittäjäkassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa on oltava Finanssivalvonnan vahvistama vähimmäismäärä (250 %), mikä tarkoittaa, että yrittäjäkassa selviytyy hallintokuluistaan sekä omalla vastuullaan olevista etuusmenoistaan kahden ja puolen vuoden ajan ilman jäsenmaksutuloa. Palkansaajakassalla tasoitusrahaston pitää olla vähintään 100 %.

Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (32,40 euroa v. 2017) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse. Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työttömyysvakuutusrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia.

Erilaisen rahoituspohjan vuoksi yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksu

Lisätietoa: www.syt.fi

Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan.