freelancer

Yrittämisen sietämätön keveys — kevytyrittäjä älä putoa tyhjän päälle

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan vuosi vuodelta.  Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta. Ehkä tunnetuin kevytyrittäjyyspalvelu Ukko.fi kertoo saavansa tuhat uutta asiakasta kuukausittain.

Kevytyrittäjistä on viime aikoina riittänyt puhetta, koska laki ei tunne kyseistä yrittäjyyden muotoa. Työttömyysturvassa kevytyrittäjien asema on kuitenkin lainsäädännöllä vahvistettu. Lähtökohtana että kaikki henkilöt, jotka eivät ole työ- tai virkasuhteessa, ovat yrittäjiä. Kevytyrittäjät hankkivat omat työnsä itse ja hoitavat rahaliikenteen laskutusosuuskunnan kautta, joten työ- tai virkasuhdetta ei synny.

Monet laskutusosuuskunnat perivät laskutuksessa työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja, mutta tuore laskutuspalvelun tarjoaja Omapaja toimii toisin. Se tunnustaa että kyse on yritystoiminnasta, jolloin maksuista ei peritä työntekijöille kuuluvia maksuja. Omapaja myös kannustaa jäseniään ottamaan yrittäjien eläkevakuutuksen YEL:in, jotta omapajalaisille kertyy yrittäjien vakuutusturvaa. Ja mikäli YEL on vähintään 12 564 euroa vuodessa, niin silloin voidaan myös liittyä SYT-kassan jäseneksi ja kerryttää oikeutta yrittäjän ansiopäivärahaan.

Omapajan kehittämispäällikkö Heikki Karjalainen kertoo, että he haluavat olla muutakin kuin laskutuspalveluyritys, eli tarkoituksena on tukea Omapajan jäseniä kokonaisvaltaisesti pajayrittäjyysajatuksella, johon kuuluu laskutuksen lisäksi mm. vakuutusten järjestäminen. Monet kevytyrittäjiksi ryhtyneet ovat olleet aiemmin palkansaajia ja kuuluneet palkansaajien työttömyyskassaan. He näkevät työttömyysvakuutuksen tärkeänä, ja SYT-kassan jäsenyys tulee tällöin luontevana osana vakuutuspakettia.

Kevytyrittäjyys on upea työntekomuoto. Aiemmin ”oma työ” tai ”freelancerit” jäivät usein työttömyys- ja vakuutusturvan ulkopuolelle, mutta nyt yhä erilaisempi työ saadaan vakuutetuksi ja se kerryttää sosiaaliturvaa. Eivätkä muutokset kevytyrittäjyyteen jää, uskon että viiden vuoden päästä meillä on lisää erilaista etenkin digitaalisiin alustoihin perustuvaa työtä, ja sosiaaliturvaankin liittyvät vanhakantaiset rakenteet on saatu päivitettyä joustaviksi ja erilaiset, toinen toistaan mielenkiintoisemmat työntekotavat huomioiviksi.

Myös työttömyyskassojen pitää muuttua niin, että kassassa voidaan yhdistelmävakuuttaa erilaisia työntekomuotoja kun nyt rajaus menee palkansaajiin ja yrittäjiin ja vakuutus kertyy vain toisesta työstä. Meidän kaikkien tavoite on saada työttömyys- ja muu sosiaalivakuutus vastaamaan tämän ajan tarpeita.

Kannattaa muuten tutustua Omapajan palvelukonseptiin omapaja.com

 

hyvää kevättä,

Merja Jokinen

Kassanjohtaja

Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Ajatellaan esimerkiksi palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan.

Työttömyysturvaa yrittäjälle, osakkaalle ja yrittäjän perheenjäsenelle- paljonko jäsenyys maksaa?

Paljonko SYT-kassan jäsenyys maksaa?

Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. 

SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. SYT-kassan jäsenmaksu vuonna 2017 on noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus on 2,65 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.

Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-palkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 564 euroa.

Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 564–19 850.

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2017 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.  

Lue lisää www.syt.fi

 Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Jäsenmaksu €/vuosi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 564 14,94  179,25 39,73 854,20 157,60
15 000 20,32  243,80 43,98 945,57 248,97
18 000 26,94  323,30 49,22 1058,23 361,63
20 000 31,36  376,30 52,7 1133,05 436,45
25 000 42,4  508,80 61,42 1320,53 623,93
26 000 44,61  535,30 63,17 1358,16 661,56
30 000 53,44  641,30 70,15 1508,23 811,63
35 000 64,48 773,80 78,87 1695,71 999,11
40 000 75,52  906,30 84,62 1819,33 1122,73
45 000 86,56  1 038,80 88,49 1902,54 1205,94
50 000 108,65 1 303,80 92,37 1985,96 1289,36
60 000 119,69  1436,30 100,12 2152,58 1455,98
70 000 141,75 1 701,30 107,87 2319,21 1622,61
80 000 163,85 1 966,30 115,63 2486,05 1789,45
90 000 185,94 2 231,30 123,38 2652,67 1956,07

 

 

Työttömyysturvaa yrittäjälle, osakkaalle ja yrittäjän perheenjäsenelle- paljonko jäsenyys maksaa?

Paljonko SYT-kassan jäsenyys maksaa?

Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa. SYT-kassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. 

SYT-kassan jäsenmaksun vahvistaa Finanssivalvonta kassan esityksen pohjalta. SYT-kassan jäsenmaksu vuonna 2017 on noin 1,4 – 2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta. Jäsenmaksun suuruus on 2,65 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.

Uusi jäsen maksaa jäsenmaksun sen kuukauden alusta lukien, jonka kuluessa hän on liittynyt jäseneksi.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa.

Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL-, MYEL-työtulo, osaomistajan/yrittäjän perheenjäsenen TyEL-palkka) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 564 euroa.

Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 19 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 564–19 850.

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansio-osasta ja mahdollisesta lapsi­korotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2017 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päivä­palkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %. Työttömyyspäiväraha on veronalaista ansiotuloa.

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18 vuotta nuorempi lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.  

Lue lisää www.syt.fi

 Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2017

Työtulo €/vuosi Jäsenmaksu €/kuukausi Jäsenmaksu €/vuosi Päiväraha €/arkipäivä Päiväraha €/kuukausi Ans.pväraha vs. peruspväraha kk €/kuukausi
12 564 14,94  179,25 39,73 854,20 157,60
15 000 20,32  243,80 43,98 945,57 248,97
18 000 26,94  323,30 49,22 1058,23 361,63
20 000 31,36  376,30 52,7 1133,05 436,45
25 000 42,4  508,80 61,42 1320,53 623,93
26 000 44,61  535,30 63,17 1358,16 661,56
30 000 53,44  641,30 70,15 1508,23 811,63
35 000 64,48 773,80 78,87 1695,71 999,11
40 000 75,52  906,30 84,62 1819,33 1122,73
45 000 86,56  1 038,80 88,49 1902,54 1205,94
50 000 108,65 1 303,80 92,37 1985,96 1289,36
60 000 119,69  1436,30 100,12 2152,58 1455,98
70 000 141,75 1 701,30 107,87 2319,21 1622,61
80 000 163,85 1 966,30 115,63 2486,05 1789,45
90 000 185,94 2 231,30 123,38 2652,67 1956,07

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Vaatiiko yrittäjäksi ryhtyminen kohtuuttomasti rohkeutta?

Työmarkkinoilla viuhuu suuntaan jos toiseen, ja töitä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti – mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Yrittäjyyden glooriaa tarjotaan etenkin keinona ulos työttömyydestä ja siihen kehitellään myös erilaisia kannustimia.

Samaan aikaan saamme lukea kauhutarinoita yrittäjäksi ryhtymisen vaaroista ja miinakentistä. Esimerkkinä Hilkka Laikkon kirjoitus http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226887-ala-ryhdy-suomessa-yrittajaksi-kaikilla-ei-ole-sipilaa-appiukkona. Ja kyllä teksti normaalin ihmisen lamauttaakin. Kun tällaisia tarinoita lukee useampia, niin ei varmasti uskaltaudu yrittäjyyden polulle. Aika harmillista.

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kunnollisen liikeidean, tuotteen tai palvelun, joka käy kaupaksi. Ei riitä että itse tykkää omasta jutustansa. Sen lisäksi yrittäjyyteen liittyy velvoitteita. Palkkatyössä olevien osalta työnantaja hoitaa suuren osan velvoitteista, eli juuri ne asiat, joita jokaisen yrittäjän pitää hoitaa.

Yksinyrittäjän tai pienen yrityksen omistajan harteilla on valtava määrä byrokratian pyörittämistä, mikä vie aikaa varsinaisen busineksen pyörittämiseltä eikä siihen usein ole varaa palkata ulkopuolista. Näitä kysymyksiä yrittäjä joutuu pohtimaan ja tekemään kannattavuuslaskelmia, miten yritystoiminta parhaiten tuottaisi.

Yrittäjäksi ryhtymisen aidan madaltamista pohditaan juuri nyt (taas kerran). Pohdinnassa on esimerkiksi ajatus, että yritystoiminta voitaisiin katsoa aluksi sivutoimiseksi. Työttömyysturvan osalta tällä on iso merkitys. Tällöin yrittäjälle voitaisiin alussa maksaa työttömyyspäivärahaa yrittäjyyden aikana eikä se loppuisi y-tunnuksen hankkimiseen. Me SYT-kassassa liputamme tälle ajatukselle.

Myös SYT-kassan jäsenyys on edullinen ja helppo tapa hallita riskiä, jos yritystoiminta ei lähdekään lentoon. Välillä vaan pitää hakea sitä yrittäjyyden oikeaa muotoa ja kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin totesi joitain viikkoja sitten, niin yrittäjällä pitää saada olla oikeus epäonnistua.

SYT:n maksamalla työttömyyden aikaisella ansiopäivärahalla pärjää sen aikaa, kun taas viritellään uutta työllistymisen tapaa. Tässä voisi toivoa amerikkalaista ajatustapaa, eli jos yksi yritystoiminta ei onnistu, niin sitten yritetään toista. SYT-turva on juuri sitä varten, että elämä ja talous on jokseenkin turvattua sillä väliajalla.

 

Merja Jokinen

kassanjohtaja

SYT

 

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Yrittäjät turvaavat selustansa- iso joukko yrittäjiä yhä väärissä kassoissa

Yhä useampi yrittäjä vakuutta itsensä työttömyyden varalta. Pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat saaneet yrittäjät liittymään SYT:n jäseneksi. SYT-kassaan on liittynyt tänä vuonna jo yli 3300 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi yli 4000 yrittäjää.

Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Katsotaanko sinut yrittäjäksi? Tarkasta tilanteesi http://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/

Monet työttömyysturvassa yrittäjiksi luettavista henkilöistä on yhä jäseninä palkansaajakassoissa. Yrittäjä ei kuitenkaan saa tosi paikan tullen palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan.

He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on tänä vuonna vähintään 12 420 €/v.

Vuoden 2017 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla  12 564 €/v SYT:n jäsenmaksu on 14,94 €/kk.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Lue lisää: http://syt.fi/jaseneksi/

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

 

Yrittäjien työttömyyden kasvu taittumassa

Yrittäjien viime vuosina kasvanut työttömyys on taittumassa. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenten työttömyysaste nousi alkuvuonna yli neljään prosenttiin, kun vuonna 2015 työttömyysaste oli reilut kolme prosenttia. Tammi-syyskuussa SYT-kassaan saapui kuitenkin yli 20 % vähemmän ensimmäisiä päivärahahakemuksia.

Tilastokeskuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli syyskuun lopussa 7,7 prosenttia eli 0,8 prosenttiyksikköä matalampi kuin vuotta aiemmin. SYT:n jäsenten työttömyysaste oli syyskuussa 3,75 %.

”Yrittäjien ja palkansaajien työttömyydet eivät aina kulje ihan käsi kädessä, mutta me SYT-kassassa olemme nähneet uusien alkavien työttömyyksien laskun jo koko tämän vuoden. Saimme tammi-syyskuussa 2015 yhteensä 755 alkavaa päivärahahakemusta, kun vastaava luku tältä vuodelta on 581 hakemusta”, sanoo SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan yrittäjien työttömyysaste on yleensä alempi kuin yleinen työttömyys, mutta toisaalta yrittäjien työttömyys on usein pitkäkestoisempaa. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää.

”Kaiken kaikkiaan etuudenmaksatustilanne ei kuitenkaan näytä yhtä valoisalta, vaan kokonaismaksatuksessa etuudensaajia on kuutisen prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Tämä taas kertoo siitä, että ne jotka jäävät työttömiksi, pysyvät työttöminä jonkin verran pidempään kuin menneinä vuosina. Maksamme etuutta reilulle 900 jäsenellemme kuukaudessa, mikä sekin lukumäärä on parhaimmillaan ollut alkuvuodesta yli tuhat, sanoo Jokinen.

Iso joukko yrittäjiä yhä väärissä kassoissa

Suomessa on laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat ja vuoden alusta alkaen myös itsensä työllistäjät luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Silti yrittäjäkassoihin kuuluu vain noin 12 % Suomessa asuvista yrittäjistä.

Jokinen arvioi, että tuhansia työttömyysturvassa yrittäjiksi luettavista henkilöistä on yhä jäseninä palkansaajakassoissa. Yrittäjä ei kuitenkaan saa tosi paikan tullen palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan.

”Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäseniä ja yrityksen osakkaita, jotka ovat vakuuttaneet itsensä palkansaajien työttömyyskassoissa. Työttömyysturvassa yrittäjänä pidetään henkilöä, joka työskentelee yrityksessä, josta hän tai yhdessä perheensä kanssa omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään nykyisin myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa”, täsmentää Jokinen

Tietämättömyyden lisäksi yrittäjien liittymistä työttömyyskassoihin rajoittavat Jokisen mukaan asenteet. Moni yrittäjä ei suostu ajattelemaankaan työttömäksi jäämistä varsinkaan silloin, kun yritystoiminta sujuu hyvin.

”Silloin pitää kuitenkin vakuuttaa itsensä, kun kaikki menee hyvin. Silloin ei enää ehdi, kun alkaa mennä huonosti. Varautumiseen hyvinä aikoina pakottaa se, että yrittäjän on kuuluttava kassaan 15 kuukautta, ennen kuin hän saa oikeuden päivärahaan. Palkansaajalle riittää puoli vuotta.”, kertoo Jokinen

SYT-kassan jäsenmaksu on alimmillaan alle 15 €/kk. Lue lisää: www.syt.fi

 

Yrittäjien työttömyysaste on yleensä alempi kuin yleinen työttömyys, mutta toisaalta yrittäjien työttömyys on usein pitkäkestoisempaa. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää.

Yrittäjien työttömyysaste on yleensä alempi kuin yleinen työttömyys, mutta toisaalta yrittäjien työttömyys on usein pitkäkestoisempaa. SYT:n jäsenten keskimääräinen työttömyysaika on noin 220 päivää, kertoo Merja Jokinen

Yritystoiminta ei aina onnistu

Suomen Yrittäjien toimistusjohtaja Mikael Pentikäinen kirjoittaa Savon Sanomissa (http://www.savonsanomat.fi/paakirjoitukset/torstaivieras/Yritys-ei-aina-onnistu/858439)  arasta aiheesta eli yritystoiminnan epäonnistumisesta.

"Yritystoiminnan luonteeseen kuuluu riskinotto, ja riski joskus väistämättä realisoituu. Se on osa yrittämistä. Aina ei voi onnistua. Sitäkin tärkeämpää on, että yrittäjä saa uuden mahdollisuuden ja pääsee hyödyntämään oppia, jonka kriisi tai sen kolkuttelu antaa. Olisi suurta haaskausta, jos ei olisi uutta mahdollisuutta. Yhdysvalloissa pidetään normaalina tai jopa suotavana, että yrittäjän tielle on myös osunut konkurssi. Se kertoo rohkeudesta ja yrittäjähengestä", kirjoittaa Pentikäinen.

Työttömyys on kurja tilanne, joka voi kohdata ketä tahansa. Myös yrittäjä voi jäädä työttömäksi, jos yrityksen toiminta joudutaan lopettamaan vaikkapa vaikean globaalin taloustilanteen vuoksi.

SYT-kassan jäsenyys on yksi tapa hallita yrittäjyyden riskejä ja turvata toimeentulo työttömyyden sattuessa omalle kohdalla. Yritystoiminnassa kun ei voi koskaan tietää varmasti, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nykyinen taloustilanne käy siitä oivana esimerkkinä.

Yrittäjän kannattaa vakuuttaa itsensä työttömyyden varalle silloin, kun yrityksellä menee hyvin, koska ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeuttava jäsenyysaika SYT-kassassa on vähintään 15 kk. Jäsenmaksu alkaen alle 15 €/kk. Lue lisää SYT-kassan jäsenyydestä www.syt.fi

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Oletko yrittäjä, yrityksen osakas tai yrittäjän perheenjäsen? Oletko oikean kassan jäsen?

Työttömyysturvajärjestelmässä käytetty yrittäjän määritelmä ei aina ole yhtenevä muussa lainsäädännössä käytettyjen määritelmien kanssa. Esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät omistussuhteen prosenttiosuudet ovat työttömyysturvalaissa ja yrittäjän eläkelaeissa erisuuruiset.

Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat YEL- ja MYEL -vakuutettujen yrittäjien lisäksi tietyin edellytyksin yrityksessä työskentelevät TyEL-vakuutetut yrityksen osaomistajat sekä yrittäjän yrityksessä työskentelevät ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet. Kts: kuka on yrittäjä työttömyysturvassa http://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi luokitellun ei kannata kuulua palkansaajakassaan , koska palkansaajakassan jäsenyys ei kerrytä yrittäjän päivärahaoikeutta ja sen lisäksi jo ansaittu palkansaajan päivärahaoikeus päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta.

Lue lisää ja liity Suomen Yrittäjän Työttömyyskassan jäseneksi: www.syt.fi . Jäsenmaksu alkaen alle 15 €/kk.

 

Yrittäjäksi työttömyysturvassa katsotaan usein myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen,. Lue lisää http://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/

Mennäänkö vaikeamman kautta työpaikkojen luonnissa

Suomeen pitäisi luoda uusia työpaikkoja – paljon ja nopeasti. Muutama viikko sitten kuulimme mahdollisesta lakimuutoksesta, jonka mukaan työttömät haastateltaisiin kolmen kuukauden välein. Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 1,5 miljoonaa haastattelua/tapaamista vuodessa.

Esimerkiksi, jos vaikka yksi TE-toimiston virkailija pystyisi hoitamaan viisi tapaamista/haastattelua päivässä, vuositasolle se tarkoittaisi noin 1200 asiakaskontaktointia. Nopeasti laskettuna Suomeen tarvittaisiin tämä esityksen mukaisesti noin 1200 uutta TE-toimiston virkailijaa/työntekijää hoitamaan kyseiset haastattelut. Samaan sykkeeseen on tulossa muitakin työttömyysturvaan liittyviä lakimuutoksia, jotka työllistävät maksajia (Kelaa ja työttömyyskassoja) ja niiden käyttämien maksatusjärjestelmien suunnittelijoita, kevyesti arvioituna 1000 henkilötyövuotta.

Helsingin Sanomat kertoi 28.9.2016 hallituksen asettaman työllisyystyöryhmän suunnitelmista tai ennemminkin suunnitelmien umpikujasta. Suunnitelman mukaan työtön voisi menettää yhden päivän tuet kuukaudessa, jos hän ei olisi edellisten kolmen kuukauden aikana ollut töissä 18 tunnin ajan tai osallistunut vähintään viiden päivän aikana työvoimapoliittiseen palveluun. Jos työtön olisi aktiivinen seuraavien kolmen kuukauden aikana, hänen työttömyysturvansa palautuisi ennalleen seuraavaksi kolmeksi kuukaudeksi.

Työttömyysetuuden maksajien kannalta (Kela, Työttömyyskassat) tämä tarkoittaisi sitä, että hakemukset tulisivat manuaaliseen käsittelyyn ja tarkastuksia jouduttaisiin tekemään aiempaa enemmän, jolloin murtuisi työttömyysturvan maksajien automaattimaksatus. Eli taas tarvittaisiin uusia työntekijöitä, ehkä noin 1000 henkilötyövuotta varovasti arvioituna.

Hallituksen työryhmän tavoitteena on työllistää ansiosidonnaista työttömyysturvaa muuttamalla noin 8 000 työtöntä työnhakijaa. Ja aivan oikein, näillä yllä mainituilla muutoksilla saadaan tuosta tavoitteesta täytettyä jo lähes puolet, kun palkataan uusia työnvälittäjiä, etuudenmaksajia ja maksatusjärjestelmien suunnittelijoita. Ja jos jokainen uusi työnvälittäjä saisi sitten hommattua viisi työtöntä töihin, niin tavoite olisi saavutettu.

Ihan pakko on tässä yhteydessä tuoda esiin laskelma siitä, miten pk-yrittäjät voisivat tähän keitokseen vaikuttaa. Suomessa on noin 175 000 yksinyrittäjää, joista iso osa palkkaisi työntekijöitä, mikäli palkkaamiseen ei liittyisi niin paljon riskejä. Jos vaikkapa vain kolmasosa palkkaisi yhden työntekijän,  sillä luotaisiin 50 000 työpaikkaa. Onko tällä hetkellä järkevää panostaa ansiopäivärahan viilaamiseen, vai luotaisiinko pienyrittäjille edes hippusen verran paremmat mahdollisuudet, tai joitain helpotuksia, työvoiman palkkaamiseen?

Syksyisin terveisin,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

Suomen uhkarohkeimmiksi yrittäjiksi Madventuresin luojat

uhkarohkeimmat kolmikko

Suomen uhkarohkeimmat yrittäjät 2016: Riku Rantala, Elise Pietarila ja Tuomas Milonoff

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) järjesti kesäkuussa kilpailun, jossa etsittiin Suomen uhkarohkeinta yrittäjää tai yrittäjätiimiä. Kilpailun keulakuvana toimi yrittäjä ja mediapersoona Jethro Rostedt.

Kilpailuun tuli toista sataa ehdotusta. Eniten ehdotuksia perusteluineen sai, muun muassa Madventures- ja Docventures-televisiosarjoja tekevän, GimmeYaWallet Productions Oy:n yrittäjäkolmikko Riku Rantala, Tuomas Milonoff ja Elise Pietarila.  SYT:n palkintoraati valitsi kolmikon Suomen uhkarohkeimmiksi yrittäjäksi.

SYT:n kassanjohtaja Merja Jokisen mukaan kilpailun tarkoituksena oli löytää yrittäjiä tai yrittäjätiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.

”Kilpailuun tuli lukuisia hyvin perusteltuja ehdotuksia, mutta palkintoraatimme halusi tällä kertaa palkita yrittäjät, jotka ovat onnistuneet uusiutumaan ja luomaan jotain uutta suomalaiseen yrityselämään ja yhteiskuntaan”, sanoi Jokinen.

GimmeYaWallet Productions Oy:n kolmikon uusin projekti on Startup refugees-verkosto, jonka tarkoituksena on edistää turvapaikanhakijoiden nopeaa työllistymistä yritystoiminnan kautta. Startup Refugees muun muassa jakaa starttirahaa sekä järjestää mentorointia ja koulutusta sitä haluaville vastaanottokeskuksissa. Verkoston kautta on tähän mennessä perustettu 25 yritystä.

Riku Rantalan mukaan projekti on vasta aluillaan, mutta yhteistyötahoja on mukana jo yli 300 mm. Supercell, ME-säätiö, Yle, Maahanmuuttovirasto, Sitra ja Sisäministeriö.

”Mukaan on lähtenyt paljon eri tahoja, businessenkeleitä, viranomaisia, pienyrittäjiä niin kantasuomalaisia kuin maahanmuuttajia”,kertoi Rantala.

Rantala halusikin kiittää Startup refugees- verkostoon mukaan lähteneiden yhteisöjen lisäksi myös verkoston projektikoordinaattoria Camilla Nurmea.

”Camilla on yrittäjähenkeä vaikka muille jakaa”, Rantala kiitteli.

SYT jakoi Suomen Uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon nyt ensimmäistä kertaa. Palkinto luovutettiin Porin SuomiAreenassa. Palkinnon jakoi yrittäjä Jethro Rostedt sekä kassanjohtaja Merja Jokinen. Suomen uhkarohkein yrittäjä tullaan palkitsemaan myös ensi vuonna.

uhkarohkeimmat

Riku Rantala vastaanotti Suomen uhkarohkeimman yrittäjän palkinnon Porin SuomiAreenassa.Palkinnon hänelle jakoi yrittäjä Jethro Rostedt sekä SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen

 

 

SYT SuomiAreenassa 11.-13.7.2016

SuomiAreena järjestetään jälleen Porissa 11. – 15.7.2016. SYT on mukana SuomiAreenan kansalaistorilla ma-ke 11-13.7, telttapaikka nro. 50. Puheenvuorot MTV:n lavalla ma 11.7 klo 15-15.20, lavalla yrittäjä ja mediapersoona Jethro Rostedt, Suomen uhkarohkein yrittäjä sekä kassanjohtaja Merja Jokinen, ja ti 12.7 klo 12.40-13.00, lavalla yrittäjä Jarmo Laine sekä kassanjohtaja Merja Jokinen.

Tule vierailemaan SYT:n teltalla ja kuuntelemaan puheenvuorojamme. Maanantaina 11.7. julkistetaan Suomen uhkarohkein yrittäjä.

Kansalaistorin kartan löydät tästä.SuomiAreenaan ohjelmaan voit tutustua tästä.

SYT:n puheenvuorot MTV:n lavalla ma 11.7 klo 15-15.20 ja ti 12.7 klo 12.40-13.00

SYT:n puheenvuorot MTV:n lavalla ma 11.7 klo 15-15.20 ja ti 12.7 klo 12.40-13.00

Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa

Työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan joko työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha voi olla joko ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Kansaneläkelaitos huolehtii perusturvan eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen maksamisesta. Työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana.

Kelan maksamat työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat noin 702 € kuukaudessa. Ansiopäiväraha määräytyy työttömyyttä edeltävän ansiotason tai vakuutustason mukaan. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kerryttää eläkettä 1,5 % alle 63-vuotiailla. Kelan maksamista työttömyysetuuksista ei kerry eläkettä.

Työttömyysetuuksien maksaminen edellyttää, että hakija on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Hakijan tulee uusia työnhakunsa säännöllisesti työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla.

Työttömyysturvaa sääntelee vuonna 2002 annettu työttömyysturvalaki. Laki sisältää säännökset Suomessa asuvan työttömän työnhakijan työnhaun taloudellisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn ja paluun edellytysten parantamisen turvaamiseksi, korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.

Ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassan jäsenille

Pääsääntöisesti palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat ja yrittäjäkassat vakuuttavat yrittäjät. Kahden kassan jäsen ei voi olla samanaikaisesti. Työttömyyskassa kannattaa valita aina päätoimen mukaan. Jos henkilö toimii sekä yrittäjänä että palkansaajana voi hän valita kumpaan kassaan kuuluu. Tällöin vain toinen työ kerryttää oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa. Korvausaika on maksimissaan 500 työttömyyspäivää. Omavastuuaika on viisi arkipäivää.

Ansiopäivärahan ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään kuitenkin 100 päivää, jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös silloin, jos henkilö kieltäytyy työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttää palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana.

Vähennystä ei tehdä työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai palvelun keskeyttämisen perusteella, jos henkilö osallistuu palveluun 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana vähintään 40 päivän ajan ja hän saa tältä ajalta korotettua ansio-osaa.

Silloin, kun ansio-osan enimmäismaksuaikaa on lyhennetty, työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajalta. Yrittäjillä ei ole palkansaajien tavoin lisäpäiväoikeutta 500 päivän enimmäismäärän jälkeen.

Yrittäjän ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja yrittäjän vuosityötulon tai vakuutustason mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Perusosa on 1.1.2016 lähtien 32,68 euroa.

Päiväraha maksetaan korotettuna alle 18-vuotiaiden lasten huoltajille. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 5,27 e, kahdesta lapsesta 7,74 ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 euroa päivässä. Lisäksi yrittäjät voivat saada korotettua ansio-päivärahaa enintään 200 päivältä esim. työvoimapoliittiseen koulutukseen ja omaehtoiseen opiskeluun.

Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.

Laske jäsenmaksun ja päivärahan suuruus SYT:n nettisivujen laskureilla http://syt.fi/laskurit/

 

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

 

 

 

 

 

 

Omasta mielestäsi olet palkansaaja,lain mukaan oletkin yrittäjä

Työttömyysturvajärjestelmässä käytetty yrittäjän määritelmä ei aina ole yhtenevä muussa lainsäädännössä käytettyjen määritelmien kanssa. Esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät omistussuhteen prosenttiosuudet ovat työttömyysturvalaissa ja yrittäjän eläkelaeissa erisuuruiset. Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat YEL- ja MYEL -vakuutettujen yrittäjien lisäksi tietyin edellytyksin yrityksessä työskentelevät yrityksen osaomistajat sekä yrittäjän yrityksessä työskentelevät ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet.

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi luokitellun ei kannata kuulua palkansaajakassaan , koska palkansaajakassan jäsenyys ei kerrytä yrittäjän päivärahaoikeutta ja sen lisäksi jo ansaittu palkansaajan päivärahaoikeus päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy siten että hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 420 euroa vuodessa.

SYT-kassaan voi liittyä henkilö,  joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.

Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.

Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).

Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

Lue lisää ja liity SYT:n jäseneksi: www.syt.fi . Jäsenmaksu alkaen alle 15 €/kk.

syt_logo_11

 

SYT-kassaan liittyi yli 4000 yrittäjää

Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla. SYT-kassaan liittyy jatkuvasti paljon uusia jäseniä, esimerkiksi alkuvuonna 2016 jo noin 1800 yrittäjää, viime vuonna SYT-kassaan liittyi yli 4 000 yrittäjää, joista suurin osa oli yksinyrittäjiä.

”Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana”, totesi Jyväskylässä 27.5.2016 pidetyssä SYT:n sääntömääräisessä kassan kokouksessa puheenjohtaja Juhani Hopsu.

Yrittäjien työttömyys on kuitenkin kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin.

”3-4 % kassan jäsenistä saa kuukausittain ansiopäivärahaa, mikä osoittaa selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan.” ”Vaikka yrittäjä kuinka uskoisi itseensä ja mahdollisuuksiinsa, hänen kannattaa varautua myös oman työttömyytensä varalle”, muistutti Hopsu

Yrittäjien työttömyys jatkoi kasvua, etuuksia maksettiin 24 % enemmän

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa maksoi työttömyysetuuksia vuonna 2015 lähes 15 milj. euroa eli noin 24 % enemmän kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 12 milj. €. Koko vuoden aikana etuuksia maksettiin 1760 jäsenelle.

”Etuusmaksatuksen nousu oli budjetoitua suurempi, selvensi Hopsu.

Työttömyys osui nimenomaan yksinyrittäjiin, ja Hopsu toikin esiin huolen yksinyrittäjien toimeentulosta työttömyysaikana.

”Suomessa on nykyisin jo yli 170 000 yksinyrittäjää. Esimerkiksi palvelualla toimivien yrittäjien asema ja tulotaso on heikentynyt merkittävästi muutaman viime vuoden aikana, osaltaan arvonlisäveron korotuksen, mutta myös digitalisaation ja asiakaskunnan vähentymisen myötä. Silti vain noin 12 % suomalaisista yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan”.

"Kun yrittäjyyden merkitys korostuu entisestään juuri viime päiväisten Microsoft ja Talvivaara- tyyppisten uutisten jälkipuinnissa, niin yrittäjyyden aloittamiseen tarvitaan kannusteita, ei pelotteita. Työttömyyskassan jäsenyys on järkevä tapa riskien hallintaan", Hopsu kertoi.

Vuoden alussa yrittäjäksi on voitu lukea myös ns. kevytyrittäjät, eli yhä useammalla on mahdollisuus vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta.

”Nyt tarvitaan vielä uutta ajattelua sen suhteen, että yrittäjyys ja palkkatyö voisivat rinnakkain kerryttää vakuutuskautta ja toisaalta, että yritystoiminta voitaisiin katsoa sivutoimiseksi”, sanoi Hopsu.

Kevytyrittäjä on itsensä työllistäjä, yrittäjä ilman omaa yritystä. Kevytyrittäjä hankkii itse toimeksiantajansa, tekee sovitut työt ja antaa laskutuksen hoidettavaksi siihen erikoistuneelle palveluntarjoajalle. Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 50 000 kevytyrittäjää. Kevytyrittäjät ovat vuoden 2016 alusta lähtien olleet työttömyysturvalain mukaan yrittäjiä. Kevytyrittäjä voivat liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos he ottavat itsellensä YEL-vakuutuksen vähintään 12 420 euron vuosityötulolla.

 

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Ovatko ansiopäivärahapäätökset mielestäsi ymmärrettäviä?Osallistu ansiopäivärahapäätösten kehittämiseen

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö (Tyj) ylläpitää päätösmalleja, joita käytetään työttömyyskassojen antamien ansiopäivärahapäätösten pohjana. Päätösmallit uudistetaan vuosien 2015-2016 aikana.

TYJ kerää nyt palautetta ansiopäivärahapäätösten ymmärrettävyydestä. Vastaa verkkokyselyyn ja osallistu päätöstekstien kehittämiseseen.

Linkki verkkokyselyyn: https://docs.google.com/…/1lpR-yRlq_q0Tsr2oaoK38mM…/viewform

Kysely on avoinna 1.-31.3.2016.

Uudistuksen tavoitteena on tuottaa sellaisia ansiopäivärahapäätöksiä, jotka sisältävät asiakkaan kannalta keskeiset tiedot mahdollisimman helposti ymmärrettävässä muodossa.

Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry on työttömyyskassojen edunvalvonta- ja koulutusjärjestö sekä yhteistoimintaelin. Yhteisjärjestö kehittää työttömyysturvaa ja kassojen toimintaa sekä ylläpitää niiden tietotaitoa. Kaikki Suomessa toimivat 28 työttömyyskassaa ovat jäseninä Yhteisjärjestössä. Lisätietoja: www.tyj.fi

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan