Kuukausittainen arkisto: syyskuu 2015

Yrittäjä voi kuulua väärään työttömyyskassaan

Mo­net yrit­tä­jät ovat pal­kan­saaja­kas­so­jen jä­se­niä, vaik­ka hei­dän pitäisi kuulua yrit­tä­jä­kas­saan. Väärän kassan jäseniä on ai­na­kin sa­to­ja, eh­kä jopa tu­han­sia. Vää­rien kas­so­jen jä­se­net mak­sa­vat jä­sen­mak­su­ja, mut­ta heil­lä ei ole pääsääntöisesti oi­keut­ta an­sio­si­don­nai­seen työt­tö­myys­tur­vaan.

Väärän kassan ongelma paljastuu ikävästi yleensä juuri silloin kun työttömyyskassasta haetaan apua. Erityisesti osaomistajat tai perheenjäsenet, jotka työskentelevät puolisonsa kokonaan omistamassa yrityksessä, eivät useinkaan miellä itseään yrittäjiksi. Henkilö voi siis olla TyEL-vakuutuksen piirissä, vaikka työttömyysturvassa hänet luokiteltaisiinkin yrittäjäksi.

Väärän kassan ongelmaan on törmätty myös Yleisessä työttömyyskassassa eli YTK:ssa. Ja tässä tapauksessa tuo y-kirjain tarkoittaa yleistä eikä yrittäjää, minkä moni voi helposti sekoittaa.

Parin viime vuoden tilaston mukaan YTK on tehnyt yrittäjyyden perusteella kielteisiä jäsenyyspäätöksiä noin 200 vuodessa. Yrittäjyyden perusteella erotetaan tai kirjataan eronneeksi myös noin 200 jäsentä vuodessa.

 – Suhteutettuna YTK-kassan suureen jäsenmäärään, lähes 350.000, nämä määrät ovat melko pieniä. Kuitenkin jokainen henkilö, joka jää ilman ansioturvaa siitä syystä, että on vakuuttanut itsensä väärässä työttömyyskassassa, on liikaa, sanoo Loimaalla työskentelevä YTK:n toimitusjohtaja, VT Auli Hänninen.

YTK:n liittymislomakkeessa kysytään tarkasti yritystoiminnasta, omistuksesta ja perheenjäsenen omistuksesta.

– Jos näihin kohtiin ilmoitetaan jotakin yritystoimintaan viittaavaa, selvitämme asiaa ennen jäsenyyden hyväksymistä tai hylkäämistä, kertoo Hänninen.

Hänen mukaansa jokainen YTK:hon liittynyt jäsen saa postitse ”Jäsenyyden ABC:n”, jossa kerrotaan perusasiat työttömyyskassan jäsenyydestä.

Tässä oppaassa kerrotaan myös siitä, että YTK on palkansaajakassa ja yrittäjät voivat vakuuttaa itsensä yrittäjäkassassa.

– Vaikka väärään työttömyyskassaan pyrkivien määrät ovat tilastojen valossa pienet, on asia yksittäisen jäsenen kannalta aina hyvin tärkeä. Tästä syystä pidämme asiaa säännöllisesti esillä. Käsityksemme mukaan liittymistilanne ei ole ongelmallinen, koska saamme tässä kohtaa hyvin kiinni ne, jotka ovat väärässä käsityksessä.

– Ongelmana ovat ne jäsenet, jotka jäsenyyden aikana aloittavat yritystoiminnan, eivätkä ole asiasta yhteydessä YTK:hon. Heitä ei saa oikein millään tavalla kiinni, huokaa Hänninen.

– Jos jäsen on YTK:hon yhteydessä, hänelle kerrotaan mahdollisuudesta liittyä yrittäjäkassaan tai säilyttää palkansaajakassan jäsenyys enintään 18 kuukauden ajan. Suosittelemme kuitenkin niin nettisivuilla kuin asiakaspalvelussakin sitä, että jäsen siirtyisi heti yrittäjäkassaan, koska vain yrittäjäkassan jäsenenä voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoa.

 Vasta päivärahahakemus paljastaa

 Myös akavalaisen 195.000 jäsenen IAET-kassassa väärän kassan ongelma paljastuu usein vasta päiväraha-anomuksen yhteydessä.

– Emme törmää ennen päivärahan käsittelyä kovin usein tapauksiin, että henkilö on väärässä kassassa. Tällaisia tapauksia on joitakin vuodessa ja kyseessä ovat tilanteet, jossa henkilöt ryhtyvät yrittäjiksi jossain vaiheessa meillä jo jäsenenä ollessaan, sanoo IAET-kassan viestintävastaava Melina Argillander.

– Tiedotamme oikean kassan valinnasta heti jäseneksi liittymisvaiheessa ja yleisesti kotisivuillamme sekä oppaissamme. Päätoimisia yrittäjiä ei juurikaan yritä liittyä meidän kassaamme.

IAET-kassa on tänä vuonna heinäkuun loppuun mennessä antanut 6 hylkäävää päivärahapäätöstä, jossa henkilö on ollut yrittäjä yli 18 kuukautta sekä 41 hylkäävää työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapoliittiseen lausuntoon perustuvaa päätöstä yrittäjyydestä. Määrä on pieni, koska kokonaisuudessaan päivärahapäätöksiä on samaan aikaan tehty IAET-kassassa lähes 40.000 kappaletta.

 – Käytäntönämme on, että kun saamme tietoomme, että henkilöllä on yritystoimintaa, lähetämme hänelle kirjeen, jossa kerromme palkansaaja- ja yrittäjäkassan jäsenyyksistä, jotta henkilö voi harkita kumpaan kassaan hänen kannattaa kuulua, selvittää Argillander.

Hänen mielestä työttömyysturva-asioiden tiedotus on ensiarvoisen tärkeää. IAET-kassalla ei ole omaa jäsenlehteä, mutta kassa tukee liittojensa (mm. Suomen Ekonomiliitto ja Insinööriliitto)

tiedotusta kirjoittamalla työttömyysturvaa käsitteleviä artikkeleja liittojensa jäsenlehtiin.

Työelämän muutos huomioon turvassa

YTK:n Hännisen mielestä työttömyysturvalaki on jäljessä nykyisen työelämän kehityksestä. Vielä 15 vuotta sitten työtä tehtiin huomattavan paljon enemmän perinteisesti palkansaajana tai yrittäjänä. Urat olivat myös pidempiä kuin nykyisin.

– Tällä hetkellä työura voi muodostua hyvinkin limittäin kulkevista palkansaajatöistä, yrittäjätöistä sekä töistä, jotka eivät ole kumpaakaan, kuvaa Hänninen.

– Työttömyysturvalain pitäisi tunnistaa tämä kehitys ja vakuuttaminen työttömyyden varalle pitäisi onnistua niin, että siinä pystyy yhdistämään erilaisilla tavoilla tehtyä työtä.

Tietynlaista yhdistelmävakuutusta pitäisi Hännisen mielestä selvitellä ja siinä pitäisi huomioida myös erilaiset palkansaajan ja yrittäjyyden välimaastossa tehtävät työt.

– Tässäkin haasteena on se, miten saamme tiedon siitä, mistä ja millä tavalla jäsen on tulonsa hankkinut. Tämä vaatisi tietojärjestelmien kehittämistä ja automaattisen tietojen siirron lisäämistä, jolloin esimerkiksi eläkevakuutuksen muuttumisesta tulisi työttömyyskassaan heti tieto, sanoo Hänninen.

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa: http://syt.fi/jaseneksi/kuka-voi-ottaa-tyottomyysvakuutuksen/

Juttu julkaistu alun perin SYT-kassan toimittamassa SYTY 2/14 lehdessä.

 

sukupolvenvaihdos

Yritystoiminnan aloittaminen kannattaa ilmoittaa heti omaan palkansaajakassaan, jotta ei maksa turhaan väärään kassaan

 

 

Onko yrittäjällä työttömyysturvaa?

Yleisin käsityksen mukaan yrittäjällä  ei ole Suomessa minkäänlaista työttömyysturvaa. Tämä käsitys on kuitenkin väärä, sillä yrittäjällä on oikeus työttömyysturvaan siinä missä palkansaajallakin.

Voiko yrittäjä olla oikeasti työtön? Tähän on yksinkertainen vastaus: kyllä. Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän on täyttänyt yrittäjän 15kk työssäoloehdon ja on lopettanut yritystoimintansa todisteellisesti. Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun yritys on myyty, asetettu konkurssiin, selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön yhtiömiesten kesken on tehty sopimus yhtiön purkamisesta.

Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksestaan, jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakko- ja työnantajarekisteristä ja jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen joko yrityksen poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä. Yritys saa jäädä kaupparekisteriin, joten yritystoiminnan uudelleenkäynnistys on nykyisin mahdollista.

Kassan jäsenelle ansiosidonnaista päivärahaa

Työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan joko työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha voi olla joko ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Kansaneläkelaitos huolehtii perusturvan eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen maksamisesta. SYT-kassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiosidonnaisena päivärahana.

Kelan maksamat työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat noin 705 € kuukaudessa. Ansiosidonnainen päiväraha määräytyy työttömyyttä edeltävän ansiotason tai vakuutustason mukaan. Halutessasi voit laskea ansiosidonnaisen päivärahasi suuruuden kotisivujemme laskureilla http://syt.fi/laskurit/.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa. Korvausaika on maksimissaan 500 työttömyyspäivää eli ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan melkein kaksi vuotta. Omavastuuaika on viisi arkipäivää. Päivärahat ovat veronalaista tuloa.

Työttömyysetuuksien maksaminen edellyttää, että hakija on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto). Hakijan tulee uusia työnhakunsa säännöllisesti työvoimaviranomaisen määräämällä tavalla.

Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua. SYT-kassan jäsenyys on helppo tapa varmistaa oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Monen yrittäjän elämänfilosofiassa työttömyys voi tuntua kaukaiselta ja osin mahdottomaltakin ajatukselta. Silti siihen kannattaa varautua. SYT-kassan jäsenyys on helppoa riskienhallintaa.

 

Kevytyrittäjä voi pudota tyhjän päälle työttömyysturvassaan

Laskutuspalvelut yleistyvät ja ”kevytyrittäjyys” lisää suosiotaan. Kevytyrittäjyys tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että henkilö myy omaa osaamistaan yrityksille ja laskuttaa työsuoritteen laskutuspalvelun kautta. Laskutuspalvelu vastaa tällöin paperitöiden ja byrokratian hoitamisesta työnsuorittajan puolesta.

Työttömyysturvajärjestelmässä kyse on kuitenkin ns. omasta työstä, joka ei kerrytä oikeutta työttömyyspäivärahaan, koska työtä ei tehdä yrittäjäasemassa eikä työntekijänä.

– Jos kevytyrittäjä on ollut palkansaaja ja saa nyt työttömyysetuuden palkansaajan työttömyyskassasta, jatkuu päivärahan saaminen pääsäännön mukaan osittain soviteltuna päivärahana jonkin aikaa. Pidemmällä tähtäimellä kevytyrittäjän olisi syytä selvittää oma tilanteensa, ettei hän menetä työttömyysturvaoikeuttaan, muistuttaa SYT-kassan kassanjohtaja Merja Jokinen.

Hänen mukaansa tässä on vähän kaksinainen tilanne.

– Jos henkilöllä jo on oikeus työttömyysturvaan, niin sitä ei pääsääntöisesti menetä kevytyrittäjyydellä. Toisaalta kevytyrittäjyystyö ei tuo siihen uutta turvaa.

– Jos taas henkilöllä ei ole aiempaa työttömyyskassataustaa, niin hän ei pääse minkään työttömyyskassan jäseneksi vain omaa työtä tekemällä laskutuspalvelussa, selvittää Jokinen.

SYT-kassa on huolissaan tilanteesta

Palkansaajakassan jäsenyysaika kerryttää työssäoloehtoa vain palkkatyöllä ja yrittäjäkassassa aikaa tulee vain yritystoiminnalla. ”Oma työ” ei kerrytä uutta työssäoloehtoa kummassakaan kassassa.

Jokisen mukaan tilanne on kevytyrittäjien kannalta epäreilu.

– Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan. Tämä ongelma pitäisi ratkaista nopeasti, sillä laskutuspalvelujen suosio on kasvanut nopeasti ja tänä päivänä näitä ns. kevytyrittäjiä on tuhansia.

Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan.

Silpputyötä tekevät kevytyrittäjät ovat nykyisen lainsäädännön mukaan väliinputoajia. He voivat laskutuspalvelun kautta maksaa kaikki työttömyysvakuutusmaksut, mutta eivät silti voi kuulua mihinkään turvaa tuovaan työttömyyskassaan.