kevytyrittäjä

Yrittämisen sietämätön keveys — kevytyrittäjä älä putoa tyhjän päälle

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan vuosi vuodelta.  Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta. Ehkä tunnetuin kevytyrittäjyyspalvelu Ukko.fi kertoo saavansa tuhat uutta asiakasta kuukausittain.

Kevytyrittäjistä on viime aikoina riittänyt puhetta, koska laki ei tunne kyseistä yrittäjyyden muotoa. Työttömyysturvassa kevytyrittäjien asema on kuitenkin lainsäädännöllä vahvistettu. Lähtökohtana että kaikki henkilöt, jotka eivät ole työ- tai virkasuhteessa, ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjät hankkivat omat työnsä itse ja hoitavat rahaliikenteen laskutusosuuskunnan kautta, joten työ- tai virkasuhdetta ei synny.

Monet laskutusosuuskunnat perivät laskutuksessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja, mutta tuore laskutuspalvelun tarjoaja Omapaja toimii toisin. Se tunnustaa että kyse on yritystoiminnasta, jolloin maksuista ei peritä työntekijöille kuuluvia maksuja. Omapaja myös kannustaa jäseniään ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen YEL:in, jotta omapajalaisille kertyy yrittäjien vakuutusturvaa. Ja mikäli YEL on vähintään 12 564 euroa vuodessa, niin silloin voidaan myös liittyä SYT-kassan jäseneksi ja kerryttää oikeutta yrittäjän ansiopäivärahaan.

Omapajan kehittämispäällikkö Heikki Karjalainen kertoo, että he haluavat olla muutakin kuin laskutuspalveluyritys, eli tarkoituksena on tukea Omapajan jäseniä kokonaisvaltaisesti pajayrittäjyysajatuksella, johon kuuluu laskutuksen lisäksi mm. vakuutusten järjestäminen. Monet kevytyrittäjiksi ryhtyneet ovat olleet aiemmin palkansaajia ja kuuluneet palkansaajien työttömyyskassaan. He näkevät työttömyysvakuutuksen tärkeänä, ja SYT-kassan jäsenyys tulee tällöin luontevana osana vakuutuspakettia.

Kevytyrittäjyys on upea työntekomuoto. Aiemmin ”oma työ” tai ”freelancerit” jäivät usein työttömyys- ja vakuutusturvan ulkopuolelle, mutta nyt yhä erilaisempi työ saadaan vakuutetuksi ja se kerryttää sosiaaliturvaa. Eivätkä muutokset kevytyrittäjyyteen jää, uskon että viiden vuoden päästä meillä on lisää erilaista etenkin digitaalisiin alustoihin perustuvaa työtä, ja sosiaaliturvaankin liittyvät vanhakantaiset rakenteet on saatu päivitettyä joustaviksi ja erilaiset, toinen toistaan mielenkiintoisemmat työntekotavat huomioiviksi.

Myös työttömyyskassojen pitää muuttua niin, että kassassa voidaan yhdistelmävakuuttaa erilaisia työntekomuotoja kun nyt rajaus menee palkansaajiin ja yrittäjiin ja vakuutus kertyy vain toisesta työstä. Meidän kaikkien tavoite on saada työttömyys- ja muu sosiaalivakuutus vastaamaan tämän ajan tarpeita.

Kannattaa muuten tutustua Omapajan palvelukonseptiin omapaja.com

 

hyvää kevättä,

Merja Jokinen

Kassanjohtaja

Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan.

SYT-kassaan liittyi yli 4000 yrittäjää

Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla. SYT-kassaan liittyy jatkuvasti paljon uusia jäseniä, esimerkiksi alkuvuonna 2016 jo noin 1800 yrittäjää, viime vuonna SYT-kassaan liittyi yli 4 000 yrittäjää, joista suurin osa oli yksinyrittäjiä.

”Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana”, totesi Jyväskylässä 27.5.2016 pidetyssä SYT:n sääntömääräisessä kassan kokouksessa puheenjohtaja Juhani Hopsu.

Yrittäjien työttömyys on kuitenkin kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin.

”3-4 % kassan jäsenistä saa kuukausittain ansiopäivärahaa, mikä osoittaa selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan.” ”Vaikka yrittäjä kuinka uskoisi itseensä ja mahdollisuuksiinsa, hänen kannattaa varautua myös oman työttömyytensä varalle”, muistutti Hopsu

Yrittäjien työttömyys jatkoi kasvua, etuuksia maksettiin 24 % enemmän

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa maksoi työttömyysetuuksia vuonna 2015 lähes 15 milj. euroa eli noin 24 % enemmän kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 12 milj. €. Koko vuoden aikana etuuksia maksettiin 1760 jäsenelle.

”Etuusmaksatuksen nousu oli budjetoitua suurempi, selvensi Hopsu.

Työttömyys osui nimenomaan yksinyrittäjiin, ja Hopsu toikin esiin huolen yksinyrittäjien toimeentulosta työttömyysaikana.

”Suomessa on nykyisin jo yli 170 000 yksinyrittäjää. Esimerkiksi palvelualla toimivien yrittäjien asema ja tulotaso on heikentynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana, osaltaan arvonlisäveron korotuksen, mutta myös digitalisaation ja asiakaskunnan vähentymisen myötä. Silti vain noin 12 % suomalaisista yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan”.

"Kun yrittäjyyden merkitys korostuu entisestään juuri viime päiväisten Microsoft ja Talvivaara- tyyppisten uutisten jälkipuinnissa, niin yrittäjyyden aloittamiseen tarvitaan kannusteita, ei pelotteita. Työttömyyskassan jäsenyys on järkevä tapa riskien hallintaan", Hopsu kertoi.

Vuoden alussa yrittäjäksi on voitu lukea myös ns. kevytyrittäjät, eli yhä useammalla on mahdollisuus vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta.

”Nyt tarvitaan vielä uutta ajattelua sen suhteen, että yrittäjyys ja palkkatyö voisivat rinnakkain kerryttää vakuutuskautta ja toisaalta, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi”, sanoi Hopsu.

Kevytyrittäjä on itsensä työllistäjä, yrittäjä ilman omaa yritystä. Kevytyrittäjä hankkii itse toimeksiantajansa, tekee sovitut työt ja antaa laskutuksen hoidettavaksi siihen erikoistuneelle palveluntarjoajalle. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 50 000 kevytyrittäjää. Kevytyrittäjät ovat vuoden 2016 alusta lähtien olleet työttömyysturvalain mukaan yrittäjiä. Kevytyrittäjä voivat liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos he ottavat itsellensä YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulolla.

 

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Kevytyrittäjyys ei ole peikko

Kevytyrittäjyys eli laskutusosuuskuntien kautta tehty työ on täyttänyt työttömyysturvassa yrittäjä-määritelmän vuoden 2016 alusta lähtien. Muutos on aiheuttanut huolta etenkin pienimuotoisten toimeksiantojen kohdalla, jotka lähtökohtaisesti ovat jatkossakin sivutoimista yritystoimintaa, mutta mietitäänpä mitä hyötyä muutoksesta voi olla.

Laskutusosuuskuntien kautta tehdään myös muuta kuin pienimuotoista työtä. Erään osuuskunnan edustajan mukaan heidän kauttansa työllistyvien keskiansio on 30 000-40 000 euroa vuodessa. Nyt he voivat vakuuttaa itsensä yrittäjän eläkevakuutuksen YEL:n kautta ja työstä kertyy sitten eläkettä. Samoin he voivat liittyä yrittäjän työttömyyskassaan ja saada oikeuden ansiopäivärahaa, mitä oikeutta heillä ei aiemmin ole ollut.

Aiemmin ansiopäivärahaa ovat saaneet ne, joilla päivärahaoikeus on kerrytetty joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla ennen laskutusosuuskunnan kautta työllistymistä, ja ansiopäivärahaa on voitu maksaa siihen perustuen, mikäli päivärahapäiviä on jäljellä.

Nyt kannustaisinkin kevytyrittäjiä ottamaan itselleen YEL-vakuutuksen ja liittymään yrittäjien työttömyyskassaan SYT:iin. Päivärahaoikeuden voi saada 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydelllä.

15 kuukauden jälkeen kassa voi maksaa päivärahaa toimeksiantojen välisiltä ajoilta. Päivärahan maksaminen edellyttää, että kevytyrittäjänä työskentelevä ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon ja hän lakkauttaa YEL-vakuutuksen työnhaun ajaksi. Päivärahakauden aikana voi etsiä uusia toimeksiantoja ja työtehtäviä, ja kun sellaisen saa, niin YEL-vakuutus tulee laittaa taas uudelleen voimaan.

Muutos on hyvä askel siihen suuntaan, että kaikki erilainen työ on vakuutuksenalaista työtä ja se kerryttää niin eläke- kuin ansiosidonnaista työttömyysturvaoikeutta.

Talvisin terveisin,

Merja Jokinen

Kassanjohtaja

Kevytyrittäjä voi nykyisin liittyä työttömyyskassaan. Liittymisen edellytyksenä on, että kevytyrittäjä ottaa itselleen YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 €/vuosityötulolla.

Kevytyrittäjä voi nykyisin liittyä työttömyyskassaan. Liittymisen edellytyksenä on, että kevytyrittäjä ottaa itselleen YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulolla.

Yrittäjämääritelmä laajenee – meneekö helpommaksi vai vaikeammaksi ?

Vuoden vaihteessa saamme lakimuutoksen yrittäjämääritelmästä. Tästä johtuen ja suoraviivaisesti oikoen ns. oma työ rinnastetaan yritystoimintaan. Muutos tarkoittaa sitä, että TE-toimisto arvioi jatkossakin, onko tämä tehty oma työ luonteeltaan sivutoimista vai päätoimista yritystoimintaa. Jos päätoimista, niin etuuden hakijalla ei ole oikeutta päivärahaan, jos taas sivutoimista, niin etuuden hakijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa niin että kalenterikuukauden yli 300 euron työtuloista puolet huomioidaan vähentävästi. TE-toimiston rooli on merkittävä ja edellyttää, että ratkaisu-/arviointikäytäntö on yhtenäinen ja johdonmukainen joka puolella Suomea.

Mikä sitten muuttuu? Muutos juontaa erityisten laskutusosuuskuntien kautta tehtävän, laskutettavan työn lisääntymiseen. Eli ihmiset ovat hankkineet itsellensä työtehtäviä, joista laskutus tehdään laskutusosuuskunnan kautta, ja tällöin työn tekijän ei tarvitse perustaa yritystä. Tällaista työtä kutsutaan työttömyysturvassa omaksi työksi. Ja kun tehdään omaa työtä, niin samaan aikaan voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli työtulot eivät ole suuremmat kuin päiväraha. Maksaminen on edellyttänyt, että hakija on aiemmin kerryttänyt päivärahaoikeuden joko palkkatyöllä tai yritystoiminnalla. Oma työ ei ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa, eikä sillä voi kerryttää ns. työssäoloehtoa, eli vakuutuskautta, joka edellytetään päivärahan maksamiseen (palkansaajilla 26 viikkoa, yrittäjillä 15 kuukautta).

Eli jatkossa jää nähtäväksi, mitä tälle porukalle tapahtuu. Millä kriteereillä TE-toimisto katsoo heidät sivutoimisiksi tai päätoimisiksi yrittäjiksi? Jos alkaa näyttää siltä, että heidät katsotaan usein päätoimisiksi yrittäjiksi, niin halukkuus näihin työtehtäviin vähenee. Kuitenkin kaikki työ on arvokasta ja ihmisiä pitäisi kannustaa kaikin keinoin työn tekoon. Toisaalta yrittäjämääritelmä avittaa siinä, että jatkossa tällä ns. omalla työllä voidaan kerryttää yrittäjäkassassa päivärahaoikeutta. Se taas edellyttää, että henkilö ottaa YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulotasolla.

Lisäinfoa tulevasta lakimuutoksesta voit lukea Suomen Yrittäjien nettisivulta: http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/etusivun-uutiset/suomen-yrittajat-lakimuutos-ei-heikenna-omassa-tyossa-tyollistyvien-tyottomyysturvaa

Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2015/20150094#idp173312

 

Merja Jokinen,

kassanjohtaja,

SYT-kassa

 

Merja Jokinen SYT.

Uusi yrittäjämääritelmä avittaa siinä, että jatkossa tällä ns. omalla työllä voidaan kerryttää yrittäjäkassassa päivärahaoikeutta. Se taas edellyttää, että henkilö ottaa YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulotasolla ja liittyy SYT:n jäseneksi.