Onko yrittäjällä työttömyysturvaa?

Yleisin käsityksen mukaan yrittäjällä  ei ole Suomessa minkäänlaista työttömyysturvaa. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä yrittäjällä on oikeus työttömyysturvaan siinä missä palkansaajallakin.

Voiko yrittäjä olla oikeasti työtön? Tähän on yksinkertainen vastaus: kyllä. Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän on täyttänyt yrittäjän 15kk työssäoloehdon ja on lopettanut yritystoimintansa todisteellisesti. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun yritys on myyty, asetettu konkurssiin, selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön yhtiömiesten kesken on tehty sopimus yhtiön purkamisesta.

Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksestaan, jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakko- ja työnantajarekisteristä ja jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä. Yritys saa jäädä kaupparekisteriin, joten yritystoiminnan uudelleenkäynnistys on nykyisin mahdollista.

Kassan jäsenelle ansiosidonnaista päivärahaa

Työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan joko työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha voi olla joko ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Kansaneläkelaitos huolehtii perusturvan eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen maksamisesta. SYT-kassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiosidonnaisena päivärahana.

Kelan maksamat työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat noin 705 € kuukaudessa. Ansiosidonnainen päiväraha määräytyy työttömyyttä edeltävän ansiotason tai vakuutustason mukaan. Halutessasi voit laskea ansiosidonnaisen päivärahasi suuruuden kotisivujemme laskureilla http://syt.fi/laskurit/.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa. Korvausaika on maksimissaan 500 työttömyyspäivää eli ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan melkein kaksi vuotta. Omavastuuaika on viisi arkipäivää. Päivärahat ovat veronalaista tuloa.

Työttömyysetuuksien maksaminen edellyttää, että hakija on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Hakijan tulee uusia työnhakunsa säännöllisesti työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla.

Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua. SYT-kassan jäsenyys on helppo tapa varmistaa oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua. SYT-kassan jäsenyys on helppoa riskienhallintaa.

 

Kevytyrittäjä voi pudota tyhjän päälle työttömyysturvassaan

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan. Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta.

Työttömyysturvajärjestelmässä kyse on kuitenkin ns. omasta työstä, joka ei kerrytä oikeutta työttömyyspäivärahaan, koska työtä ei tehdä yrittäjäasemassa eikä työntekijänä.

– Jos kevytyrittäjä on ollut palkansaaja ja saa nyt työttömyysetuuden palkansaajan työttömyyskassasta, jatkuu päivärahan saaminen pääsäännön mukaan osittain soviteltuna päivärahana jonkin aikaa. Pidemmällä tähtäimellä kevytyrittäjän olisi syytä selvittää oma tilanteensa, ettei hän menetä työttömyysturvaoikeuttaan, muistuttaa SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

Hänen mukaansa tässä on vähän kaksinainen tilanne.

– Jos henkilöllä jo on oikeus työttömyysturvaan, niin sitä ei pääsääntöisesti menetä kevytyrittäjyydellä. Toisaalta kevytyrittäjyystyö ei tuo siihen uutta turvaa.

– Jos taas henkilöllä ei ole aiempaa työttömyyskassataustaa, niin hän ei pääse minkään työttömyyskassan jäseneksi vain omaa työtä tekemällä laskutuspalvelussa, selvittää Jokinen.

SYT-kassa on huolissaan tilanteesta

Palkansaajakassan jäsenyysaika kerryttää työssäoloehtoa vain palkkatyöllä ja yrittäjäkassassa aikaa tulee vain yritystoiminnalla. ”Oma työ” ei kerrytä uutta työssäoloehtoa kummassakaan kassassa.

Jokisen mukaan tilanne on kevytyrittäjien kannalta epäreilu.

– Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan. Tämä ongelma pitäisi ratkaista nopeasti, sillä laskutuspalvelujen suosio on kasvanut nopeasti ja tänä päivänä näitä ns. kevytyrittäjiä on tuhansia.

Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan.

Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan.

Vapaus rulettaa

Yrittäjien mielestä ylivoimaisesti parasta yrittämisessä on siihen liittyvä vapaus. Testasimme asian kesäisellä kyselyllä, ja tulos osoittaa, että vapauden merkitys voittaa lukemattomat haasteet mennen tulleen. Yrittäjiähän jurppii loputon byrokratia ja työntekijöiden palkkaamisen hankaluus, mitkä myös syövät varsinaiselta yrittämiseltä aikaa.

Samalla kun valtiovarainministeriö ja Tilastokeskus ovat viime päivinä latoneet madonlukuja Suomen taloudesta pöytään, niin yrittäjät edelleen uskovat tulevaisuuteen ja ovat valmiita ehkä elämään vähän tiukemmalla vaikean ajan yli. Yrittäjien venymiskyky on huikeaa ja hyvä toimintamalli monistettavaksi muuhunkin työelämään. Malli lienee myös vapaasti käytettävissä vaikkapa yhteiskuntasopimuksesta neuvoteltaessa.

Kesäähän on vielä jäljellä, mutta aamuviileiden hiipiessä on mukava muistella kesän kohokohtia. SYT-kassa osallistui Porissa Suomi-Areena tapahtumaan ensimmäistä kertaa, ja tapahtuman vetovoima kyllä imee. Teimme Porissa jossain määrin viihteellistä katugallupia teemalla ”ovatko kaikki yrittäjät rikkaita kroisoksia”? Aluksi näytti siltä, että vastaajista 60 % puolsi väitettä, mutta tapahtuman edetessä enää 40 % oli sitä mieltä. Tosiasiassahan suurin osa yrittäjistä on aika tavanomaiseen työntekijäporukkaan verrattavissa, tosin yrittäjien keskimääräinen tulotaso jää palkansaajista. Varsinainen haaste on eläköitymisvaihe, kun eläkemaksut on pitänyt yrittäjäuran aikana maksaa itse, niin jos siinä vaiheessa on säästellyt, niin eläke saattaa jäädä aika pieneksi, jopa koko eläkkeelle siirtymistä pitää siitä johtuen siirtää.

Myös työttömyyteen tai yritystoiminnan yllättävään loppumiseen on varaudutta aika huonosti. Me SYT-kassassa olemme kontaktoineet kymmeniä tuhansia yrittäjiä tämän vuoden aikana ja muistuttaneet asiasta. Työttömyyskassan jäsenyys on simppeli keino turvata oma ja perheen talous siinä tilanteessa. Aiomme edelleen jatkaa kontaktointia, joten olkaahan kuulolla !

merja ja koira

Merja Jokinen,

kassanjohtaja,

SYT-kassa

Suurin osa pk-yrittäjistä luottaa tulevaisuuteen - pelkoa on kuitenkin ilmassa

Yrittäjien tulevaisuuden näkymät ovat positiivisia, silti noin 40 % vastaajista on enemmän tai vähemmän huolissaan nykytilanteesta.

Tämä selviää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan SuomiAreenassa julkaistusta tutkimuksesta.

Investointihalut ovat hiipuneet

Tutkimuksen mukaan 66 % yrittäjistä kokee tilanteensa yrittäjänä juuri nyt joko erittäin tai melko positiivisena. Yrittäjien tulevaisuuden näkymät ovat myös valoisat, sillä 75 % yrittäjistä näkee tulevaisuuden erittäin tai melko positiivisena.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan johtaja Merja Jokisen mielestä tulos on suhteellisen hyvä.

– Yrittäjien tulevaisuuden usko on hieman parantunut kevään pk-yritysbarometrin tilanteesta, jolloin lähes joka kolmas pk-yrittäjä arvio suhdanteinen heikkenevän kuluvan vuoden aikana.

Tämä osoittaa yrittäjien sisukkaan ja työteliään asenteen. Toisaalta Suomi tarvitsee kasvuyrittäjiä, ja tätä ei tutkimuksen mukaan ihan riittävästi näy. Voimakasta kasvua hakee 8 % vastanneista. 45 % pyrkii kasvamaan mahdollisuuksien mukaan, mutta 45 % ei sitten laisinkaan.

Jokisen mukaan työvoiman palkkaamisen pitäisi olla helpompaa, koska lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät pk-sektorille.

– Kasvua pitäisi saada aikaiseksi, koska muuten eivät investoinnit käynnisty eivätkä yritykset lisää työvoimaa. Suomessa on yli 260 000 yritystä, joista noin 170 000 on yksinyrittäjiä. Mikäli yksinyrittäjistä puolet palkkaisia yhden työntekijän, toisi se helposti yli 80 000 uutta työpaikkaa, mainitsee Jokinen

Pelko sairastumisesta ja työttömyydestä huolestuttaa

Yrittäjien suurimmat tulevaisuuden huolenaiheet liittyvät sosiaaliturvan ympärille. 36 % vastaajista piti sairastumista eniten huolestuttavana asiana. Kolmasosa vastaajista piti velkaantumista ja konkurssia suurimpana uhkana.

Erityisen huolestuttavaa Jokisen mielestä on se, että yrittäjät ovat huonosti varautuneet sairastumiseen ja mahdolliseen työttömyyteen.

– Usein unohtuu, että yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) vuosityötulo vaikuttaa tulevan eläkkeen suuruuden lisäksi kaikkiin Kelan maksamiin etuuksiin. YEL-vakuutuksen vuosityötulo vaikuttaa mm. yrittäjän sairaus-, äitiys- ja työttömyyspäivärahaan. Myös työttömyyskassan maksama ansiosidonnainen päiväraha on sidoksissa yrittäjän YEL-työtuloon.

Mitä suurempi yrittäjän työtulo on, sitä parempi hänen eläke- ja sosiaaliturvansa on. Työtulon mukaan määräytyvät myös yrittäjän eläkeyhtiölle maksamat vakuutusmaksut.

– Osa yrittäjistä voi ajatella säästävänsä vakuutusmaksuista ja pitää näin työtuloaan liian alhaisena. Se ei kuitenkaan kannata, sillä pieni työtulo kostautuu huonompana sosiaaliturvana ja eläkkeenä, Jokinen muistuttaa.

Vaikka tutkimuksen mukaan yrittäjät pitävät työttömyyttä melko suurena uhkakuvana, silti vain noin 13 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan kun taas palkansaajista noin 70 % kuuluu johonkin kassaan.

Työttömyyskassan jäsenyys on helppoa riskienhallintaa

Merja Jokisen mukaan suurin syy on yksinkertaisesti tietämättömyys kassan olemassaolosta vaikkakin yrittäjien työttömyyskassa on ollut toiminnassa jo 20 vuotta.

– Yrittäjät ovat optimistista porukkaa. Jos yrittäjällä menee hyvin niin silloin työttömyysturva-asiat eivät kiinnosta häntä laisinkaan. Kun taas työttömyys on jo näköpiirissä, yrittäjä liittyy kassaan siinä toivossa, että hän saa heti oikeuden ansiosidonnaiseen. Useimmiten liittyminen tapahtuu liian myöhään, sillä yrittäjän pitää olla kassan jäsen vähintään 15 kk saadakseen ansiosidonnaista päivärahaa.

–Työttömyyskassaan kuulumattomat, niin yrittäjät kuin palkansaajat, saavat Kelasta työttömyysajalta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea noin 550 € nettona kuukaudessa. Sen lisäksi voi mahdollisesti saada toimeentulotukea sekä esim. asumistukea. Eli toimeentulo on tällöin äärimmäisen niukkaa. Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa vaikuttaa mahdollisen työttömyyskorvauksen suuruuteen, mainitsee Jokinen.

- Olemme juuri kuulleet Microsoftin hurjat henkilökunnan vähennysuutiset. Samalla porukkaa innostetaan yrittäjyyteen, mihin aina liittyy riskinsä. SYT-kassan jäsenyys on tässäkin tilanteessa oiva mahdollisuus yrittäjyyden kokeiluun ilman pelkoa tippumisesta ansioturvan ulkopuolelle.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) ja Innolink Research Oy teetti touko-kesäkuussa tutkimuksen yrittäjien tulevaisuuden näkymistä ja peloista Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää erityisesti sitä, miten pitkään jatkunut matalasuhdanne vaikuttaa yrittäjien tulevaisuudenuskoon, mielenrauhaan ja miten yrittäjät ovat varautuneet sairastumiseen, työttömyyteen ja eläkkeeseen.

Tutkimus toteutettiin Internet-ja puhelinkyselynä ja siihen vastasi yhteensä 2216 yrittäjää.

 

Kassanjohtaja Merja Jokinen ja kansanedustaja Maria Tolppanen (ps) keskustelivat yrittäjän tulevaisuuden näkymistä ja peloista.

Kassanjohtaja Merja Jokinen ja kansanedustaja Maria Tolppanen (ps) keskustelivat yrittäjän tulevaisuuden näkymistä ja peloista.

 

Lue lisää: www.syt.fi

 

Yrittäjien työttömyys kasvussa - etuuksia maksettiin 30 % enemmän

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) maksoi työttömyysetuuksia vuonna 2014 yli 12 milj. euroa eli noin 30 % enemmän kuin edellisvuonna, jolloin korvauksia maksettiin 9,2 milj. €. Koko vuoden aikana etuuksia maksettiin 1481 jäsenelle.

”Etuusmaksatuksen nousu oli oletettua suurempi”, totesi Raumalla 22.5.2015 pidetyssä SYT:n sääntömääräisessä kassan kokouksessa uudelleen puheenjohtajaksi valittu Talousjuristien lakimies ja osakas Juhani Hopsu.

Työttömyys osuu nimenomaan yksinyrittäjiin, ja Hopsu toikin esiin huoleen ja epäkohdan yksinyrittäjien toimeentulosta verrattuna palkansaajiin.

”Esimerkiksi parturi-kampaajien asema ja tulotaso on merkittävästi heikentynyt muutaman viime vuoden aikana, osaltaan arvonlisäveron korotuksen, mutta myös asiakaskunnan vähentymisen myötä”.

Yrittäjät ovat Hopsun mukaan heikommassa asemassa kuin palkansaajat, ja tähän SYT-kassa vaatii seuraavalta hallitukselta konkreettisia toimenpiteitä ja ratkaisuja.

”Yritystoimintaan liittyy aina riskejä, mutta pelko riskeistä ei saisi olla niin suuri, että se estää yritystoiminnan aloittamisen kokonaan. Myös työvoiman palkkaamisen pitäisi olla helpompaa, koska lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät PK-sektorille. Tämän potentiaalin hyödyntäminen toisi nopeasti 100 000 uutta työpaikkaa”, Hopsu muistutti.

Etuusmaksatuksen kasvu perustui osittain kassan lisääntyneeseen jäsenmäärään, mutta myös työttömyysturvalakiin tehtyihin muutoksiin sekä heikentyneeseen taloustilanteeseen. Yrittäjän työttömyysturvaan on viime vuosina tehty huomattavia parannuksia, mutta yrittäjän asema on edelleen heikompi kuin palkansaajan.

Vain noin 12 % yrittäjistä kuuluu työttömyyskassaan

Kassan kokouksessa kiinnitettiin huomiota ja huolta siihen, kuinka pieni osa yrittäjistä on vakuuttanut itsensä työttömyyden varalta. SYT-kassaan liittyy jatkuvasti paljon uusia jäseniä, esimerkiksi alkuvuonna 2015 jo noin 2300 yrittäjää, mutta edelleen noin 300 000 yrittäjästä, perheenjäsenestä tai osa-omistajasta vain reilut 12 % on liittynyt työttömyyskassaan.

”Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana”, totesi Hopsu.

Yrittäjien työttömyys on kuitenkin kassan jäsenten osalta maltillista verrattuna palkansaajien vastaaviin lukuihin.

”3-4 % kassan jäsenistä saa kuukausittain ansiopäivärahaa, mikä osoittaa selvästi, että yrittäjät pyrkivät kaikin keinoin jatkamaan yritystoimintaansa työttömyyden sijaan. Ehdot etuuden saamiselle eivät SYT-kassan mukaan saa olla niin tiukat, että se muodostuu esteeksi kassaan liittymiselle, vaan kassajäsenyyden tulisi olla yhtä luonteva asia kuin palkansaajien keskuudessa. SYT-kassan mukaan etenkin yritystoiminnassa työllistyvien perheenjäsenten asemaa tulisi edelleen parantaa ja varmistaa ansioturvaan saaminen entistä kattavammin”, Hopsu täsmensi.

 

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

Työttömyyskassan jäsenyys on ainoa tapa saada ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyden aikana

 

Yrittäjät turvaavat selustansa: SYT-kassaan yli 1700 uutta jäsentä

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan on tänä vuonna liittynyt jo yli 1700 yrittäjää. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi ennätysmäärä uusia jäseniä eli 5923 jäsentä. SYT-kassan kuuluu tällä hetkellä lähes 27 000 yrittäjää.

”Yrittäjien tulevaisuudenusko on viime vuosien aikana heikentynyt radikaalisti. Kevään pk-yritysbarometrin mukaan lähes joka kolmas pk-yritys arvioi suhdanteiden heikkenevän kuluvan vuoden aikana. Pitkään jatkunut matalasuhdanne sekä taloudellinen epävarmuus ovat saaneet yrittäjät liittymään työttömyyskassan jäseneksi”, sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Yrittäjien työttömyys kasvussa, päivärahan saajia 22 % enemmän

SYT-kassa maksoi viime vuonna työttömyyskorvauksia 22 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa maksettiin vuoden aikana 1481 jäsenelle.

Työttömyyspäivärahan saajien määrän kasvu on jatkunut myös alkuvuonna. Ansiosidonnaista päivärahaa sai helmikuussa 862 jäsentä eli noin 3 % kassan jäsenistä kun vuotta aiemmin helmikuussa päivärahaa sai 710 jäsentä.

”Lisääntynyt päivärahan saajien määrä johtuu yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista sekä kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa”, täsmentää Jokinen.

lisätietoa www.syt.fi

 

 

           

 

Työttömyysturvaa tulisi kehittää

Ansiopäivärahan kehittämisestä keskustellaan nyt laajasti. Asiantuntijaryhmä nosti esiin kysymyksen järjestelmän oikeutuksesta, koska kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua, mutta vain työttömyyskassan jäsenet saavat ansiopäivärahaa. Kassaan kuulumattomille maksetaan Kelan peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Työryhmä ehdottikin, että kaikki palkansaajat kuulusivat ansiopäivärahan piiriin, mutta samalla 500 päivän enimmäisaikaa lyhennettäisi puoleen, jotta järjestelmän rahoitus katettaisi.

Tämä on se ydinasia, mikä erottaa palkansaajan ja yrittäjän ansiopäivärahan. Eli meillä yrittäjäkassassa valtio korvaa peruspäivärahan ja lapsikorotuksen, mutta ansio-osa maksetaan kassan jäseniltään keräämällä jäsenmaksulla. Eli se saa joka maksaa. Työryhmä ei sen vuoksi esityksessään puuttunutkaan yrittäjien työttömyysturvajärjestelmään, mutta toki muilla sisältömuutoksilla, kuten enimmäisajan kestolla, olisi vaikutuksia myös yrittäjäpuolelle. Rahoitus on juuri se syy, miksi yrittäjäkassojen jäsenmaksut ovat korkeammat kuin palkansaajakassoissa.

AY-liike torppasi aika tehokkaasti työryhmän ehdotukset. Pääargumenttina huomio, että enimmäisajan lyhentäminen johtaisi yhä useamman työttömän siirtymisen perusturvalle ja toimeentulo-ongelmiin. Samaan aikaan on kuitenkin todettu, että järjestelmää on kehitettävä. Yhtenä isona kehityskohteena on omaa työtä tekevien oikeus ansiopäivärahaan. Tällä hetkellä he eivät ole oikein palkansaajia eivätkä yrittäjiä, joten eivät voi myöskään työllään kerryttää oikeutta ansiopäivärahaan. Kaikki työ on kuitenkin arvokasta, ja yhä useammin työhistoriamme koostuu erilaisista jaksoista palkkatyötä, yrittäjyyttä, omaa työtä jne, joten niiden yhteensovittaminen työttömyysturvajärjestelmän kanssa on perusteltua.

Keskustelu on merkittävä avaus, ja keskustelu jatkunee eduskuntavaalien kynnyksellä ja hallitusneuvotteluissa.

Merja Jokinen, kassanjohtaja, SYT

Yrittäjät liittyvät joukolla työttömyyskassaan: SYT-kassaan lähes 6000 uutta jäsentä

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT -kassa) liittyi viime vuonna ennätysmäärä uusia jäseniä eli 5923 jäsentä. Edellisvuonna SYT-kassaan liittyi lähes 5400 yrittäjää. SYT-kassan jäsenmäärä on kasvanut yli 2000 jäsenen nettokasvulla viime vuosien aikana, jäsenmäärän ollessa nykyisin lähes 27 000.

 -Yrittäjät ovat viime vuosien aikana huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla", sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.     

-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan. Yrittäjistä vain noin 11 % on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi, mainitsee Jokinen

Jokisen mukaan Suomessa on tuhansia yrittäjien perheenjäseniä, jotka on vakuutettu väärin.

-Moni perheyrityksestä palkkaa saava maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa.

Päivärahan saajia 22 % enemmän

SYT-kassa maksoi viime vuonna päivärahoja 22 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Päivärahaa maksettiin vuoden aikana 1481 jäsenelle.

Ansiosidonnaista päivärahaa sai joulukuussa 864 jäsentä eli noin 3 % kassan jäsenistä kun vuotta aiemmin joulukuussa päivärahaa sai 667 jäsentä.

-Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa, täsmentää Jokinen.

 

Uskallatko yrittää ilman työttömyysturvaa? Työttömyyskassasta turvaa takaiskujen varalle

Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua, muistuttaa Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

Pitkään jatkunut matalasuhdanne on saanut entistä useamman palkkatyössä olleen miettimään yrittäjän taivalta. Moni on sille myös suunnannut, mutta saattanut samalla unohtaa, että työttömyysturva on kohtuullisin kustannuksin myös yrittäjien ulottuvilla.

”Varsinkaan palkkatyöstä yrittäjäksi siirtyvän ei kannata purkaa työttömyyden varalle kerran kudottua turvaverkkoa. Kun kassajäsenyyttä vaihtaa kolmen kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta, säilyy myös työttömyysturva katkeamattomana”, opastaa SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen.

Yrittäjän ei kannata jäädä palkansaajakassan jäseneksi, koska palkansaajakassan jäsenyys ei kerrytä yrittäjän päivärahaoikeutta ja sen lisäksi jo ansaittu palkansaajan päivärahaoikeus päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta.

Jos et ole ehtinyt liittyä heti, liity nyt, jotta katkos jää mahdollisimman lyhyeksi. Oikeutesi palkkatuloon perustuvaan päivärahaan säilyy enintään 18 kuukautta yritystoiminnan aloittamisesta ja oikeutesi yrittäjätuloon perustuvaan päivärahaan alkaa toimittuasi yrittäjänä SYT-kassan jäsenyysaikana vähintään 15 kuukautta, mainitsee Jokinen

Jos yrittäjä ilmoittaa YEL-tulonsa ihan minimiin, niin kyllä päivärahakin jää olemattomaksi”, SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen painottaa.

Jos yrittäjä ilmoittaa YEL-tulonsa ihan minimiin, niin kyllä päivärahakin jää olemattomaksi”, SYT:n kassanjohtaja Merja Jokinen painottaa.

 

YEL-työtulo on yrittäjän sosiaaliturva perusta

Yrittäjän sosiaaliturva on sidoksissa YEL-työtuloon, se ei ole pelkkä vanhuuseläkevakuutus. YEL-työtulon tasosta riippuvat niin sairaus- ja vanhenpain- kuin työttömyyspäivärahat. Tästä johtuen YEL-työtulo kannattaa mitoittaa realistiselle tasolle.

”YEL:n tärkeyttä saa uusille jäsenille jatkuvasti korostaa. Se on laskentaperuste jäsenmaksulle ja sitä kautta myös ansiosidonnaiselle päivärahalle. Jos yrittäjä ilmoittaa YEL-tulonsa työttömyysturvalain mukaiseen minimiin 8.520 €/v, niin kyllä päivärahakin jää olemattomaksi”.

”Ensi vuonna työttömyysturvaan oikeuttava minimivuosityötulo nousee vuonna 2013 säädetyn lakimuutoksen johdosta 12.326 euroon. Nyt kehottaisin kaikkia YEL-vakuutettuja yrittäjiä tarkistamaan ja nostamaan oman YEL-vakuutuksen vuosityötulotason vähintään 12.326 euroon”, selventää Jokinen.

Työttömyys voi yllättää monta tietä

Vaikka työttömyys voi tuntua yrittäjästä ensi kuulemalta kaukaiselta riskiltä, se voi osua kohdalle monestakin syytä.

Yrittäjyys voi loppua yrityksen tai oman osuuden myyntiin, yhtiön purkautumiseen, yritystoiminnan lopettamiseen, konkurssiin tai selvitystilaan. Joskus siihen pakottaa myös avioero. Nämäkin ovat riskejä, joista kassan jäsenyyttä miettiviä jaksetaan kerta toisensa jälkeen muistuttaa.

”Yrittäjä katsotaan työttömäksi, kun yritystoiminta on virallisesti päättynyt ja siitä on tehty asianmukaiset ilmoitukset eri rekistereihin ja eläkeyhtiöön. Nyt siihen onneksi riittää yritystoiminnan keskeyttämisilmoitus eli firman voi täydellisen lopettamisen sijasta jättää kaupparekisteriin ”, Jokinen kertoo.

Päivärahan maksaminen edellyttää TE-toimiston lausuntoa sekä vähintään 15 kuukauden (2014 18kk) säännöllistä yritystoimintaa ja kassan jäsenyyttä.

”Jos yrittäjällä ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo ja edullinen tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. Jos ajatellaan palkansaajapuolta, siellä liittoon tai työttömyyskassaan kuuluminen on todella arkinen asia, eikä se ole sen kummallisempi juttu yrittäjäpuolellakaan, täsmentää Jokinen.

Yli 26 000 yrittäjää on jo liittynyt SYT-kassan jäseneksi - liity sinäkin www.syt.fi

 

SYT-kassaan liittyi lähes 5400 yrittäjää

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT -kassa) liittyi viime vuonna ennätysmäärä uusia jäseniä eli 5398 jäsentä. Edellisvuonna SYT-kassaan liittyi lähes 4700 yrittäjää. SYT-kassan jäsenmäärä on kasvanut yli 2000 jäsenen nettokasvulla viime vuosien aikana, jäsenmäärän ollessa nykyisin yli 24 000.

 -Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla", sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja viime vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset edesauttoivat jäsenmäärän kasvua.     

-Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima. Palkansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan. Yrittäjistä vain noin 12 % on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi, mainitsee Jokinen

Jokisen mukaan Suomessa on paljon yrittäjien perheenjäsenistä, jotka on vakuutettu väärin.

-Moni perheyrityksestä palkkaa saava maksaa jäsenmaksuja palkansaajan tavoin, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta. Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa.

Päivärahan saajia 20 % enemmän

SYT-kassa maksoi viime vuonna päivärahoja 20 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa sai joulukuussa 667 jäsentä eli noin 2,75 % kassan jäsenistä kun vuotta aiemmin joulukuussa päivärahaa sai 485 jäsentä.

-Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa, päättää Jokinen.

Yrittäjän työttömyysturva paranee 2014 ja 2015

Yrittäjän työttömyysturvaa ollaan hallituksen esityksen mukaisesti parantamassa vuosina 2014 ja 2015.  Työttömyysturvaan ehdotetut muutokset perustuvat hallitusohjelmaan ja työmarkkinajärjestöjen keväällä 2012 sopimaan työurasopimukseen. Muutosten tavoitteena on lainsäädännön yksinkertaistaminen ja selkiyttäminen. Lisäksi muutoksilla lisätään työttömyysturvan kannustavuutta ja tavoitellaan nykyistä nopeampaa työllistymistä.

Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Mikäli muutosesitykset toteutuvat, niin yrittäjän turva paranee.

Ensi vuoden alusta lukien ns. työssäoloehdon ylimääräinen hyvityssääntö poistuu. Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtyvällä olisi oikeus 18 kuukauden palkansaajan jälkisuojaan riippumatta siitä, missä vaiheessa yritystoimintansa alkamisesta lukien hän siirtyy yrittäjäkassaan. Jälkisuoja alkaisi edelleen kulua siitä päivästä, jolloin päätoiminen yritystoiminta on alkanut.

Samaan aikaan tulisi voimaan muutos päivärahanhakijoilta vaadittavaan myyntivoiton selvitykseen. Mahdollista myyntivoittoa ei enää jaksotettaisi, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta tai yrityksen viimeisen täyden tilikauden taseen loppusumma on enintään 20.000 euroa (nykyisin 10.000 euroa).

Työttömyyden alkaessa asetetaan omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta etuutta. Omavastuuaika lyhenee vuodenvaihteessa seitsemästä (7) arkipäivästä (ma-pe) viiteen arkipäivään (5). Tämän lisäksi omavastuuaika asetetaan vuodenvaihteen jälkeen enintään kerran vuodessa.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksettaisiin nykyisen 500 päivän sijasta vain 400 päivältä, jos henkilön työhistoria on alle kolme vuotta. Ansiosidonnainen päivärahakausi lyhenisi 100 päivällä myös silloin, jos työnhakija kieltäytyisi ilman pätevää syytä työllistymistä edistävistä palveluista 250 ensimmäisen työttömyyspäivän aikana.

Yrittäjä, joka työttömänä saa ansiopäivärahaa, voi ensi vuonna tienata 300 euroa ilman että ansaittu työtulo vaikuttaa vähentävästi päivärahan määrään. Soviteltuun päivärahaan tulee siten 300 euron suojaosa. Kaikki työtunnit on silti selvitettävä edelleen työttömyyskassalle ja TE-toimistolle.

Muutokset vuoden 2015 alusta

Yrittäjän työssäolo- ja jäsenyysehto laskisivat esityksen mukaan vuoden 2015 alussa nykyisestä 18 kuukaudesta 15 kuukauteen.

Yrittäjän työssäoloehtoon liittyvä työtulon vähimmäismäärä on tällä hetkellä 710 euroa kuukaudessa. Työssäoloehdon täyttyminen vaatisi jatkossa, että vakuutettu työtulo on ollut vähintään 1.000 euroa kuukaudessa.

Yrittäjäkassan jäsenyyteen vaadittavan vuosityötulon vähimmäismäärä nousisi siten vuoden 2015 alusta nykyisestä 8.520 eurosta 12.000 euroon. Vuoden 2015 jälkeen yrittäjän vähimmäistyötulon määrää korotetaan vuosittain palkkakertoimella.

Lisäksi vuodesta 2015 alkaen olisi mahdollista laskea yhteen kaikki vakuutetut työtulot eri yritystoimista eli YEL-, MyEL ja TyEL -työtulot.

Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan seuraavista linkeistä: http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+90/2013&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+176/2013&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD

Lisätietoa yrittäjän työttömyysturvasta www.syt.fi

 

 

 

 

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan jäsenmaksu vuonna 2014

Finanssivalvonta on vahvistanut työttömyyskassalain 19§:n 1 momentin nojalla Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan vuoden 2014 jäsenmaksuksi 2 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta 25 000 euron tuloon saakka, jonka ylittävästä tulosta jäsenmaksu on 1,5 %.

SYT-kassan alin jäsenmaksu on vahvistetun laskukaavan mukaisesti 1.1.2014 alkaen 8.520€ työtulolla 54,40 €/vuosi. Jäsenmaksun voi maksaa, joko yhdessä tai neljässä erässä. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen yrittäjän henkilökohtaisessa tuloverotuksessa. Lisätietoja www.syt.fi

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2014.

Päiväraha maksetaan korotettuna alle 18-vuotiaiden lastenhuoltajille. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 5,27, kahdesta lapsesta 7,74 ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 euroa päivässä.

Työtulo Jäsenmaksu Päiväraha Päiväraha
€/vuosi €/vuosi €/arkipäivä €/kuukausi
8 520 54,4 32,66 702,19
10 000 84 34,88 749,92
11 000 104 37,15 798,73
12 000 124 38,89 836,14
14 000 164 42,38 911,17
15 000 184 44,13 948,80
17 000 224 47,61 1023,62
18 000 244 49,36 1061,24
20 000 284 52,85 1136,28
21 000 304 54,59 1173,69
22 000 324 56,34 1211,31
25 000 384 61,57 1323,76
28 000 429 66,8 1436,20
30 000 459 70,29 1511,24
32 500 496,5 74,65 1604,98
35 000 534 79,01 1698,72
40 000 609 87,73 1886,20
45 000 684 92,72 1993,48
50 000 759 96,6 2076,90
55 000 834 100,47 2160,11
60 000 909 104,35 2243,53
65 000 984 108,23 2326,95
70 000 1 059,00 112,1 2410,15
75 000 1 134,00 115,98 2493,57
80 000 1 209,00 119,85 2576,78
85 000 1 284,00 123,73 2660,20
90 000 1 359,00 127,61 2743,6

 

Yrittäjäkassan jäsenmaksut suhteessa palkansaajakassoihin

Yrittäjäkassan jäsenmaksut ovat korkeammat palkansaajakassoihin verrattuna, koska yrittäjän päivärahasta valtion osuus (n. 60 %) on peruspäivärahan (v.2014 32,66€) suuruinen, loppuosa eli kassan maksama omavastuuosa päivärahasta kerätään kassan jäsenmaksuilla.

Palkansaajapuolella valtio maksaa peruspäivärahan osuuden, palkansaajakassan maksama omavastuuosa päivärahasta on 5,5 %, ja muilta osin siitä vastaa työttömyysvakuutusrahasto eli TVR. Lisäksi palkansaajakassojen saamat hallintoavustukset ovat selvästi suurempia kuin yrittäjäkassojen.

Työttömyyskassojen valvontaviranomainen Finanssivalvonta edellyttää, että yrittäjäkassoilla pitäisi omavaraisuusaste olla vähintään 250 %, mikä tarkoittaa kahden ja puolenvuoden kulujen määrää (omavastuu korvauskuluista ja hallintokulut).

Yhä useampi yrittäjä liittyy työttömyyskassaan

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT -kassa) on tämän vuoden aikana liittynyt ennätysmäärä uusia jäseniä eli yli 4500 jäsentä. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi lähes 4700 yrittäjää.

"Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla", sanoo SYT -kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokisen mukaan pitkään jatkunut matalasuhdanne ja vuoden alussa voimaan tulleet yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat edesauttaneet jäsenmäärän kasvua.

”Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Suhde palkansaajien ja yrittäjien välillä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piriin kuulumisessa on huima.

Palkansaajista noin 70 % prosenttia kuuluu johonkin työttömyyskassaan. Yrittäjistä vain noin 12 % on liittynyt työttömyyskassan jäseneksi, mainitsee Jokinen

Päivärahan saajia 17 % enemmän

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan Suomen työttömyysaste oli syyskuussa 7,6 %. SYT-kassa maksoi syyskuussa päivärahoja 17 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Ansiosidonnaista päivärahaa sai syyskuussa 639 jäsentä eli noin 2,75 % kassan jäsenistä.

”Tässä vaiheessa on vielä vaikea arvioida, johtuuko lisääntynyt päivärahan saajien määrä yleisestä taloustilanteesta, yrittäjän työttömyysturvaa parantaneista lakimuutoksista vai kassan jäsenmäärän kasvusta. Yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään 3-4 %. Tämä osaltaan kertoo sen, että yrittäjät eivät helpolla luovuta vaikeiden aikojen koittaessa”, päättää Jokinen.

Omasta mielestä palkansaaja, lain mukaan yrittäjä

Yrittäjän työttömyysturvan kannalta on tärkeää hahmottaa, katsotaanko henkilö yrittäjäksi vai palkansaajaksi. Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. Erityisesti osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen kannalta on tärkeää hahmottaa, ovatko he palkansaajia vai yrittäjiä, koska tällä perusteella määräytyy se, minkä työttömyyskassan jäsenenä he voivat itsensä vakuuttaa.

Henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa, voi saada työttömyysturvaa palkansaajakassasta vain niin sanottuna jälkisuoja-aikana, eli mikäli yritystoiminta lakkaa hyvin pian sen alkamisen jälkeen.

Yrittäjän on kuuluttava yrittäjäkassaan ja palkansaajan palkansaajakassaan, jotta voisi työttömänä saada ansiopäivärahaa. Ongelmatilanteita syntyy siitä, kun palkansaajana itseään pitävä henkilö onkin työttömyysturvalaissa määritelty yrittäjäksi. Palkansaajakassa ei maksa ansiopäivärahaa henkilölle, joka työttömyysturvan määritelmien mukaan on ollut yrittäjänä yli 18 kuukautta.

Valinta palkansaajakassan ja yrittäjäkassan välillä on tehtävä työttömyysturvalain pohjalta eikä esimerkiksi eläkevakuutuksen määritelmien mukaan. YEL -vakuutuksen piiriin kuuluvat mieltävät itsensä yleensä yrittäjiksi. TyEL-palkkaa nostavat voivat kuulua virheellisesti palkansaajakassaan, vaikka he työttömyysturvalain mukaan olisivatkin yrittäjiä.

Valitse oikea kassa

Yrittäjäkassaan voivat liittyä päätoimiset yrittäjät. Päätoimisia yrittäjiä ovat kaikki YEL- ja MYEL -vakuutetut, joilla eläkevakuutuksen vuosituloksi on valittu vähintään 8 520 euroa.

Yrittäjiksi katsotaan myös osa TyEL -vakuutetuista osakkaista ja perheenjäsenistä. Tällöin tarkastellaan omaa ja samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten omistusosuuksia siitä yrityksestä, jossa
työskentelee päätoimisesti. Omistusosuuden ja äänivallan lisäksi johtava asema ratkaisee onko työttömyysturvan kannalta yrittäjä vai palkansaaja ja mihin kassaan pitäisi kuulua.

Toimitusjohtajat ja hallituksen jäsenet

Johtavassa asemassa oleminen tarkoittaa työskentelyä toimitusjohtajana tai hallituksen jäsenyyttä. Jos työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta omistaa itse vähintään 15 prosenttia, on työttömyysturvan kannalta yrittäjä. Samoin
yrittäjäksi katsotaan johtavassa asemassa oleva henkilö, joka ei itse omista osakkeita, mutta samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet omistavat vähintään 30 prosenttia osakkeista. Yrittäjäksi katsotaan myös johtavassa asemassa oleva
henkilö, jonka oma omistus on 5 prosenttia ja perheen 25 prosenttia eli oma ja perheen omitus on yhteenlaskettuna vähintään tuo 30 prosenttia.

Jos äänivalta ei ole saman suuruinen kuin omistusosuus, on äänivalta ratkaiseva. Vuosituloraja on sama kuin YEL -vakuutetuilla: palkkaa, jonka perusteella eläkevakuutusta maksetaan, täytyy nostaa vähintään 710 euroa kuussa eli 8520
euroa vuodessa.

Perheyrityksessä työssä ilman johtavaa asemaa

Työttömyysturvan kannalta henkilöt, jotka työskentelevät ilman johtavaa asemaa, voidaan myös katsoa yrittäjiksi. Tällöin oma omistus siitä yrityksestä, jossa työskentelee tavallisen palkansaajan asemassa, on oltava vähintään puolet. Myös perheen omistus voi olla ratkaiseva. Yrittäjäksi katsotaan myös henkilö, joka ei itse omista yrityksestä mitään eikä ole johtavassa asemassa, mutta puoliso omistaa yrityksestä puolet. Lisäksi perheen yhteenlaskettu, vähintään 50 prosentin
omistusosuus on ratkaiseva. Esimerkiksi jos työskentelee ilman johtavaa asemaa yrityksessä, josta itse omistaa 10 prosenttia ja puoliso 40 prosenttia, on työttömyysturvan kannalta yrittäjä. Palkkatulon alaraja on  8520 euroa vuodessa.

Jos työskentelet perheyrityksessä, kannattaa johtavan aseman ja omistusosuuksien pohjalta tarkistaa, oletko työttömyysturvan kannalta yrittäjä vai palkansaaja. Oikean kassan jäsenyys mahdollistaa, kaikken edellytysten täyttyessä, ansiosidonnaisenpäivärahan yritystoiminnan loppuessa.

Kuka voi liittyä yrittäjäkassaan

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva yrittäjä, jolla on vähintään 8 520 euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, TyEL).

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, jos hän

  • omistaa yksin
    vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa
  • omistaa yksin
    tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen
jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Lisätietoja: www.syt.fi

 

 

 

Työttömyysturva ei ole vain palkansaajien yksinoikeus

Suomalaiset yrittäjät vakuuttavat itsensä yhä useammin työttömyyden varalta. Pelkästään Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan (SYT-kassa) liittyi viime vuoden aikana lähes 4700 yrittäjää, joista noin 2000
siirtyi palkansaajien työttömyyskassoista. Kasvu on jatkunut myös alkuvuonna. Alkuvuoden aikana SYT-kassaan on liittynyt yli 2400 uutta jäsentä.

"Yrittäjät ovat vähitellen huomanneet, että heilläkin on oikeus ja mahdollisuus lähes samantasoiseen työttömyysturvaan kuin palkansaajilla". Vuodenvaihteessa voimaan tulleiden lakimuutosten johdosta yrittäjät pääsevät entistä helpommin työttömyysturvan piiriin, sanoo SYT-kassan johtaja Merja Jokinen.

Jokinen on kuitenkin huolestunut tilanteesta, sillä Suomessa ontuhansia yrittäjiä, jotka eivät tiedä koko ansioturvajärjestelmästä mitään.

”Suomessa on, laskutavasta riippuen, noin 300 000 yrittäjää,koska yrittäjän perheenjäsenet ja osakeyhtiöiden TyEL-vakuutetut osakkaat luetaan usein työttömyysturvalain mukaan yrittäjiksi. Työttömyyskassan jäsenyys on kuitenkin vasta vain noin 12 % yrittäjistä - palkansaajista noin 70 % kuuluu työttömyyskassoihin.

Jokisen mukaan etenkin yrittäjän perheenjäsenen tulisi kiinnittää huomiota mihin kassaan hän kuuluu.

”Moni perheyrityksestä palkkaa saava perheenjäsen maksaa jäsenmaksuja palkansaajakassaan, mutta se järjestelmä ei tuo heille turvaa työttömyyden varalta.

Puolison yrityksessä työskentelevä on työttömyysturvassa myös yrittäjä, eivätkä palkansaajien työttömyyskassat maksa ansiosidonnaista työttömyysturvaa yrittäjälle muuta kuin poikkeustapauksissa”, kertoo Jokinen

Yrittäjän työttömyysturvaan parannuksia vuoden alusta lähtien

Vuoden 2013 alussa yrittäjän työttömyysturvaan tuli lakimuutoksia, jotka sisältää merkittäviä parannuksia yrittäjän ja tämän perheenjäsenen työttömyysturvaan. Työttömyysetuutta voidaan maksaa, kun yritystoiminta on lopetettu tai tietyin edellytyksin, kun yritystoiminnassa työllistynyt henkilö ei enää työskentele yrityksessä.

Perheyrityksessä työssä olevalle varsinaisen yrittäjän TyEL-vakuutetulle perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautusajalta, jos yritys on lomauttanut tai irtisanonut myös muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.

Yritystoiminnan uudelleen käynnistys myös helpottui, koskayritys saa jäädä kaupparekisteriin. Päivärahan saamiseksi nykyisin riittää,että yrityksen taloudellinen ja tuotannollinen toiminta on lopetettu, ja henkilö on tehnyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä sekä luopunut yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai ilmoituksen toiminnan keskeyttämisestä.

Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua kotipaikkakuntansa työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Paikallinen työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon työttömyydestä. Lausunto on kassaa sitova.

Jäsenmaksu mielikuvaansa edullisempi

SYT-kassa on voinut useana vuonna peräkkäin alentaa jäsenmaksuaan, sillä yrittäjien työttömyys on pysynyt pitkään noin 3-4 prosentissa ja kassan jäsenmäärä on kasvanut vuosittain noin 2000 jäsenen nettolisäyksellä.

”Yrittäjät olettavat työttömyyskassan jäsenyyden olevan kallis investointi, vaikkakin SYT-kassan alin jäsenmaksu on 46,24 euroa vuodessa ja se
on kokonaan vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Jäsenmaksut ovat vuositasolla noin 0,5 - 1,5 prosenttia YEL-vakuutuksen vuosityötulosta tai
TyEL-vuosipalkasta”, kertoo Jokinen.

Kuka voi liittyä yrittäjäkassaan

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassaan voi liittyä Suomessa vakituisesti asuva yrittäjä, jolla on vähintään 8 520 euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, TyEL).

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Lisätietoja www.syt.fi