Kuukausittainen arkisto: kesäkuu 2016

Kuka on Suomen uhkarohkein yrittäjä?

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa.

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin, Pohjoismaiden suurimpaan yrittäjyystapahtumaan (www.nbforum.com)

Suomen uhkarohkein yrittäjä-kilpailulla etsitään yrittäjiä ja yrittäjä-tiimejä, jotka ovat innovatiivisella ja uhkarohkealla toiminnallaan toteuttaneet omaa yritysideaansa, ulkopuolisten mielipiteistä piittaamatta.

Kilpailun järjestää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT). Suomen uhkarohkeimman yrittäjän valitsee nelihenkinen valintaraati. Kilpailun voittaja julkistetaan 11.7.2016 kesän SuomiAreena- tapahtumassa, MTV-lavalla klo 15 alkaen.  Lavalla on mukana myös kampanjan keulakuva Jethro Rostedt.

Kilpailuun voit osallistua: http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html

Katso kilpailun mainosvideo: https://www.youtube.com/watch?v=YP0JahZ-fGU

 

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä?

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä?Ilmianna hänet meille http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html

Yrittäminen on rohkeaa, joskus jopa uhkarohkeaa

Kilpailukykysopimus naulattiin viime viikolla, talous osoittaa virkoamista, sote etenee ja hallitus virittelee uutta keskustelua yritystoiminnan aloittamisen esteiden purkamisesta. Tämä voisi olla hyvä hetki myös yrittäjille ja mahdollisille tuleville yrittäjille ottaa rohkea askel yrittämiseen tai yritystoiminnan kasvattamiseen.

SYT-kassassa uusien työttömien määrä on ollut viime kuukausina laskussa kun verrataan viime vuoteen. Toisaalta kaikkien hakijoiden määrä ei ole laskenut, mikä kertoo siitä, että työttömyysjaksot kestävät pitempään. Keskimäärin kassan jäsenten työttömyys on vuoden vaihteen tilastojen mukaan kestänyt noin 200 päivää ja päivärahaa on maksettu kuukaudessa noin tuhannelle jäsenelle. Heille kaikille SYT-kassan jäsenyydestä on ollut merkittävä hyöty ja ansiopäiväraha on taannut kohtuullisen toimeentulon kun yritystoiminta on pitänyt lopettaa.

Jäsenyys SYT-kassassa on hyvä tapa hallita henkilökohtaista riskiä, mikä on hyvä huomioida yritystoimintaa suunnitellessa. Yrittäjä ei jää tyhjän päälle, jos yritystoiminta jostain syystä epäonnistuu.

Nyt herättelemme teitä kaikkia mukaan paljastamaan rohkeita, joka uhkarohkeita yrittäjiä kampanjasivustollamme. SYT:n kampanja pyörii nyt netissä osoitteessa www.yrittajaklinikka.fi 1.7.2016 asti. Kaikkien kilpailuun osallistuneiden kesken arvotaan lippu Nordic Business Forumiin. Katsokampanjavideoltamme monialayrittäjä Jethro Rostedtin ehdokas Suomen uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi.

Hyvää kesää,

Merja Jokinen

kassanjohtaja

 

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille osoitteessa http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin.

Kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä? Ilmianna hänet meille osoitteessa http://yrittajaklinikka.fi/fi/lomake.html ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin.

Työttömyysturvajärjestelmä Suomessa

Työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan joko työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha voi olla joko ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Kansaneläkelaitos huolehtii perusturvan eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen maksamisesta. Työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana.

Kelan maksamat työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat noin 702 € kuukaudessa. Ansiopäiväraha määräytyy työttömyyttä edeltävän ansiotason tai vakuutustason mukaan. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha kerryttää eläkettä 1,5 % alle 63-vuotiailla. Kelan maksamista työttömyysetuuksista ei kerry eläkettä.

Työttömyysetuuksien maksaminen edellyttää, että hakija on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Hakijan tulee uusia työnhakunsa säännöllisesti työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla.

Työttömyysturvaa sääntelee vuonna 2002 annettu työttömyysturvalaki. Laki sisältää säännökset Suomessa asuvan työttömän työnhakijan työnhaun taloudellisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn ja paluun edellytysten parantamisen turvaamiseksi, korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.

Ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassan jäsenille

Pääsääntöisesti palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat ja yrittäjäkassat vakuuttavat yrittäjät. Kahden kassan jäsen ei voi olla samanaikaisesti. Työttömyyskassa kannattaa valita aina päätoimen mukaan. Jos henkilö toimii sekä yrittäjänä että palkansaajana voi hän valita kumpaan kassaan kuuluu. Tällöin vain toinen työ kerryttää oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa. Korvausaika on maksimissaan 500 työttömyyspäivää. Omavastuuaika on viisi arkipäivää.

Ansiopäivärahan ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään kuitenkin 100 päivää, jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria. Enimmäismaksuajasta vähennetään 100 päivää myös silloin, jos henkilö kieltäytyy työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttää palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana.

Vähennystä ei tehdä työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytymisen tai palvelun keskeyttämisen perusteella, jos henkilö osallistuu palveluun 250 ensimmäisen päivärahapäivän aikana vähintään 40 päivän ajan ja hän saa tältä ajalta korotettua ansio-osaa.

Silloin, kun ansio-osan enimmäismaksuaikaa on lyhennetty, työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan peruspäivärahan suuruisena viimeisen 100 tai 200 päivän ajalta. Yrittäjillä ei ole palkansaajien tavoin lisäpäiväoikeutta 500 päivän enimmäismäärän jälkeen.

Yrittäjän ansiopäiväraha muodostuu perusosasta ja yrittäjän vuosityötulon tai vakuutustason mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Perusosa on 1.1.2016 lähtien 32,68 euroa.

Päiväraha maksetaan korotettuna alle 18-vuotiaiden lasten huoltajille. Lapsikorotus yhdestä lapsesta on 5,27 e, kahdesta lapsesta 7,74 ja kolmesta tai useammasta lapsesta 9,98 euroa päivässä. Lisäksi yrittäjät voivat saada korotettua ansio-päivärahaa enintään 200 päivältä esim. työvoimapoliittiseen koulutukseen ja omaehtoiseen opiskeluun.

Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.

Laske jäsenmaksun ja päivärahan suuruus SYT:n nettisivujen laskureilla http://syt.fi/laskurit/

 

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

 

 

 

 

 

 

Omasta mielestäsi olet palkansaaja,lain mukaan oletkin yrittäjä

Työttömyysturvajärjestelmässä käytetty yrittäjän määritelmä ei aina ole yhtenevä muussa lainsäädännössä käytettyjen määritelmien kanssa. Esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät omistussuhteen prosenttiosuudet ovat työttömyysturvalaissa ja yrittäjän eläkelaeissa erisuuruiset. Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat YEL- ja MYEL -vakuutettujen yrittäjien lisäksi tietyin edellytyksin yrityksessä työskentelevät yrityksen osaomistajat sekä yrittäjän yrityksessä työskentelevät ja samassa taloudessa asuvat perheenjäsenet.

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi luokitellun ei kannata kuulua palkansaajakassaan , koska palkansaajakassan jäsenyys ei kerrytä yrittäjän päivärahaoikeutta ja sen lisäksi jo ansaittu palkansaajan päivärahaoikeus päättyy, kun yritystoiminta on kestänyt yli 18 kuukautta.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy siten että hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 420 euroa vuodessa.

SYT-kassaan voi liittyä henkilö,  joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.

Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.

Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).

Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

Lue lisää ja liity SYT:n jäseneksi: www.syt.fi . Jäsenmaksu alkaen alle 15 €/kk.

syt_logo_11