yrittäjäin

Yrittämisen sietämätön keveys — kevytyrittäjä älä putoa tyhjän päälle

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan vuosi vuodelta.  Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta. Ehkä tunnetuin kevytyrittäjyyspalvelu Ukko.fi kertoo saavansa tuhat uutta asiakasta kuukausittain.

Kevytyrittäjistä on viime aikoina riittänyt puhetta, koska laki ei tunne kyseistä yrittäjyyden muotoa. Työttömyysturvassa kevytyrittäjien asema on kuitenkin lainsäädännöllä vahvistettu. Lähtökohtana että kaikki henkilöt, jotka eivät ole työ- tai virkasuhteessa, ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjät hankkivat omat työnsä itse ja hoitavat rahaliikenteen laskutusosuuskunnan kautta, joten työ- tai virkasuhdetta ei synny.

Monet laskutusosuuskunnat perivät laskutuksessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja, mutta tuore laskutuspalvelun tarjoaja Omapaja toimii toisin. Se tunnustaa että kyse on yritystoiminnasta, jolloin maksuista ei peritä työntekijöille kuuluvia maksuja. Omapaja myös kannustaa jäseniään ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen YEL:in, jotta omapajalaisille kertyy yrittäjien vakuutusturvaa. Ja mikäli YEL on vähintään 12 564 euroa vuodessa, niin silloin voidaan myös liittyä SYT-kassan jäseneksi ja kerryttää oikeutta yrittäjän ansiopäivärahaan.

Omapajan kehittämispäällikkö Heikki Karjalainen kertoo, että he haluavat olla muutakin kuin laskutuspalveluyritys, eli tarkoituksena on tukea Omapajan jäseniä kokonaisvaltaisesti pajayrittäjyysajatuksella, johon kuuluu laskutuksen lisäksi mm. vakuutusten järjestäminen. Monet kevytyrittäjiksi ryhtyneet ovat olleet aiemmin palkansaajia ja kuuluneet palkansaajien työttömyyskassaan. He näkevät työttömyysvakuutuksen tärkeänä, ja SYT-kassan jäsenyys tulee tällöin luontevana osana vakuutuspakettia.

Kevytyrittäjyys on upea työntekomuoto. Aiemmin ”oma työ” tai ”freelancerit” jäivät usein työttömyys- ja vakuutusturvan ulkopuolelle, mutta nyt yhä erilaisempi työ saadaan vakuutetuksi ja se kerryttää sosiaaliturvaa. Eivätkä muutokset kevytyrittäjyyteen jää, uskon että viiden vuoden päästä meillä on lisää erilaista etenkin digitaalisiin alustoihin perustuvaa työtä, ja sosiaaliturvaankin liittyvät vanhakantaiset rakenteet on saatu päivitettyä joustaviksi ja erilaiset, toinen toistaan mielenkiintoisemmat työntekotavat huomioiviksi.

Myös työttömyyskassojen pitää muuttua niin, että kassassa voidaan yhdistelmävakuuttaa erilaisia työntekomuotoja kun nyt rajaus menee palkansaajiin ja yrittäjiin ja vakuutus kertyy vain toisesta työstä. Meidän kaikkien tavoite on saada työttömyys- ja muu sosiaalivakuutus vastaamaan tämän ajan tarpeita.

Kannattaa muuten tutustua Omapajan palvelukonseptiin omapaja.com

 

hyvää kevättä,

Merja Jokinen

Kassanjohtaja

Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan.

Vihdoinkin vipinää itsensätyöllistäjän työttömyysturvaan

Pari viikkoa sitten oikeus- ja työministeri Jari Lindström kirjoitti Helsingin Sanomissa, että työ- ja elinkeinoministeriö on aloittamassa lainvalmistelun itsensätyöllistäjien työttömyysturvan parantamiseksi. Ykköskeinoksi on asiaa selvitelleen työryhmän joulukuisen raportin perusteella noussut, että alkavan yrittäjän yritystoiminta katsottaisiin ensimmäiset neljä kuukautta sivutoimiseksi.

Tämä olisi erittäin hyvä uudistus - yritystoiminnan aloittamisen kynnys madaltuisi.

Asiaa selvitteli Jari Lindströmin asettama työryhmä ahkerasti viime syksyn ajan. Työryhmässä olivat mukana Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellstén ja Akavan johtajan Maria Löfgren, jotka kuulivat selittelytyön aikana lukuisia asian tiimoilla toimivia tahoja.

SYT-kassa toi kuulemisissa esiin, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi jopa kuusi kuukautta. Yritystoiminnan käynnistyminen on usein hidasta ja tulovirrat saattavat odotuttaa itseään, joten riittävän pitkä siirtymä takaa sen, että yrittäjäksi alkavan henkilökohtainen talous pysyy riittävissä kantimissa. Kun yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, samalta ajalta voidaan maksaa päivärahaa, josta vähennetään saadut tulot niin, että yli 300 euroa ylittävästä tulosta puolet vähentää päivärahaa.

Entäs se YEL ?

Pidämme tärkeänä myös sitä, että sivutoimisen jakson jälkeen yrittäjät ottaisivat itselleen kunnollisen yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:in. YEL-vakuutuksen alaraja on alle 8000 euroa, mutta raja on niin matala, että sillä ei kerry ansiosidonnaista vakuutusturvaa. Yrittäjän työttömyyskassan alin vakuutustaso on 12 564 euroa vuodessa, eli sillä YEL-tasolla voi saada jo perustasoa tuntuvamman vakuutusturvan. YEL-vakuutuksen mukaan määritellään eläkkeen lisäksi sairauspäiväraha, työkyvyttömyyseläke ja vanhemmuuteen liittyvät päivärahat, joten se ei ole pelkkää eläkettä varten.

YEL-vakuutuksen ympärillä liikkuu keskustelua, joissa toinen ääripää pitää sitä jokseenkin turhana ja hukkaan heitettynä rahana, kun taas toinen laita vakuuttaa itsensä tulojensa mukaan ja pitää sitä parhaana mahdollisena yrittäjän sosiaaliturvan varmistamiskeinona. Se mikä tässä välillä ihmetyttää, on se, että vakuutustaso voi olla valinnainen eikä sen tarvitse vastata yrittäjän todellisia tuloja. Koska YEL-vakuutuksella on liittymäkohta työttömyysvakuutukseenkin, niin meidän mielestä olisi enemmän kuin aiheellista, että YEL-vakuutuksen määräytymistä pohdittaisi uudemman kerran ja se vastaisi paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Tämä karsisi asian ympärillä liikkuvaa ylimääräistä kikkailua, joka johtaa ainoastaan epäluottamukseen yrittäjävakuutuksia kohtaan.

 

Hyvää alkanutta vuotta,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

 

Yrittäjien työttömyyden kasvu taittumassa

Yrittäjien viime vuosina kasvanut työttömyys on taittumassa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste nousi alkuvuonna yli neljään prosenttiin, kun vuonna 2015 työttömyysaste oli reilut kolme prosenttia. Tammi-syyskuussa SYT-kassaan saapui kuitenkin yli 20 % vähemmän ensimmäisiä päivärahahakemuksia.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli syyskuun lopussa 7,7 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. SYT:n jäsenten työttömyysaste oli syyskuussa 3,75 %.

”Yrittäjien ja palkansaajien työttömyydet eivät aina kulje ihan käsi kädessä, mutta me SYT-kassassa olemme nähneet uusien alkavien työttömyyksien laskun jo koko tämän vuoden. Saimme tammi-syyskuussa 2015 yhteensä 755 alkavaa päivärahahakemusta, kun vastaava luku tältä vuodelta on 581 hakemusta”, sanoo SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan yrittäjien työttömyysaste on yleensä alempi kuin yleinen työttömyys, mutta toisaalta yrittäjien työttömyys on usein pitkäkestoisempaa. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää.

”Kaiken kaikkiaan etuudenmaksatustilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta, vaan kokonaismaksatuksessa etuudensaajia on kuutisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tämä taas kertoo siitä, että ne jotka jäävät työttömiksi, pysyvät työttöminä jonkin verran pidempään kuin menneinä vuosina. Maksamme etuutta reilulle 900 jäsenellemme kuukaudessa, mikä sekin lukumäärä on parhaimmillaan ollut alkuvuodesta yli tuhat, sanoo Jokinen.

Iso joukko yrittäjiä yhä väärissä kassoissa

Suomessa on laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Silti yrittäjäkassoihin kuuluu vain noin 12 % Suomessa asuvista yrittäjistä.

Jokinen arvioi, että tuhansia työttömyysturvassa yrittäjiksi luettavista henkilöistä on yhä jäseninä palkansaajakassoissa. Yrittäjä ei kuitenkaan saa tosi paikan tullen palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan.

”Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa. Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa”, täsmentää Jokinen

Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassoihin rajoittavat Jokisen mukaan asenteet. Moni yrittäjä ei suostu ajattelemaankaan työttömäksi jäämistä varsinkaan silloin, kun yritystoiminta sujuu hyvin.

”Silloin pitää kuitenkin vakuuttaa itsensä, kun kaikki menee hyvin. Silloin ei enää ehdi, kun alkaa mennä huonosti. Varautumiseen hyvinä aikoina pakottaa se, että yrittäjän on kuuluttava kassaan 15 kuukautta, ennen kuin hän saa oikeuden päivärahaan. Palkansaajalle riittää puoli vuotta.”, kertoo Jokinen

SYT-kassan jäsenmaksu on alimmillaan alle 15 €/kk. Lue lisää: www.syt.fi

 

Yrittäjien työttömyysaste on yleensä alempi kuin yleinen työttömyys, mutta toisaalta yrittäjien työttömyys on usein pitkäkestoisempaa. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää.

Yrittäjien työttömyysaste on yleensä alempi kuin yleinen työttömyys, mutta toisaalta yrittäjien työttömyys on usein pitkäkestoisempaa. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää, kertoo Merja Jokinen

Suomen uhkarohkeimmiksi yrittäjiksi Madventuresin luojat

uhkarohkeimmat kolmikko

Suomen uhkarohkeimmat yrittäjät 2016: Riku Rantala, Elise Pietarila ja Tuomas Milonoff

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) järjesti kesäkuussa kilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Kilpailun keulakuvana toimi yrittäjä ja mediapersoona Jethro Rostedt.

Kilpailuun tuli toista sataa ehdotusta. Eniten ehdotuksia perusteluineen sai, muun muassa Madventures- ja Docventures-televisiosarjoja tekevän, GimmeYaWallet Productions Oy:n yrittäjäkolmikko Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila.  SYT:n palkintoraati valitsi kolmikon Suomen uhkarohkeimmiksi yrittäjäksi.

SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.

”Kilpailuun tuli lukuisia hyvin perusteltuja ehdotuksia, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjät, jotka ovat onnistuneet uusiutumaan ja luomaan jotain uutta suomalaiseen yrityselämään ja yhteiskuntaan”, sanoi Jokinen.

GimmeYaWallet Productions Oy:n kolmikon uusin projekti on Startup refugees-verkosto, jonka tarkoituksena on edistää turvapaikanhakijoiden nopeaa työllistymistä yritystoiminnan kautta. Startup Refugees muun muassa jakaa starttirahaa sekä järjestää mentorointia ja koulutusta sitä haluaville vastaanottokeskuksissa. Verkoston kautta on tähän mennessä perustettu 25 yritystä.

Riku Rantalan mukaan projekti on vasta aluillaan, mutta yhteistyötahoja on mukana jo yli 300 mm. Supercell, ME-säätiö, Yle, Maahanmuuttovirasto, Sitra ja Sisäministeriö.

”Mukaan on lähtenyt paljon eri tahoja, businessenkeleitä, viranomaisia, pienyrittäjiä niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajia”,kertoi Rantala.

Rantala halusikin kiittää Startup refugees- verkostoon mukaan lähteneiden yhteisöjen lisäksi myös verkoston projektikoordinaattoria Camilla Nurmea.

”Camilla on yrittäjähenkeä vaikka muille jakaa”, Rantala kiitteli.

SYT jakoi Suomen Uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon nyt ensimmäistä kertaa. Palkinto luovutettiin Porin SuomiAreenassa. Palkinnon jakoi yrittäjä Jethro Rostedt sekä kassanjohtaja Merja Jokinen. Suomen uhkarohkein yrittäjä tullaan palkitsemaan myös ensi vuonna.

uhkarohkeimmat

Riku Rantala vastaanotti Suomen uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon Porin SuomiAreenassa.Palkinnon hänelle jakoi yrittäjä Jethro Rostedt sekä SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen

 

 

Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa

Työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan joko työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha voi olla joko ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Kansaneläkelaitos huolehtii perusturvan eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen maksamisesta. Työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana.

Kelan maksamat työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat noin 702 € kuukaudessa. Ansiopäiväraha määräytyy työttömyyttä edeltävän ansiotason tai vakuutustason mukaan. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kerryttää eläkettä 1,5 % alle 63-vuotiailla. Kelan maksamista työttömyysetuuksista ei kerry eläkettä.

Työttömyysetuuksien maksaminen edellyttää, että hakija on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Hakijan tulee uusia työnhakunsa säännöllisesti työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla.

Työttömyysturvaa sääntelee vuonna 2002 annettu työttömyysturvalaki. Laki sisältää säännökset Suomessa asuvan työttömän työnhakijan työnhaun taloudellisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn ja paluun edellytysten parantamisen turvaamiseksi, korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.

Ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassan jäsenille

Pääsääntöisesti palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat ja yrittäjäkassat vakuuttavat yrittäjät. Kahden kassan jäsen ei voi olla samanaikaisesti. Työttömyyskassa kannattaa valita aina päätoimen mukaan. Jos henkilö toimii sekä yrittäjänä että palkansaajana voi hän valita kumpaan kassaan kuuluu. Tällöin vain toinen työ kerryttää oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa. Korvausaika on maksimissaan 500 työttömyyspäivää. Omavastuuaika on viisi arkipäivää.

Ansiopäivärahan ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään kuitenkin 100 päivää, jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös silloin, jos henkilö kieltäytyy työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttää palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana.

Vähennystä ei tehdä työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai palvelun keskeyttämisen perusteella, jos henkilö osallistuu palveluun 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana vähintään 40 päivän ajan ja hän saa tältä ajalta korotettua ansio-osaa.

Silloin, kun ansio-osan enimmäismaksuaikaa on lyhennetty, työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajalta. Yrittäjillä ei ole palkansaajien tavoin lisäpäiväoikeutta 500 päivän enimmäismäärän jälkeen.

Yrittäjän ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja yrittäjän vuosityötulon tai vakuutustason mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Perusosa on 1.1.2016 lähtien 32,68 euroa.

Päiväraha maksetaan korotettuna alle 18-vuotiaiden lasten huoltajille. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 5,27 e, kahdesta lapsesta 7,74 ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 euroa päivässä. Lisäksi yrittäjät voivat saada korotettua ansio-päivärahaa enintään 200 päivältä esim. työvoimapoliittiseen koulutukseen ja omaehtoiseen opiskeluun.

Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.

Laske jäsenmaksun ja päivärahan suuruus SYT:n nettisivujen laskureilla http://syt.fi/laskurit/

 

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

 

 

 

 

 

 

SYT-kassaan liittyi yli 4000 yrittäjää

Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla. SYT-kassaan liittyy jatkuvasti paljon uusia jäseniä, esimerkiksi alkuvuonna 2016 jo noin 1800 yrittäjää, viime vuonna SYT-kassaan liittyi yli 4 000 yrittäjää, joista suurin osa oli yksinyrittäjiä.

”Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana”, totesi Jyväskylässä 27.5.2016 pidetyssä SYT:n sääntömääräisessä kassan kokouksessa puheenjohtaja Juhani Hopsu.

Yrittäjien työttömyys on kuitenkin kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin.

”3-4 % kassan jäsenistä saa kuukausittain ansiopäivärahaa, mikä osoittaa selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan.” ”Vaikka yrittäjä kuinka uskoisi itseensä ja mahdollisuuksiinsa, hänen kannattaa varautua myös oman työttömyytensä varalle”, muistutti Hopsu

Yrittäjien työttömyys jatkoi kasvua, etuuksia maksettiin 24 % enemmän

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa maksoi työttömyysetuuksia vuonna 2015 lähes 15 milj. euroa eli noin 24 % enemmän kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 12 milj. €. Koko vuoden aikana etuuksia maksettiin 1760 jäsenelle.

”Etuusmaksatuksen nousu oli budjetoitua suurempi, selvensi Hopsu.

Työttömyys osui nimenomaan yksinyrittäjiin, ja Hopsu toikin esiin huolen yksinyrittäjien toimeentulosta työttömyysaikana.

”Suomessa on nykyisin jo yli 170 000 yksinyrittäjää. Esimerkiksi palvelualla toimivien yrittäjien asema ja tulotaso on heikentynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana, osaltaan arvonlisäveron korotuksen, mutta myös digitalisaation ja asiakaskunnan vähentymisen myötä. Silti vain noin 12 % suomalaisista yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan”.

"Kun yrittäjyyden merkitys korostuu entisestään juuri viime päiväisten Microsoft ja Talvivaara- tyyppisten uutisten jälkipuinnissa, niin yrittäjyyden aloittamiseen tarvitaan kannusteita, ei pelotteita. Työttömyyskassan jäsenyys on järkevä tapa riskien hallintaan", Hopsu kertoi.

Vuoden alussa yrittäjäksi on voitu lukea myös ns. kevytyrittäjät, eli yhä useammalla on mahdollisuus vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta.

”Nyt tarvitaan vielä uutta ajattelua sen suhteen, että yrittäjyys ja palkkatyö voisivat rinnakkain kerryttää vakuutuskautta ja toisaalta, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi”, sanoi Hopsu.

Kevytyrittäjä on itsensä työllistäjä, yrittäjä ilman omaa yritystä. Kevytyrittäjä hankkii itse toimeksiantajansa, tekee sovitut työt ja antaa laskutuksen hoidettavaksi siihen erikoistuneelle palveluntarjoajalle. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 50 000 kevytyrittäjää. Kevytyrittäjät ovat vuoden 2016 alusta lähtien olleet työttömyysturvalain mukaan yrittäjiä. Kevytyrittäjä voivat liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos he ottavat itsellensä YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulolla.

 

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Suomen Yrittäjät julkaisi viime viikolla PK-barometrin, jonka mukaan yhä useampi yrittäjä näkee tulevan vuoden kääntyvän parempaan suuntaan. Samaan aikaan kuitenkin usea yrittäjä on haastavassa tilanteessa ja yritystoiminnan pyörittäminen on veitsenterällä, jolloin kaikista mahdollisista ylimääräisitä maksuista tingitään. Yksi tinkimisen kohde voi olla myös työttömyyskassan jäsenyys ja jäsenmaksu, mitä me täällä työttömyyskassassa seuraamme huolestuneena.

Työttömyyskassan jäsenyys on kuitenkin riskinhallintaa, eli jos yritystoiminta pitää lopettaa kannattamattomana, niin kassa maksaa ansiopäivärahaa. Esimerkkinä mainittakoon, että 25 000 euron vuositulolla päiväraha on reilut 1300 euroa kuukaudessa, ja verovähennyskelpoinen jäsenmaksu on noin 508 euroa vuodessa. Eli mikäli kassan jäsen lopettaa yritystoiminnan, jäsenmaksu tuottaa moninkertaisesti takaisin sen summan, mitä kassaan on maksettu.

SYT:n jäsenistön työttömyysaste on noin 4 prosenttia, mikä on aika paljon pienempi kuin palkansaajilla. Emme odota tähän radikaalia muutosta tänä vuonna, kylläkin tasaista kasvua samalla kun uskomme talouden vauhdittuvan niin, että työttömyys kääntyy ensi vuonna laskuun. Tällä hetkellä maksamme työttömyysetuutta noin 1000 jäsenelle kuukaudessa, ja määrä on ollut hitaassa kasvussa, mikä isolta osalta on ollut selitettävissä jäsenmäärämme kasvulla.

Iso haasteemme on edelleen se, että monet yrittäjät eivät tunne kassajärjestelmää, ja kaupunkilegendoissa toistellaan, kuinka ”yrittäjällä ei ole mitään sosiaaliturvaa”. Eli jatkamme edelleen tiedottamista ja yrittäjien tavoittamista, jotta yhä useampi tiedostaisi SYT-kassan jäsenyyden tuoman turvan.

SYT-kassan voi liittyä netissä http://syt.fi/jaseneksi/liity-jaseneksi/

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Ovatko Pop Up- kaupat tulleet jäädäkseen?

Talouden tilanne näkyy monessa asiassa, mm. yrittäjien riskinsietokyvyssä ja –halusta. Ensimmäinen Iloinen keittiö- liikkeemme avattiin vuonna 2006 ja laajentuminen alkoi 2011. Tällöin avattiin toinen liike ja sitten vuosittain pari liikettä lisää.

Tänä vuonna liiketilatarjouksia on taas tullut yllin kyllin, mutta (erikois)kaupan haasteellisuudesta johtuen, emme ole tarjouksiin tarttuneet. Emme ole ainoita, sillä kauppakeskuksilla, ainakin uusilla, on pulaa vuokralaisista.

Avasimme erääseen kauppakeskukseen pop up- kaupan, joka palvelee asiakkaita marraskuusta tammikuuhun. Pop up- kauppoja taitaa olla siellä viitisen kappaletta. Kauppakeskus tulee näyttämään melko autiolta helmikuun alussa, kun pop up:it sulkevat ovensa.

Pop up- kauppa joulun aikaan antaa meille yrittäjille mahdollisuuden myydä tuotteitamme pienemmällä riskillä. Riskiämme pienentää myös se, että kauppaa hoitavat meillä jo töissä olevat henkilöt, jolloin vältymme myös rekrytointiriskiltä. Ja näin lyhyeksi aikaa hyvän henkilökunnan löytyminen olisikin vaikeaa.

Aika näyttää, onko pop-upien lisääntyminen tulevaisuuden suuntaus, pidentyneiden aukioloaikojen, kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosten ja nettikauppojen paineessa.

Hyvää Joulun odotusta,

Susan Äijälä
S&M Decor Oy / Iloinen Keittiö
SYT-kassan hallituksen varapuheenjohtaja

Iloinen Keittiö tarjoaa välineitä ja keinoja toteuttaa itseään ruoanlaiton, leivonnan ja sisustuksen maailmassa. www.iloinenkeittio.fi/

Iloinen Keittiö tarjoaa välineitä ja keinoja toteuttaa itseään ruoanlaiton, leivonnan ja sisustuksen maailmassa. www.iloinenkeittio.fi

 

Yrittäjien työttömyys kasvussa - etuuksia maksettiin 30 % enemmän

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) maksoi työttömyysetuuksia vuonna 2014 yli 12 milj. euroa eli noin 30 % enemmän kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 9,2 milj. €. Koko vuoden aikana etuuksia maksettiin 1481 jäsenelle.

”Etuusmaksatuksen nousu oli oletettua suurempi”, totesi Raumalla 22.5.2015 pidetyssä SYT:n sääntömääräisessä kassan kokouksessa uudelleen puheenjohtajaksi valittu Talousjuristien lakimies ja osakas Juhani Hopsu.

Työttömyys osuu nimenomaan yksinyrittäjiin, ja Hopsu toikin esiin huoleen ja epäkohdan yksinyrittäjien toimeentulosta verrattuna palkansaajiin.

”Esimerkiksi parturi-kampaajien asema ja tulotaso on merkittävästi heikentynyt muutaman viime vuoden aikana, osaltaan arvonlisäveron korotuksen, mutta myös asiakaskunnan vähentymisen myötä”.

Yrittäjät ovat Hopsun mukaan heikommassa asemassa kuin palkansaajat, ja tähän SYT-kassa vaatii seuraavalta hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä ja ratkaisuja.

”Yritystoimintaan liittyy aina riskejä, mutta pelko riskeistä ei saisi olla niin suuri, että se estää yritystoiminnan aloittamisen kokonaan. Myös työvoiman palkkaamisen pitäisi olla helpompaa, koska lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät PK-sektorille. Tämän potentiaalin hyödyntäminen toisi nopeasti 100 000 uutta työpaikkaa”, Hopsu muistutti.

Etuusmaksatuksen kasvu perustui osittain kassan lisääntyneeseen jäsenmäärään, mutta myös työttömyysturvalakiin tehtyihin muutoksiin sekä heikentyneeseen taloustilanteeseen. Yrittäjän työttömyysturvaan on viime vuosina tehty huomattavia parannuksia, mutta yrittäjän asema on edelleen heikompi kuin palkansaajan.

Vain noin 12 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan

Kassan kokouksessa kiinnitettiin huomiota ja huolta siihen, kuinka pieni osa yrittäjistä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta. SYT-kassaan liittyy jatkuvasti paljon uusia jäseniä, esimerkiksi alkuvuonna 2015 jo noin 2300 yrittäjää, mutta edelleen noin 300 000 yrittäjästä, perheenjäsenestä tai osa-omistajasta vain reilut 12 % on liittynyt työttömyyskassaan.

”Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana”, totesi Hopsu.

Yrittäjien työttömyys on kuitenkin kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin.

”3-4 % kassan jäsenistä saa kuukausittain ansiopäivärahaa, mikä osoittaa selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan. Ehdot etuuden saamiselle eivät SYT-kassan mukaan saa olla niin tiukat, että se muodostuu esteeksi kassaan liittymiselle, vaan kassajäsenyyden tulisi olla yhtä luonteva asia kuin palkansaajien keskuudessa. SYT-kassan mukaan etenkin yritystoiminnassa työllistyvien perheenjäsenten asemaa tulisi edelleen parantaa ja varmistaa ansioturvaan saaminen entistä kattavammin”, Hopsu täsmensi.

 

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

 

Työttömyysturvaa tulisi kehittää

Ansiopäivärahan kehittämisestä keskustellaan nyt laajasti. Asiantuntijaryhmä nosti esiin kysymyksen järjestelmän oikeutuksesta, koska kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta vain työttömyyskassan jäsenet saavat ansiopäivärahaa. Kassaan kuulumattomille maksetaan Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työryhmä ehdottikin, että kaikki palkansaajat kuulusivat ansiopäivärahan piiriin, mutta samalla 500 päivän enimmäisaikaa lyhennettäisi puoleen, jotta järjestelmän rahoitus katettaisi.

Tämä on se ydinasia, mikä erottaa palkansaajan ja yrittäjän ansiopäivärahan. Eli meillä yrittäjäkassassa valtio korvaa peruspäivärahan ja lapsikorotuksen, mutta ansio-osa maksetaan kassan jäseniltään keräämällä jäsenmaksulla. Eli se saa joka maksaa. Työryhmä ei sen vuoksi esityksessään puuttunutkaan yrittäjien työttömyysturvajärjestelmään, mutta toki muilla sisältömuutoksilla, kuten enimmäisajan kestolla, olisi vaikutuksia myös yrittäjäpuolelle. Rahoitus on juuri se syy, miksi yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat korkeammat kuin palkansaajakassoissa.

AY-liike torppasi aika tehokkaasti työryhmän ehdotukset. Pääargumenttina huomio, että enimmäisajan lyhentäminen johtaisi yhä useamman työttömän siirtymisen perusturvalle ja toimeentulo-ongelmiin. Samaan aikaan on kuitenkin todettu, että järjestelmää on kehitettävä. Yhtenä isona kehityskohteena on omaa työtä tekevien oikeus ansiopäivärahaan. Tällä hetkellä he eivät ole oikein palkansaajia eivätkä yrittäjiä, joten eivät voi myöskään työllään kerryttää oikeutta ansiopäivärahaan. Kaikki työ on kuitenkin arvokasta, ja yhä useammin työhistoriamme koostuu erilaisista jaksoista palkkatyötä, yrittäjyyttä, omaa työtä jne, joten niiden yhteensovittaminen työttömyysturvajärjestelmän kanssa on perusteltua.

Keskustelu on merkittävä avaus, ja keskustelu jatkunee eduskuntavaalien kynnyksellä ja hallitusneuvotteluissa.

Merja Jokinen, kassanjohtaja, SYT

SYT-kassaan liittyi lähes 5400 yrittäjää

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT -kassa) liittyi viime vuonna ennätysmäärä uusia jäseniä eli 5398 jäsentä. Edellisvuonna SYT-kassaan liittyi lähes 4700 yrittäjää. SYT-kassan jäsenmäärä on kasvanut yli 2000 jäsenen nettokasvulla viime vuosien aikana, jäsenmäärän ollessa nykyisin yli 24 000.

 -Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla", sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja viime vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset edesauttoivat jäsenmäärän kasvua.     

-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan. Yrittäjistä vain noin 12 % on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi, mainitsee Jokinen

Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäsenistä, jotka on vakuutettu väärin.

-Moni perheyrityksestä palkkaa saava maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa.

Päivärahan saajia 20 % enemmän

SYT-kassa maksoi viime vuonna päivärahoja 20 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa sai joulukuussa 667 jäsentä eli noin 2,75 % kassan jäsenistä kun vuotta aiemmin joulukuussa päivärahaa sai 485 jäsentä.

-Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa, päättää Jokinen.

Omasta mielestä palkansaaja, lain mukaan yrittäjä

Yrittäjän työttömyysturvan kannalta on tärkeää hahmottaa, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa.

Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen.

Yrittäjän on kuuluttava yrittäjäkassaan ja palkansaajan palkansaajakassaan, jotta voisi työttömänä saada ansiopäivärahaa. Ongelmatilanteita syntyy siitä, kun palkansaajana itseään pitävä henkilö onkin työttömyysturvalaissa määritelty yrittäjäksi. Palkansaajakassa ei maksa ansiopäivärahaa henkilölle, joka työttömyysturvan määritelmien mukaan on ollut yrittäjänä yli 18 kuukautta.

Valinta palkansaajakassan ja yrittäjäkassan välillä on tehtävä työttömyysturvalain pohjalta eikä esimerkiksi eläkevakuutuksen määritelmien mukaan. YEL -vakuutuksen piiriin kuuluvat mieltävät itsensä yleensä yrittäjiksi. TyEL-palkkaa nostavat voivat kuulua virheellisesti palkansaajakassaan, vaikka he työttömyysturvalain mukaan olisivatkin yrittäjiä.

Valitse oikea kassa

Yrittäjäkassaan voivat liittyä päätoimiset yrittäjät. Päätoimisia yrittäjiä ovat kaikki YEL- ja MYEL -vakuutetut, joilla eläkevakuutuksen vuosituloksi on valittu vähintään 8 520 euroa.

Yrittäjiksi katsotaan myös osa TyEL -vakuutetuista osakkaista ja perheenjäsenistä. Tällöin tarkastellaan omaa ja samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten omistusosuuksia siitä yrityksestä, jossa
työskentelee päätoimisesti. Omistusosuuden ja äänivallan lisäksi johtava asema ratkaisee onko työttömyysturvan kannalta yrittäjä vai palkansaaja ja mihin kassaan pitäisi kuulua.

Toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet

Johtavassa asemassa oleminen tarkoittaa työskentelyä toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenyyttä. Jos työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta omistaa itse vähintään 15 prosenttia, on työttömyysturvan kannalta yrittäjä. Samoin
yrittäjäksi katsotaan johtavassa asemassa oleva henkilö, joka ei itse omista osakkeita, mutta samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet omistavat vähintään 30 prosenttia osakkeista. Yrittäjäksi katsotaan myös johtavassa asemassa oleva
henkilö, jonka oma omistus on 5 prosenttia ja perheen 25 prosenttia eli oma ja perheen omitus on yhteenlaskettuna vähintään tuo 30 prosenttia.

Jos äänivalta ei ole saman suuruinen kuin omistusosuus, on äänivalta ratkaiseva. Vuosituloraja on sama kuin YEL -vakuutetuilla: palkkaa, jonka perusteella eläkevakuutusta maksetaan, täytyy nostaa vähintään 710 euroa kuussa eli 8520
euroa vuodessa.

Perheyrityksessä työssä ilman johtavaa asemaa

Työttömyysturvan kannalta henkilöt, jotka työskentelevät ilman johtavaa asemaa, voidaan myös katsoa yrittäjiksi. Tällöin oma omistus siitä yrityksestä, jossa työskentelee tavallisen palkansaajan asemassa, on oltava vähintään puolet. Myös perheen omistus voi olla ratkaiseva. Yrittäjäksi katsotaan myös henkilö, joka ei itse omista yrityksestä mitään eikä ole johtavassa asemassa, mutta puoliso omistaa yrityksestä puolet. Lisäksi perheen yhteenlaskettu, vähintään 50 prosentin
omistusosuus on ratkaiseva. Esimerkiksi jos työskentelee ilman johtavaa asemaa yrityksessä, josta itse omistaa 10 prosenttia ja puoliso 40 prosenttia, on työttömyysturvan kannalta yrittäjä. Palkkatulon alaraja on  8520 euroa vuodessa.

Jos työskentelet perheyrityksessä, kannattaa johtavan aseman ja omistusosuuksien pohjalta tarkistaa, oletko työttömyysturvan kannalta yrittäjä vai palkansaaja. Oikean kassan jäsenyys mahdollistaa, kaikken edellytysten täyttyessä, ansiosidonnaisenpäivärahan yritystoiminnan loppuessa.

Kuka voi liittyä yrittäjäkassaan

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva yrittäjä, jolla on vähintään 8 520 euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, TyEL).

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, jos hän

  • omistaa yksin
    vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa
  • omistaa yksin
    tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen
jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Lisätietoja: www.syt.fi

 

 

 

Yrittäjälläkin on oma työttömyyskassa – Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Ansiosidonnainen päiväraha ei ole vain palkansaajien yksinoikeus. Suomessa myös yrittäjät voivat kuulua työttömyyskassaan, joka maksaa työttömäksi jääneelle jäsenelleen ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. Suomessa on 32 työttömyyskassaa, joista kaksi on tarkoitettu päätoimisille yrittäjille. Työttömyyskassaan kuuluminen on vapaaehtoista, mutta kassojen yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaissa.

Jos työttömäksi jäänyt henkilö ei ole kassan jäsen, hän voi hakea peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. Peruspäivärahan suuruus on tänä vuonna 32,46 € per arkipäivä eli noin 698 euroa kuukaudessa.

Yrittäjä vai palkansaaja?

Yrittäjän työttömyysturvan kannalta on tärkeää hahmottaa, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei
omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta.
Erityisesti osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa.

Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen.

18 kuukauden jäsenyys- ja työssäoloehto

Yrittäjän pitää olla yrittäjäkassan jäsenenä vähintään 18 kuukautta ja työssäoloehdon on täytyttävä, jotta hän voi saada ansiosidonnaista päivärahaa. Jotta jäsenyysaika voidaan lukea työssäoloehtoon, yrittäjyyden tulee lain mukaan olla laajuudeltaan olennaista. Toiminnan laajuus on olennaista, kun yrittäjän lakisääteisen eläkevakuutuksen perusteena oleva työtulo (YEL-vakuutetuilla vahvistettu työtulo) on vähintään 8 520 €/vuosi.Eläkevakuutusmaksujen tulee myös olla maksettu.

Palkansaajakassanjäsen, joka ryhtyy yrittäjäksi ja liittyy kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittaessaan yrittäjäkassaan saa hyvityksenä kuusi kuukautta jäsenyysaikaa ja työssäoloehtoa. Tällöin yrittäjän päivärahaoikeus voi lyhyimmillään alkaa 12 kuukaudessa.

Sen lisäksi palkansaajakassasta siirtyvät yrittäjät on suojattu niin, että mikäli yrittäjän päivärahaoikeus ei ole vielä täyttynyt, voidaan hänelle maksaa palkkatyöhön perustuvaa päivärahaa eikä väliinputoamistilanteita synny.

Työttömyysturvaan parannuksia vuoden alusta lähtien

Vuoden 2013 alussa yrittäjän työttömyysturvaan tuli lakimuutoksia, jotka sisältää merkittäviä parannuksia yrittäjän ja tämän perheenjäsenen työttömyysturvaan. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on
lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä.

Perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän TyEL-vakuutetulle perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta, jos yritys on lomauttanut tai irtisanonut myös muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.

Yritystoiminnan uudelleen käynnistys myös helpottui, koska yritys saa jäädä kaupparekisteriin. Päivärahan saamiseksi nykyisin riittää, että yrityksen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on lopetettu, ja henkilö on tehnyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä sekä luopunut yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä.

Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautuakotipaikkakuntansa työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Paikallinen työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon työttömyydestä. Lausunto on työttömyyskassaa sitova.

Kuka voi liittyä yrittäjäkassaan

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva yrittäjä, jolla on vähintään 8 520 euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, TyEL).

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

  • on YEL- tai
    MYEL-vakuutusvelvollinen

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin
kuuluva henkilö, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 %
    tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän
    työskentelee johtavassa asemassa
  • omistaa yksin tai jos hänen
    perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa
taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan
yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön
yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Yrittäjä, liity SYT-kassan jäseneksi: http://www.syt.fi/index.php/fi/liittymislomake

Yrittäjät liittyvät vilkkaasti työttömyyskassaan

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT -kassa) liittyi viime vuoden aikana lähes 4700 yrittäjää, joista noin 2000 siirtyi palkansaajien työttömyyskassoista.

"Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla", sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan SYT -kassan jäsenmäärä ylitti alkuvuonna 22 000 jäsenen rajan.

”Suomessa on, laskutavasta riippuen, noin 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan työttömyysturvalain mukaan yrittäjiksi. Työttömyysvakuutus on kuitenkin vasta vain noin 13 % yrittäjistä.
On edelleen paljon yrittäjiä, jotka eivät tiedä koko ansioturvajärjestelmästä mitään. Meillä on suuri haaste tiedottaa asiasta”.

”Yrittäjät myös olettavat työttömyysvakuutuksen olevan kallis investointi, vaikkakin SYT-kassan alin jäsenmaksu on 46,24 euroa vuodessa ja se on kokonaan vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Jäsenmaksut ovat vuositasolla noin 0,5 - 1,5 prosenttia YEL-vakuutuksen vuosityötulosta tai TyEL-vuosipalkasta”, kertoo Jokinen

SYT-kassa on voinut useana vuonna peräkkäin alentaa jäsenmaksuaan, sillä yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään noin 3-4 prosentissa ja kassan jäsenmäärä on kasvanut vuosittain noin 2000 jäsenen nettolisäyksellä.

”Tulevaisuutemme näyttää hyvältä, taloutemme on kunnossa ja olemme vakavarainen työttömyyskassa”, lopettaa Jokinen

Kassaan voi liittyä osoitteessa www.syt.fi

 

Työttömyyspäiväraha nousee, jäsenmaksu laskee 2013

Eduskunta on vahvistanut 13.11.2012 lakimuutoksen, jonka myötä ansiopäivärahan perusosaan tehdään 1.1.2013 ylimääräinen 0,7 % korotus. Korotuksen arvioidaan vastaavan arvonlisäverokannan nousun vaikutusta elinkustannusindeksiin ja se on voimassa vuoden 2013 ajan. Kansaneläkeindeksin tarkistus nostaa perusosaa 2,8 %. Perusosa nousee siis yhteensä 3,5 %. Myös yrittäjän työttömyysetuudet nousivat saman verran. Peruspäivärahan korotus vaikuttaa suoraan ansioturvaan.

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2013 on 32,46 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3408,30 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %.

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka
suuruus yhdestä lapsesta on 5,24 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,69 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,92 €. Lain mukaan päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta palkasta.

Kassan jäsenmaksu laskee 1.1.2013

SYT-kassan jäsenet pääsevät ensi vuonna pienemmällä työttömyyskassan maksulla. Alimmillaan työttömyyskassan jäsenmaksu on ensi vuoden alusta lähtien 46,24 euroa vuodessa. Keskimääräinen vuosimaksu on 241,40 euroa,
kun työtulo (YEL, TyEL tai MYEL) on 20 000 euroa vuodessa.

Ansiosidonnaista työttömyysturvaa saadakseen yrittäjän tulisi vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa. Palkansaajakassat maksavat yrittäjille  ansiosidonnaista päivärahaa vain poikkeustapauksissa.

SYT-kassan vuosimaksun suuruus v. 2013 on 1,70 % työttömyysvakuutuksen perusteeksi valitun työtulon 5.800 euroa ylittäväs­tä osasta 25.000 euron työtuloon saakka ja sen ylimenevältä osalta 1,3 %. Jäsenmaksu on täysin vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.Jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta.

Yrittäjäkassan jäsenmaksut suhteessa palkansaajakassoihin

Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat korkeammat palkansaajakassoihin verrattuna, koska yrittäjän päivärahasta valtion osuus (n. 60 %) on peruspäivärahan (v.2013 32,46€) suuruinen, loppuosa eli kassan maksama omavastuuosa päivärahasta kerätään kassan jäsenmaksuilla.

Palkansaajapuolella valtio maksaa peruspäivärahan osuuden, palkansaajakassan maksama omavastuuosa päivärahasta on 5,5 %, ja muilta osin siitä vastaa työttömyysvakuutusrahasto eli TVR.

Työttömyyskassojen valvontaviranomainen Finanssivalvonta edellyttää, että yrittäjäkassoilla pitäisi omavaraisuusaste olla vähintään 250 %, mikä tarkoittaa kahden ja puolenvuoden kulujen määrää (omavastuu korvauskuluista ja hallintokulut). SYT-kassan omavaraisuusaste on tällä hetkellä 294 %.

 

Esimerkkejä työtulon vaikutuksesta päivärahaan ja jäsenmaksuun vuonna 2013.

Työtulo Jäsenmaksu €/vuosi  Päiväraha €/pv Päiväraha €/kk

8 520

46,24

32,46

697,89

10 000

71,4

34,88

749,92

12 000

105,4

38,78

833,84

14 000

139,4

42,27

908,84

15 000

156,4

44,02

946,34

16 000

173,4

45,76

983,84

18 000

207,4

49,25

1 058,84

20 000

241,4

52,74

1 133,84

22 000

275,4

56,23

1 208,84

25 000

326,4

61,46

1 321,34

28 000

365,4

66,69

1 433,84

30 000

391,4

70,18

1 508,84

32 500

423,9

74,54

1 602,59

35 000

456,4

78,9

1 696,34

40 000

521,4

87,62

1 883,84

45 000

586,4

92,37

1 985,91

50 000

651,4

96,24

2 069,25

60 000

781,4

104

2 235,91

70 000

911,4

111,75

2 402,58

80 000

1 041,40

119,5

2 569,25

85 000

1 106,40

123,38

2 652,58

90 000

1 171,40

127,25

2 735,91