Kuukausittainen arkisto: marraskuu 2016

Vaatiiko yrittäjäksi ryhtyminen kohtuuttomasti rohkeutta?

Työmarkkinoilla viuhuu suuntaan jos toiseen, ja töitä tehdään yhä enemmän yrittäjämäisesti – mitä ikinä sillä tarkoitetaankaan. Yrittäjyyden glooriaa tarjotaan etenkin keinona ulos työttömyydestä ja siihen kehitellään myös erilaisia kannustimia.

Samaan aikaan saamme lukea kauhutarinoita yrittäjäksi ryhtymisen vaaroista ja miinakentistä. Esimerkkinä Hilkka Laikkon kirjoitus http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/226887-ala-ryhdy-suomessa-yrittajaksi-kaikilla-ei-ole-sipilaa-appiukkona. Ja kyllä teksti normaalin ihmisen lamauttaakin. Kun tällaisia tarinoita lukee useampia, niin ei varmasti uskaltaudu yrittäjyyden polulle. Aika harmillista.

Yrittäjäksi ryhtyminen vaatii kunnollisen liikeidean, tuotteen tai palvelun, joka käy kaupaksi. Ei riitä että itse tykkää omasta jutustansa. Sen lisäksi yrittäjyyteen liittyy velvoitteita. Palkkatyössä olevien osalta työnantaja hoitaa suuren osan velvoitteista, eli juuri ne asiat, joita jokaisen yrittäjän pitää hoitaa.

Yksinyrittäjän tai pienen yrityksen omistajan harteilla on valtava määrä byrokratian pyörittämistä, mikä vie aikaa varsinaisen busineksen pyörittämiseltä eikä siihen usein ole varaa palkata ulkopuolista. Näitä kysymyksiä yrittäjä joutuu pohtimaan ja tekemään kannattavuuslaskelmia, miten yritystoiminta parhaiten tuottaisi.

Yrittäjäksi ryhtymisen aidan madaltamista pohditaan juuri nyt (taas kerran). Pohdinnassa on esimerkiksi ajatus, että yritystoiminta voitaisiin katsoa aluksi sivutoimiseksi. Työttömyysturvan osalta tällä on iso merkitys. Tällöin yrittäjälle voitaisiin alussa maksaa työttömyyspäivärahaa yrittäjyyden aikana eikä se loppuisi y-tunnuksen hankkimiseen. Me SYT-kassassa liputamme tälle ajatukselle.

Myös SYT-kassan jäsenyys on edullinen ja helppo tapa hallita riskiä, jos yritystoiminta ei lähdekään lentoon. Välillä vaan pitää hakea sitä yrittäjyyden oikeaa muotoa ja kuten Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinenkin totesi joitain viikkoja sitten, niin yrittäjällä pitää saada olla oikeus epäonnistua.

SYT:n maksamalla työttömyyden aikaisella ansiopäivärahalla pärjää sen aikaa, kun taas viritellään uutta työllistymisen tapaa. Tässä voisi toivoa amerikkalaista ajatustapaa, eli jos yksi yritystoiminta ei onnistu, niin sitten yritetään toista. SYT-turva on juuri sitä varten, että elämä ja talous on jokseenkin turvattua sillä väliajalla.

 

Merja Jokinen

kassanjohtaja

SYT

 

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Yrittäjät turvaavat selustansa- iso joukko yrittäjiä yhä väärissä kassoissa

Yhä useampi yrittäjä vakuutta itsensä työttömyyden varalta. Pitkään jatkunut matalasuhdanne ja yrittäjän työttömyysturvaa parantaneet lakimuutokset ovat saaneet yrittäjät liittymään SYT:n jäseneksi. SYT-kassaan on liittynyt tänä vuonna jo yli 3300 työttömyysturvalain mukaista yrittäjää. Viime vuonna SYT-kassaan liittyi yli 4000 yrittäjää.

Suomessa on kuitenkin laskutavasta riippuen yli 300 000 yrittäjää, koska yrittäjän perheenjäsenet, osakeyhtiöiden osakkaat luetaan useimmiten työttömyysturvalain mukaisiksi yrittäjiksi. Katsotaanko sinut yrittäjäksi? Tarkasta tilanteesi http://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/

Monet työttömyysturvassa yrittäjiksi luettavista henkilöistä on yhä jäseninä palkansaajakassoissa. Yrittäjä ei kuitenkaan saa tosi paikan tullen palkansaajakassasta työttömyyskorvausta, vaikka olisikin maksanut tunnollisesti maksunsa kassaan.

He voivat kuitenkin liittyä yrittäjäkassan jäseneksi, jos heidän YEL-, MYEL-työtulonsa tai osaomistajan ja perheenjäsenen TyEL-bruttopalkka on tänä vuonna vähintään 12 420 €/v.

Vuoden 2017 yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävällä vähimmäistyötulolla  12 564 €/v SYT:n jäsenmaksu on 14,94 €/kk.  Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa. Lue lisää: http://syt.fi/jaseneksi/

 

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

Kassan jäsenyys on ainoa keino ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan

 

Opimmeko jotain vaaleista?

Lumituisku on Helsingissä hellittänyt, tiet aurattu ja elämä jatkuu loskaa odotellessa. USA:n presidentinvaaleja märehdittiin koko 9/11 vai amerikkalaisittain 11/9. Ollako vai eikö olla huolissansa – siinä vasta kysymys!

Viestittikö koko vaalikampanja, että politiikka on rikki ja demokratia on rikki? Kyllä näin. Ja tähän voi listä että media on rikki.

Jos koskaan maailmassa, niin juuri nyt meillä on kaikki maailman kanavat käytettävissä, ihmiset suoltavat tekstiä päivittäin bittiavaruuksittain, mutta silti emme saaneet tai emme ymmärtäneet ihan oikeasti mitä amerikkalaiset ihmiset haluavat. Ihan sama juttu brexitin kanssa, ja silloin keskustelu koko EU:n olemassaolosta alkoi kirkastua vasta kun homma oli housuissa.

Onko media muuttunut liian ”elitistiseksi”, valitseeko media omista lähtökohdistaan sen mikä on mielenkiintoista ja mitä meille syötetään? Onko median keskittyminen johtanut siihen, että saamme samaa viestiä joka tuutista ja varsinainen journalistinen analyysi jää olemattomaksi?  Journalismikin on rikki.

Olisivatko vanhan maailman kirjeenvaihtaja-ikonit Aarne Tanninen ja Erkki Toivanen lyöneet ylävitosta vaalistudion lopuksi ja pohtineet kuinka vähillä yöunilla tässä on viimeinen vuorokausi pärjätty, sen sijaan että he olisivat syvään perehtymiseen ja briljanttiin analyysiin perustuen jo aiemmin nähneet mihin ollaan menossa. Mene ja tiedä.

Helsingin Sanomissa oli muutama viikko sitten juttu amerikkalaisesta pikkukaupungista, jossa hiilikaivos oli suljettu ja suuri osa asukkaista oli työttömänä. Trump oli kampanjan aikana luvannut, että kaivos avataan uudelleen ja kaikki palaa ennalleen. Ja tämä samaan aikaan kun Suomessa pohditaan kivihiilen kieltoa energismuotona. Tuo ei ollut yksittäistapaus, se on Amerikkaa, se olisi pitänyt osata yleistää.

Mitä jatkossa? Niin paljon kauhukuvia on maalattu Trumpista, että jos hän jättää muureja rakentamatta tai ihmisiä karkottamatta, hän yllättää positiivisesti. Hänellä on menestymiseväitä, toivokaamme että hän käyttää ne viisaasti.

Toki on syytä olla huolissaan protektionismin lisääntymisestä. USA on Suomen kolmanneksi suurin vientimaa, eli jos vienti tyrehtyy, se ilman muuta vaikuttaa suomalaiseen yrittäjään. Mutta muistakaamme vertauksena Venäjän tilanne: esimerkiksi matkailun osalta menetetyt turistivirrat saatiin paikattua muutamassa vuodessa, ja nyt turismi on merkittävästi monipuolistunut ja ylittänyt jo kokonaismäärässä aiemmat huippuvuodet.

lumisin terveisin,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

SYT

www.syt.fi

 

img_3218