Kuukausittainen arkisto: lokakuu 2015

Yrittäjän perheenjäsenen asemasta

Sosiaalinen media pursui toissa viikolla tarinoita yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvasta ja miten hankalaa asiointi TE-toimistossa on asian tiimoilta. Tällaiset tarinat ja keskustelut huolettavat meitä asiantuntijoita; niissä kerrotaan osat taustoista, mutta jotain jää pois, jolloin tarina saa vääristyneen lopputuleman.

Ilman että kertaan yksityiskohtaisetsi tarinaa, jossa perheenjäsenen edellytettiin täyttävän 12-sivuinen selvitys puolisonsa yrityksestä kun hän jäi omasta palkkatyöstään työttömäksi ja kuinka häntä painostettiin työllistymään perheyritykseen, niin korostan muutamaa perusasiaa.

Työttömyysturvalain säädökset yrittäjästä ja yrityksessä työllistymisestä ovat yksiselitteisiä. Perhesuhde yrittäjään ei tee kenestäkään työttömyysturvalain silmissä yrittäjää eikä mikään laki myöskään velvoita yrittäjää työllistämään perheenjäseniään missään tilanteessa. Perheenjäsen ei siis ole työttömyysturvassa yrittäjä, ellei hän työskentele perheyrityksessä.

Toinen asia on sitten se, että asia aina tutkitaan, kun ilmenee että perheenjäsen harjoittaa yritystoimintaa. Tästä TE-toimistoilla on toimintamalli. Selvittäminenhän sinänsä on perusteltavissa, tiedä sitten pitääkö lomakkeen olla 12-sivuinen… Mutta mikäli perheenjäsenen yrityksessä ei työllistytä, niin toiselle puolisolle/muulle perheenjäsenelle voitaisiin maksaa päivärahaa. Valitettavaahan tässä on se, että tämän asian selvittäminen vie aikaa, koska asiantuntijoita on vähän ja asioiden tutkimisessa lienee erilaisia käytäntöjä eri puolella maata.

Tämä asian vatvominen on harmillista, koska se antaa signaalin yritystoiminnan hankaluudesta ja kuinka silloin pitää pelätä etujen menettämistä lähes mielivaltaisesti. Eli selvästi este halukkuuteen aloittaa yritystoimintaa. TE-toimistoissa on monen asian osalta siirrytty kevennettyyn ilmoitusvelvollisuuteen ja toiminnan painopistettä on tarkoitus siirtää työnvälitykseen ennemminkin kun työttömyyteen liittyvien selvitysten tekemiseen. Hyvä niin. Tällöin olisi perusteltua, että yritystoiminnan selvittäminen annettaisi maksajan tehtäväksi, eli joko työttömyyskassalle tai kansaneläkelaitokselle. Ainakin meillä SYT-kassalla on rautainen ammattitaito asian hoitamiseen ja hakemusten käsittelyaika on vain muutama viikko, niin uskon vakaasti että tilanne hoituisi aika lailla rivakammin kun me kassat voisimme tehdä selvityksen ja ratkaista asian.

 

Merja Jokinen SYT. Helsinki 01. syyskuuta 2011.

Merja Jokinen,

kassanjohtaja,

SYT-kassa

Hallitus uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa

Työttömyysturvan leikkauksia valmistellut työryhmä on antanut ehdotuksensa työttömyysturvalakiin vuoden 2017 alussa tulevista muutoksista.

Ehdotuksen mukaan ansiopäivärahaa voitaisiin jatkossa maksaa enintään 400 päivän ajalta nykyisen 500 päivän sijaan. 58 vuotta täyttäneillä kesto säilyisi 500 päivänä. Niille henkilöille, joilla on alle kolmen vuoden työhistoria, voitaisiin maksaa ansiopäivärahaa enintään 300 päivältä. Lisäksi työttömyyden alussa asetettava korvaukseton omavastuuaika pitenisi viidestä päivästä seitsemään päivään. Ehdotuksen mukaan myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavan korotusosan taso laskisi ja pitkän työhistorian perusteella ei enää maksettaisi korotusosaa

Hallitus tavoittelee työllisyysasteen merkittävää nostoa. Hallitusohjelman mukaan hallitus uudistaa sosiaali- ja työttömyysturvaa tavalla, joka kannustaa työn nopeaan vastaanottamiseen, lyhentää työttömyysjaksoja, alentaa rakenteellista työttömyyttä ja säästää julkisia voimavaroja.

Lisätietoja: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-uudistaa-sosiaali-ja-tyottomyysturvaa

Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua. SYT-kassan jäsenyys on helppo tapa varmistaa oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua. SYT-kassan jäsenyys on helppo tapa varmistaa oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.

 

Minkälainen on yrittäjän julkisuuskuva?

Jokainen hallitus ja melkein jokainen poliitikko sanoo ääneen: ”Suomi tarvitsee lisää yrittäjiä ja yrityksiä”. Kuitenkaan mitään ei tapahdu. Yrityksiä syntyy, mutta ei siihen tahtiin kuin hallitukset toivovat. Miksi näin?

Yksi syy on varmasti siinä, ettei kaikista ole yrittäjiksi. Ehkä askel yrittäjyyteen lyhenee kun työpaikka menee alta ja muita työllistymiskeinoja ei ole näkyvissä. Korkeasti koulutettujen keskuudessa yrittäjyys ei ole ensimmäinen vaihtoehto työllistymiseen eikä yrittäjyydessä ole muutenkaan tarpeeksi imua. Johtuisiko tämä osaksi vääränlaisesta yrittäjän julkisuuskuvasta?

Jos esimerkiksi kysymme kadulla, mitä mieltä ihmiset ovat yrittäjistä? Usein kuulemme väitteen, että yrittäjähän on se rikas kroisos, joka asuu isossa talossa. Hän ajaa Mersulla tai Bemarilla. Hän harrastaa golfia, pukeutuu merkkivaatteisiin ja hän on aina hyvällä tuulella jne.

Täytyy kuitenkin muistaa, että suurin osa Suomen yrityksistä on yhden naisen tai miehen yrityksiä, missä yrittäjä tienaa (jos hyvin menee) oman palkkansa ja hän joutuu itse maksamaan omat sosiaalikulunsa eli hän maksaa lakisääteistä YEL-vakuutusta (Yrittäjäeläkettä). Tämän lisäksi hän maksaa kaikki muut liiketoimintaan kuuluvat vakuutukset, verot ja kulut. Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään.

Kun asiaa katsoo tältä kantilta, niin yrittäjä ehkä ei olekaan niin rikas. Hän ei välttämättä aja sillä Bemarilla, harrasta golfia, pukeudu merkkivaatteisiin, eikä hän edes hymyile koko ajan. Tavallisen palkannauttijan kun ei tarvitse ajatella sosiaaliturvansa kuluja. Hänhän on vaan töissä ja saa siitä palkkansa – työnantaja huolehtii hänestä. Yrittäjän pitää sopeuttaa tulot, menot, varat ja velat, jotta hän pystyisi huolehtimaan myös omasta sosiaaliturvastaan.

Jotta hallituksen kaavailemat uudet yritykset syntyvät niin Suomeen on luotava vahva pohja sille, ettei yrittäjä yhtäkkiä jää tyhjän päälle, jos hänen työt loppuvat tai hän sairastuu vakavasti. SYT (Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa) on viimeisten 20 vuoden aikana tehnyt valtavasti töitä yrittäjien sosiaaliturvan eteen ja niin teemme jatkossakin

SYT:ssa on tällä hetkellä 26.000 jäsentä mikä on hyvä luku, mutta suhteutettuna yrittäjien kokonaislukuun se on kuitenkin suhteellisen pieni. Miksiköhän näin?

Yrittäjä, joka on juuri perustanut uuden yrityksen, ei edes mieti että hänellä voisi mennä huonosti. Moni aloitteleva yrittäjä ajattelee, että hänen liikeideansa on niin timantti, ettei mikään voi estää menestystä, mainetta ja mammonaa. Tällöin SYT:n luoma turvaverkko tuntuu kaukaiselta ja mahdottomalta ajatukselta. Eihän yrittäjä voi jäädä työttömäksi. Fakta on kuitenkin se, että vain pienellä osalla yrityksestä menee todella hyvin. Mitä jos homma ei menekään niin kuin oppikirjoissa?

Kuka uskaltaa tai haluaa ajaa autoa ilman turvavöitä? Kuka uskaltaa kävellä kadun yli silmät peitettyinä? Tuskin kukaan, mutta yrittäjissä on monia, jotka luulevat ja uskovat, että heillä menee aina hyvin, koska he ovat tähänkin saakka pärjänneet.

Jospa palataan tuohon ensimmäiseen lauseeseen: Suomi tarvitsee lisää yrityksiä. Niitä syntyy varmasti, jos yrittäjillä on turvaverkkoja. Jos yrittäjä tietää, että hän voi elää suhteellisen hyvää elämää vaikka työt loppuu.

En ole pakottamisen puolestapuhuja, mutta olisiko politiikkojen syytä tarkistaa tilanne? Jos halutaan lisää yrittäjiä ja yrityksiä, niin turvankin pitäisi olla yrittäjillä kunnossa.

 

Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään.

Useimmiten yrittäjän oma sosiaaliturva on se asia, josta yrittäjä joutuu tinkimään. 

Christoffer Wiik

SYT- kassan hallituksen jäsen

Mediatoimisto Christoffer Wiik Oy

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Kuka on yrittäjä? Yrittäjän määritelmä ei aina ole itsestään selvä. Valtiolla on jopa neljä erilaista tapaa määrittää henkilölle yrittäjä-status.

Yrittäjien eläkevakuutuslaki (YEL) listaa ne henkilöt, jotka pitää vakuuttaa YEL:n mukaan. Yrittäjiä määritellään omaan malliin myös tapaturmavakuutuslainsäädännössä ja työttömyysturvalainsäädännössä. Lisäksi verottajalla on vielä neljäs tapa määritellä yrittäjänä pidettävät henkilöt. Yrittäjältä itseltään vaaditaan kyllä valppautta ottaa niistä kaikesta selvää.

Työttömyysturvalaissa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää. Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysvakuutus yleensä järjestää palkansaajakassan kautta.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä, jos hänen eläkevakuutuksen (YEL,MYEL, TyEL) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 326 euroa vuodessa.

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

  • on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja)

Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

  • omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen)
  • omistaa yksin tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa hän työskentelee ilman johtavaa asemaa (työntekijänä)

Perheenjäsen

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtava asema

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.

Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.

Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3-6).

Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiösopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

Lisätietoja www.syt.fi

 

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenyys maksaa alimmillaan alle 15 €/kk. Liity jäseneksi www.syt.fi